Jarmo Stoor

Lumilautailusta innostunut Juuso joutuu koulukiusatuksi ja koettaa selvitä vastoinkäymisistä mielikuvituksen voimalla. Juuson isä on äidin mukaan lähtenyt merille ja äiti itse kamppailee hankalan mielen kanssa. Onneksi elämässä on mukana lapintarinoita kertova mummo, Juusolle tärkein ja rakkain ihminen. Välitunnilla koulukiusaajat kaatavat Juuson jäisellä koulun pihalla. Juuso lyö päänsä ja päätyy merimieskaverinsa kanssa seikkailemaan Maahismaahan, omituisten Lapin olentojen valtakuntaan, jossa kaikki eivät lopulta olekaan niin kovin omituisia tai ilkeitä. Jarmo Stoor sovittaa lastenromaanissaan nykyaikaan lapsuudessaan sukulaisilta ja kotikylän tarinankertojilta kuulemiaan lapintarinoita; Kertomukset stalloista, maahisista, rotopöllöstä ja muista Maahismaan olennoista heräävät eloon. Maahismaa on kertomus mielikuvituksen voimasta ja todellisesta ystävyydestä, joka voittaa pelottavatkin esteet ja saa jatkamaan eteenpäin. Eivätkä pelottavat asiat tunnu niin raskailta ja pelottavilta jos rinnalla kulkee hyviä ystäviä, joihin voi luottaa. ”Ei se ole rohkea, joka ei pelkää. Se on peloton. Se on rohkea, joka pelkää ja voittaa pelkonsa.” Jarmo Stoor (s. 1966) on kotoisin Enontekiöltä, pienestä Peltovuoman kylästä. Stoor on kädenväännön moninkertainen SM-kultamitalisti ja kolminkertainen MM-pronssimitalisti. Lisäksi hän on pelannut rugbyä SM-tasolla. Hänen kirjallinen tuotantonsa käsittää kymmenen romaanin lisäksi novellikokoelman, näytelmän ja sarjakuvakäsikirjoituksen. Äidinkielenään Stoor puhuu katoavaa ”meijänkieltä”, jonka vaalimista hän pitää tärkeänä ja pyrkii käyttämään sitä kirjoissaan mahdollisuuksien mukaan. Stoor on pitänyt huhtikuusta 2009 alkaen Oulun Linnansaaressa kesäisin avoinna olevaa Tähtitornin Kahvila ja Kesäkirjakauppaa, ja pyörittänyt samassa yhteydessä Nispero-kustannusta, joka on julkaissut kirjoja, musiikkia ja äänikirjoja. Tämän lisäksi hän sanoittaa, sovittaa ja esittää Latistajat-yhtyeessä kirjojensa teksteihin pohjautuvaa musiikkia.

Jarmo vääntää kättä. Hiki virtaa ja koko kroppa on maitohapoilla. Yleensä kilpakädenvääntöottelu on ohi sekunneissa. Mutta tämä ottelu vain jatkuu, kunnes kilpailussa ollaan sietokyvyn äärirajoilla. Jarmon mieleen tipahtaa muistoja, pettymyksiä, onnistumisia ja kiperiä kysymyksiä. Miten pienistä asioista elämä rakentuukaan ja saa suuntansa? Kirjailijan omiin kokemuksiin pohjautuva romaani kertoo Sofian EM-kisoissa 2018 käydystä maailman pisimmästä kädenvääntöottelusta ja ihmisestä sen keskiössä. Lopputulos on hersyvä, hävytön ja syvästi inhimillinen.” Jarmo Stoor osaa pistää oman elämänsä traagiset kiemurat ja oudot käänteet sujuvaksi fiktioksi.”- KALTIOJarmo Stoor on Helsingissä ja Oulussa asuva kirjailija. Laaja tuotanto sisältää romaanien lisäksi novelleja, näytelmän ja sarjakuvakäsikirjoituksen. Stoorin kieli on huumorin sävyttämää, lämminhenkistä ja oivaltavaa. Prässissä yhdistyvät Stoorin kaksi intohimoa, kirjoittaminen ja urheilu. Hän on voittanut rugbyssä SM-pronssia. Kilpakädenväännössä Stoor, maailman vahvin kirjailija, on kaksikymmenkertainen SM-mitalisti ja kaksinkertainen MM- ja EM-mitalisti.

Jeesuksen saappaanjälki -sarjakuvaromaani pohjautuu vuonna 2012 ilmestyneeseen Jarmo Stoorin samannimiseen romaaniin. Sen tarinoiden olisi toivonut menettävän ajankohtaisuuttaan vuosien saatossa, mutta niin ei tapahtunut. Kirjan tarinoiden teemat köyhien ja rikkaiden välisestä kuilusta poliittiseen ähötykseen ja rasismiin ovat nyt suorastaan pelottavan ajankohtaisia. Tästä huomiosta syntyi tarve tehdä kirjasta päivitetty versio, sarjakuvaromaani, jota nyt pidät kädessäsi. Sen piirrokset ovat Harri Filpan käsialaa ja käsikirjoitus Jarmo Stoorin. Mitä tuumisit, jos täysi-ikäinen Jeesus palaisi maanpäälle tänä jouluna? Ei vastasyntyneenä, vaan kolmikymppisenä tunnistettavana hahmona kaapuineen kaikkineen. Miten hänet otettaisiin vastaan maailman eri kolkilla? Köyhyys ja rikkaus, sota ja rakkaus, kaupallisuus ja pyyteettömyys, maailman politiikka ja uskonnot, kadun ihmiset tavallisine tarpeineen ja vangit vartijoineen, miten nämä kohtaamiset sujuisivat? Sarjakuvaromaani on mukaansatempaava ajankuvaus niin uskonnoista, politiikasta, ympäristönsuojelusta kuin rakkaudestakin. Nämä 12 kertomusta ovat matkakirja ihmiskunnan päivänpolttavien kysymysten äärelle. Teos ei ole uskonnollinen nimestään huolimatta, paitsi että onhan siellä se Jeesus. Harri Filppa on oululainen sarjakuvantekijä, joka toimii myös Oulun Sarjakuvakeskuksen toiminnanjohtajana ja Oulun Sarjakuvafestivaalin taiteellisena johtajana. Häneltä on ilmestynyt viisi sarjakuvateosta ja teoksia on käännetty useille kielille. Filppa tunnetaan parhaiten teoksesta Kuolema meidät erotti (Pokuto, 2017), joka oli ehdolla sekä Sarjakuva-Finlandiatunnustuspalkinnon että Botnia-kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuonna 2018. Jarmo Stoor on kulttuurin monitoimimies, kustantaja, kustannustoimittaja ja kesäisin toimivan kulttuurikahvilan vetäjä, mutta ennen kaikkea hän on suomalainen kirjailija, jolta on ilmestynyt kaksitoista kaunokirjallista teosta. Stoorin kirjoja luonnehditaan hersyvän humoristisiksi ja lämminhenkisiksi. Stoor on nimetty Arto Paasilinnan (Jäniksen vuosi, Ulvova mylläri) kirjallisen perinteen jatkajaksi ja usein hänet on myös rinnastettu Arto Salmiseen (Turvapaikka, Varasto).

On kesä Kempeleessä. On eritteiden kyllästämä, viinanhajuinen motelli entisen valtatien varrella. On koko ihmiskirjo. Homoja, lesboja, pariskuntia rakastelemassa, mustalaisia, perheitä kesäreissussa, pakolaisia, ilotyttöjä, liikemiehiä rahankiilto silmissään, vähävaraisia opiskelijoita, kiertäviä kulkukauppiaita ja työmiehiä arkihuolineen. Ja Timo, joka ajautuu motellinpitäjäksi puolivahingossa, helpon rahan ja naishuolien kannustamana. Timo pyrkii pitämään asiakkaat ojennuksessa, mutta tulee myös painineeksi naisongelmiensa kanssa motellin vuoteissa. Motelli on kuin näyttämö, joka kokoaa esiintyjät lavalle. Nukkekoti, jonka päätyseinä leikataan auki, jotta huoneisiin voi vaivihkaa kurkistella. Kirja on kuin Juhannustanssit, paitsi että se kestää koko kesän. Romaani avaa ihmisten välistä vallankäyttöä heikomman osapuolen silmin. Miten meidän käy? Motelli on Lapissa syntyneen ja kasvaneen, nykyisin Oulussa asuvan Jarmo Stoorin yhdeksäs teos. Edeltävät omakohtaiset romaanit Sieluhäkki (Into 2013) ja Nokian varjossa (Nispero 2014) herättivät ansaittua huomiota. 2000-luvun alussa Stoor omisti motellin nimeltä Kempeleen moottorimaja.

Riipaisevan ajankohtainen teos Nokiasta ja it-alasta." Nokia myi alihankkijansa, tukijalkansa, ja jätti ne ajelehtimaan oman onnensa nojaan. Tuuppasi ne kansainvälisten mustekalafirmojen ahnaisiin lonkeroihin. Nokian arvonsa tuntevista osista etuineen tuli Nokia-vampyyrin loputtoman imun kohteita." Nokian varjossa -kirjan kehyksenä toimiva Kestävää kehitystä ilmestyi vuonna 2007. Vaikka se joutui kustantajan karsimaksi, se oli tarkka ajankuvaus ja ennakoi tulevia. Kirjan kirjoittamisen aikaan Nokia oli voimissaan ja Jorma Ollilasta oltiin tekemässä Suomelle presidenttiä. Kirja vaiennettiin mediassa Nokia-kriittisyydessään kuoliaaksi. Kuultuaan, että kirjassa arvostellaan Nokiaa ja Ollilaa, toimihenkilöunionin toimittaja katosi vessaan pesemään käsiään, eikä palannut. Myöhemmin toimittaja ei vastannut kirjailijan soittoihin. Kirjan päähenkilö Timon elämä ajautuu sivuraiteelle. Yt:stä yt:hen sinkoilleen miehen avioliitto hajoaa ja tilalle astuu uusi rakkaus. Mutta onko sekään miltä alkuun näyttää? Jarmo Stoor on työskennellyt Oulussa it-alalla yksitoista vuotta mm. esituotanto-osaston johtajana maailman suurimmassa kännykkäantenneja valmistavassa yrityksessä. Nokian varjossa on asiantunteva kannanotto, joka perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin Nokian alihankkijan leivissä." Ollila sensuroi Nokia-kritiikin lehdistä. Suuri johtajamme uhkaa siirtää Nokian pois Suomesta ja tekee sitä samalla. Johtajamme on huolissaan nuorten miesten ylipainosta. Hän on huolissaan nuorten miesten yleiskunnon laskusta. Hän antaa Suomelle neuvoja suhteessa globalisaatioon. Jorma Ollila antaa meidän ymmärtää, että hän ymmärtää kaiken meitä selvemmin. Jorma Ollilan sallitaan antaa se kuva, kuten annettiin Kekkosenkin. Kekkonen sentään selvitti meidät kuiville Neuvostoliiton kahleista. Jorma Ollila vain myy meidät eniten tarjoavalle."

Haave ihmisestä kertoo pojasta, jonka elämä lähtee heti alussa väärille raiteille. Rikkonainen ja alkoholisoitunut perhe luo puitteet tulevaisuudelle. Pojan elämän määräävät huono itsetunto, surkeat lähtökohdat ja haaveettomuus. Ainoa lohtu ovat samassa tilanteessa olevat kaverit, jotka samalla pakottavat pysymään surkeiden sakissa, olemaan yrittämättä mitään. Koulu ei kiinnosta eikä päivillä ole väliä. Poika ei haaveile mistään eikä kenestäkään ja se tekee kurjasta elämästä melkein siedettävän. Tilanne muuttuu kun kuvaan astuu Niina:"Haparoivia askeleita kohden tuntematonta. Toivo, se on pelottavin asia, minkä tiedän. Ennen sinua olin kulkenut pohjalla, sieltä ei voi pudota ja siksi se on vittumaisen turvallinen." Ensimmäisen rakastumisen ehdottomuus peilautuu kirjassa karuun todellisuuteen. Haave ihmisestä on raadollinen rakkaustarina. Se on kertomus toivosta, toivottomuudesta ja hetkiin tarttumisen tärkeydestä. Se on suorasukainen kertomuskokoelma, joka on pirstaleinen, kuten kirjan päähenkilökin. Jarmo Stoor opetti 1980-luvulla ongelmalapsia pommisuojassa. Noista ajatuksia herättäneistä kokemuksista syntyi parinkymmenen vuoden työstämisen tuloksena kertomuskokoelma Haave ihmisestä. Se on intensiivinen kuin ruoskan sivallus, joka ei jätä lukijaansa kylmäksi. Tekstin suoruus ja konstailemattomuus koskettavat lukijaa riippumatta siitä, pitääkö hän kirjasta vai ei. Olankohautuksella sitä ei voi ohittaa. Kirjan teksti on saanut lopullisen muotonsa musiikista. Resitoidessa teksti on elänyt ja saanut uusia sävyjä ja ulottuvuuksia. Yhdessä Heikki Hallanoron kanssa Jarmo Stoor on työstänyt tekstistään resitatiivismusiikillisen äänikirjan, joka koostuu kertomuskokoelman otteista. Kuuntelemalla äänikirjan, saa käsityksen koko kirjasta. Kirja ja äänikirja kulkevat käsi kädessä. Haave ihmisestä koostuu kertomuskokoelmasta ja resitatiivismusiikillisesta äänikirjasta (CD). Äänessä Jarmo Stoor, soittimissa ja sävelissä Heikki Hallanoro. Jarmo Stoor on kirjailija, kustantaja, kirjakauppias ja Oulun Tähtitornin kulttuurikahvilan pitäjä. Kustannustoiminta sekä kirjakaupan ja kahvilan pyörittäminen ajoittuvat kesäaikaan, kirjoittaminen talveen. Kirjoittamisen hän kertoo olevan niin intohimo kuin sairaus, joka vaatii jatkuvaa hoitoa. Haave ihmisestä on Stoorin kuudes kirja. "Henkisten" ammattiensa vastapainoksi hän pelaa rugbyä ja harrastaa kilpakädenvääntöä maajoukkuetasolla.

Minulla oli puhevika. Opettaja sanoi sen olevan pahin mitä oli koskaan kuullut, d-, r-, t- ja s-kirjaimet lausuin väärin. S suhisi, r lällätti, d sekoittui t:ksi ja t oli pelkkä napsahdus. Lisäksi sekoitin n:n ja m:n keskenään. Opettaja sanoi, ettei ymmärtänyt kun lausuin etunimeni Tarmo. Minua se ei häirinnyt. Hehtaarin tontilla ei tarvittu puhetta. Koulussa olin hiljaa. Jos joku halusi kuulla nimeni, niin sanoin, ja kun se nauratti, niin mottasin nyrkillä. Rajapyykin siirtelyssä kovettuneet kädet saivat veren tirskahtamaan... Sieluhäkki on tositapahtumiin pohjaava kertomus pojasta ja pahuuden heijastumisesta sukupolvesta toiseen. Poika elää Lapissa, hehtaarin tontilla, sodassa kaatuneen Kaverinsa, Saku-koiran ja kadonneen kissan kanssa. Lapsena raiskattu äiti vahtii poikaansa ja suojelee kaikelta, mutta ei poika lannistu, hän säntää uusiin seikkailuihin Kaverin kanssa. Romaani on rosoinen runoelma? mielikuvituksen parantavasta voimasta.

Mitä jos täysi-ikäisen Jeesuksen paluu sattuisikin keskelle nykyajan kaupallista joulua? Miten hänet otettaisiin vastaan maailman eri kolkilla? Jeesuksen saappaanjälki on mukaansa tempaava ajankuvaus niin uskonnoista, politiikasta, ympäristönsuojelusta kuin rakkaudestakin. Nämä 12 kertomusta ovat huikea matkakirja ihmiskunnan ikuisten kysymysten äärelle.

Ruandasta kotiutettu lähetyssaarnaaja, kirkkonsa polttanut pappi ja mäntymetsään eksynyt puhvelinmetsästäjä lyövät toivottomassa tilanteessa hynttyyt yhteen ja alkavat viljellä perunaa Kempeleessä. Pian porukkaan liittyy kaikenkarvaista väkeä timanttikaivoksen entisistä lapsityöläisistä Vietnamin sodan veteraaneihin. Maailmanparantaja Kuikkanen on hillittömän humoristinen kirja, joka kertoo kateudesta, työttömyydestä, köyhyydestä, rasismista mutta myös sinnikkyydestä ja ystävyyden voimasta. Kirjan porukka ei vastoinkäymisistä lannistu!