Jarno Latva-Nikkola

Vuoden sarjakuva sisältää kaksitoista kuukautta ja tusinan omaperäisiä sarjakuvantekijöitä, jotka piirsivät vuoden 2017 kaikki 365 päivää yhtä moneksi sarjakuvasivuksi. Teos on jatkoa Sarjakuvapäivät-kirjalle, jonka Suuri Kurpitsa julkaisi 2001. Tuolloin omaelämäkerralliset sarjakuvat eivät vielä nauttineet suurta suosiota, mutta nyttemmin ne ovat vallanneet sarjakuvablogit. Arkisista päiväkirjamerkinnöistä syntyy hienoja sarjakuvia. Lukija pääsee kurkistamaan sarjakuvapiirtäjien elämään, samaistumaan ja jakamaan nolojakin tilanteita. Osaavat tekijät tiivistävät päivän dramaattisimman tai hervottomimman sattumuksen yhteen sivuun. Tarinoiden aiheita ovat mm. lasten kasvaminen, oudot asiakkaat, kammottavat krapulat, Kelan byrokratia, animaatioelokuville vollottaminen ja sinkkuna olemisen ristiriitaisuus. Mukana ovat seuraavat taiteilijat: Petteri Tikkanen, Kaltsu Kallio, Solja Järvenpää, Maria Björklund, Kari Sihvonen, Ville Pynnönen, Tommi Hämäläinen, Jupu Kallio, Jukka Tilus, Ina Majaniemi, Tea Tauriainen ja Jarno Latva-Nikkola.

Finnish Comics Annual 2011 on massiivinen yli 300-sivuinen sarjakuva-antologia ja vuosittaisen suomalaista sarjakuvaa englanniksi esittelevän kirjasarjan aloitus. Teoksen toimittaja Ville Hänninen on valinnut sarjan ensimmäiseen osaan 20 suomalaista sarjakuvantekijää Jukka Tilsasta Matti Hagelbergiin ja Riitta Uusitalosta Jyrki Nissiseen. Hänninen nostaa kirjan artikkelissaan esille suomalaisen sarjakuvan omalaatuiset maailmat, jollaisia syntyy siellä, missä arjen todellisuus ja epätodellisuus kohtaavat. Finnish Comics Annual 2011 on katsaus kotimaiseen sarjakuvaan sen kaikessa rikkaudessa. Kirja julkaistaan yhteistyössä Suomen sarjakuvaseuran kanssa. Mukana olevat taiteilijat: Terhi Ekebom, Matti Hagelberg, Jyrki Heikkinen, Ina Kallis, Kati Kovács, Reijo Kärkkäinen, Jarno Latva-Nikkola, Hanneriina Moisseinen, Tommi Musturi, Pauliina Mäkelä, Jyrki Nissinen, Ville Pirinen, Aapo Rapi, Jii Roikonen, Jenni Rope, Jukka Tilsa, Marko Turunen, Riitta Uusitalo, Jari Vaara ja Amanda Vähämäki.

Tänä keväänä kuolema ei ole loppu! Tapaa Jarno Latva-Nikkola, sarjakuvataiteilija, joka ei ole julkaissut pitkään aikaan mitään. Nyt hän on valmistautumassa taidenäyttelynsä avajaisiin Galleria Rajatilan näköisessä galleriassa. ”Mitä sitten”, saatat ajatella, vaikka sinun olisikin syytä kysyä: ”Mitä sitten tapahtuu?” Jarno Latva-Nikkolan Logistiikkakeskus 5 on auktorisoitu omakuolemakerta, tapahtumapaikkoinaan rajan tuolla puolen oleva pakettien lajittelukeskus ja Tampere. Niin kuin sivareille ei ole määritelty sodan aikaisia tehtäviä, ei myöskään uskonnottomille kuolemisen jälkeistä olotilaa. Tyhjyys on vain heidän harhainen toivekuva. Logistiikkakeskus vitosen yksi teema on työ. Millä asenteella kukin työhönsä ryhtyy ja miksi. Merkityksetön tai jopa haitallinen työ on arvostetumpaa kuin joutenolo.

Ukkometsolan sikatila on vaarassa ajautua konkurssiin ja perintöverotkin pitäisi maksaa. Pystyvätkö kolme veljestä nostamaan sukunsa tilan uuteen loistoonsa? Ukkometsolan Arvo haluaa pelastaa kauan suvulla olleen sikalan ja siinä samalla moniongelmaiset veljensä Arvin ja Aaken. Perinteisellä lihatuotannolla sikala ei menesty, sioista on saatava tuloja myös niiden eläessä. Onko sianmaitotuotanto ratkaisu kaikkiin ongelmiin? Ukkometsola on sarjakuva sianmaidosta, kapitalismista, ahneudesta, rasismista ja masennuksesta, mutta myös tarina myös periksiantamattomuudesta, lähimmäisenrakkaudesta ja toivosta. Jarno Latva-Nikkolan sarjakuvia on julkaistu lukuisissa antologioissa tasaiseen tahtiin aina 90-luvun lopulta lähtien. Hänen taiteellinen tuotantonsa sisältää sarjakuvien lisäksi animaatioita, musiikkivideoita, äänitaidetta, maalauksia ja performansseja yhdessä seitsenhenkisen Duuserit-ryhmän kanssa. Vuonna 2005 Latva-Nikkola voitti Kemin pohjoismaisen sarjakuvakilpailun strippisarjan. Häneltä on enne Ukkometsolaa julkaista sarjakuvateokset Tunteiden maisteri (2007) ja Jarno Markuksen kauneimmat (2010).

Jarno Latva-Nikkolaa voi hyvällä syyllä sanoa suomalaisen 2000-luvun underground-sarjakuvan mahtimieheksi. Hänen mustan huumorin täyttämät, räävittömän hauskat sarjakuvansa yllättävät lukijansa aina, nurkan takaa. Latva-Nikkolan sarjakuvissa on oma kieroutunut, säälimätön logiikkansa - ne hätkähdyttävät, pelottavat ja lopuksi naurattavat. Tekijän luoman omituisen todellisuuden takana on puhdasta, idealistista kauneutta. Jarno Markuksen kauneimmat kokoaa yhteen tekijän sarjakuvia sekä piirroksia lapsuudesta tähän päivään. Syntyjään kurikkalaisen Latva-Nikkolan piirrokset ovat karkean karismaattisia, vapautuneita purkauksia. Samalla niissä on jotain perin suomalaista - karvahatun hajua, autioituneen maaseudun lakeja ja arjen kuristavaa otetta. Jarno Markuksen kauneimpien materiaalista yli kolmannes on ennenjulkaisematonta.

Jarno Latva-Nikkolan debyyttialbumi on räävitön trippi ihmissuhteen pimeään puoleen. Kirjan kuviteltu päähenkilö, Jarno Latva-Nikkola, koettaa omintakeisin keinoin parantaa väljähtynyttä parisuhdettaan. Kun antisankarimme erinäisten käänteiden jälkeen päätyy Tunteiden maisterin puheille, saavat rakkauden lait uuden loogisen muodon. Jos auktoriteetteja ja instituutioita vastaan kuuluu kapinoida, Latva-Nikkola tekee sen arvosanalla 10+. Aiemmin lukemattomissa antologioista kulttimaineeseen nousseen tekijän sarjakuvissa kuplii kaikelle irvaileva huumori ja undergroundin henki. Albumin kerronta kulkee käänteikkäänä Latva-Nikkolan elämänmakuisen piirroksen tukemana. Tämä tekijä ei kaihda hikeä!