Jerker Örjans

Kaikki tuntevat laulun Oolannin sota. Sitä on vuosikymmeniä laulettu kouluissa, yhteislaulutilaisuuksissa, partiossa ja sotaväessä. He tekivät laulun - Oolannin sodan soiva tarina kertoo laulun taustat, selvittää suosion syyt ja paljastaa, mitä ”Oolannin fästingissä” Ahvenanmaalla todella tapahtui kesällä 1854 Krimin sodan melskeissä. Pääosassa ovat Suomen krenatööritarkk'ampujapataljoonan sotilaat ja heidän verrattomat seikkailunsa. Teos vie lukijat niin taistelujen mylläkkään Bomarsundin linnoitukseen Ahvenanmaalle kuin sotavankeuteen Lewesiin Englantiin, jossa suomalaiset sotavangit yhä muistetaan luku- ja kirjoitustaidostaan ja hyvästä käytöksestään. Kirja on kahden tutkijan monivuotisen yhteistyön tulos. Tuntematon tarkk'ampuja pani laulun paperille koukeroisella käsialalla joskus 1850-luvulla, ja siitä syntyi perusteellisten muokkausten tuloksena nykyinen Oolannin sota. Laulun tarina avaa Ahvenanmaan taisteluiden, niihin osallistuneiden suomalaisten sotilaiden ja koko Krimin sodan tarinan mukaansatempaavasti.

Ålandsfrågan mina herrar! Boken berättar medryckande hur Ålandsfrågan för exakt hundra år sedan lyftes till högsta internationella nivå och blev ett huvudbry för världssamfundet vid sidan av ojämförligt större frågor som det irländska upproret och folkmordet på armenier, båda för övrigt, som boken avslöjar, med anknytning till Ålandsfrågan. Baserat på tidigare okända källor visar författaren att det var med diplomati i Helsingfors - på högsta nivå förvisso men inte utan komiska detaljer - som en lösning mejslades fram som var acceptabel först för Finlands regering, sedan för Nationernas förbunds Ålandsrapportörer och råd och till slut för ålänningarna själva och sålunda löste Ålandsfrågan. Boken visar att de nationalitetsgarantier som ålänningarna fick var och är unika. Läsaren får veta i vems hjärna de först rann upp och hur de sedan på märkliga vägar hamna hos Nationernas förbund i Genève. I boken återges in extenso Ålandsrapportörernas utlåtande, idag bortglömt sedan hundra år. Edvard Westermarck, Finlands då det begav sig internationellt mest kände vetenskapsman, menade att något bättre inte skrivits i språkfrågan utanför Finlands gränser. Har främlingar någonsin beskrivit Åland och ålänningarna i sådan detalj och så inkännande? I boken ingår också en dramatisering i form av en teaterpjäs. Författaren låter Nationernas förbunds rapportörer, en schweizisk president, en belgisk utrikesminister och en amerikansk ambassadör, lösa Ålandskonflikten sittande i SS Gäfles salong på ett dimmigt Ålands hav. Där satt de verkligen natten mellan 12 och 13 december 1920 och det betänkande de skrev följdes i allt väsentligt av Nationernas förbunds råd i Geneve.

Mannertenvälinen kauppa hoidettiin vielä 1800-luvun puolivälissä pienillä puisilla parkkilaivoilla. Parkki oli monista alustyypeistä tavallisin. Kaikkialla maailmassa niitä rakennettiin kymmenin tuhansin, mutta vain yksi on säilynyt meidän päiviimme, nimittäin Sigyn." Se on tarkoitettu rahdinkuljetukseen kaukaisilla vesillä", Göteborgs Posten kirjoitti Sigynin vesillelaskusta 1887. Se lastasi vain 500 tonnia, mutta se ylitti päiväntasaajan 36 kertaa ja Atlantin 56 kertaa kauppalaivana purjehtiessaan. Sigyn kuljetti hiiltä Vienan merellä, jalopuuta Intian valtamerellä ja Meksikon lahdella ja kahvia Etelä-Atlantilla. Suomen lipun alla se kuljetti lopuksi pohjoismaista puutavaraa Isoon-Britanniaan ja mannermaalle. Sigyn oli onnekas laiva mutta sen pitkään elämään osui myös paljon sattumuksia. Se joutui rajuihin yhteentörmäyksiin, oli vähällä ajautua maihin Biskajalla ja irtosi hirmumyrskyssä kiinnityksistään Dybingenin redillä Kristiansandin edustalla. Museolaivana Turussa näytti sen säilyminen myös useasti olleen melkein hiuskarvan varassa. Maailmansodan aikana pommit vaurioittivat laivaa Aurajoessa ja jäät ovat useita kertoja olleet vähällä upottaa sen. Lopuksi Sigyn toki pääsi lepäämään turvalliseen syliin - Loke telakkaan - ja laivan tulevaisuuden näkymät ovat nyt valois ammat kuin koskaan ennen.