Jessica Haapkylä

Jessica Haapkylän Itämeri on ylistyslaulu merelle, jonka läheisyydessä suurin osa suomalaisista elää. Vielä 1980-luvulla Itämeri oli niin kirkas, että Jessica Haapkylän isoisä pystyi rakentamaan lastenlapsilleen meren pohjaan sukellusradan. Näkyvyyttä riitti, ja toivo eli meren hyvinvoinnin suhteen. Nyt 2020-luvulla lähimeremme yllä on varjoja. Meri rehevöityy ja lämpenee, ja runsastuneiden sateiden vuoksi merivesi makeutuu, mikä aiheuttaa ongelmia suolaisempaan veteen tottuneille eliöille. Toki paljon hyvääkin on tapahtunut, ja mereen valuva ravinnekuorma on pienentynyt merkittävästi 50 viime vuoden aikana. Tarinallinen Itämeri kertoo ihmisistä ja elämästä Itämeren aalloilla ja pinnan alla. Kirja vie Jessica Haapkylän lapsuudenmaisemiin Porvoon edustalle Glosholmenin saarelle, jonka majakka toimi Tove Janssonille muumitalon esikuvana ja jonka etelärannalta saattoi nähdä Klovharun, Janssonin mökkiluodon. Nykyajassa Haapkylä matkaa tutkimusalus Arandan kyydissä Itämeren-kierrokselle, jonka aikana tutkitaan meren nykytilaa. Sukellukset rantavesissä osoittavat konkreettisesti, mitä Itämeren kuohujen kätköissä on tapahtunut. Itämeri on monipuolinen, ajankohtaisimmat asiantuntijatiedot sisältävä tietopaketti kotimerestämme ja sen pelastamisesta. Väkevä kerronta herättelee lukijaa ajattelemaan, miten tärkeää Itämeren hyvinvointi meille on ja miltä meremme tulevaisuus näyttää. Jessica Haapkylä on sukellusta rakastava meribiologi, joka on kirjoittanut useita tietokirjoja merten tilasta ja suojelusta. Hän kiinnostui merestä jo lapsena snorklatessaan Porvoon saaristossa. Meribiologina hän on sukeltanut maailman trooppisissa merissä tutkien ilmastonmuutoksen vaikutuksia koralleihin. Haapkylän viimeisimpiä teoksia ovat Valtameret ja ilmastonmuutos (2022) sekä Merten jättiläinen (2023).

Tarinallinen tietokirja vie valassafareille sekä Pohjois-Norjaan että Kalifornian niemimaalle Meksikoon matkalle etsimään arvoituksellista jättiläistä. Valaat eivät lakkaa kiehtomasta ihmisiä. Matkailijat ympäri maailmaa ovat valmiita maksamaan korkean hinnan kohdatakseen niitä. Kun valaan puhallus vihdoin erottuu horisontissa, ovat sekä valassafarilaivan oppaat että turistit helpottuneita ja onnellisia. Seuraa ikimuistoisia kohtaamisia valaan ja ihmisen välillä. Kirjassa pohditaan ihmisen ja valaan välistä monimutkaista suhdetta. Vuosisatoja jatkuneen pyynnin seurauksena monet valaskannat teurastettiin lähes sukupuuttoon. Valaan rasvasta valmistettiin mm. kynttilöitä ja saippuaa. Nyt valaat ovat valassafareiden palvottuja tähtiä, ja haluamme tehdä kaikkemme ymmärtääksemme niiden elämää. Merten jättiläisten arvoituksia tunnetaan huonosti, sillä tiedämme niiden elinympäristöstä, syvästä merestä, edelleen vähemmän kuin ulkoavaruudesta.

Meribiologi Jessica Haapkylä oli Jean-Michel Cousteaun filmiryhmän jäsenenä Alaskassa vuonna 2004. Ilmastonmuutoksesta ei tuolloin juuri puhuttu, vaikka merkkejä ikiroudan sulamisesta näkyi jo.2010-luvun loppupuolella Haapkylä päätti tutkia, mitä pohjoisille merille oikein on tapahtumassa. Hän matkusti Huippuvuorille ja Grönlantiin ja selvitti, kuinka eteläiset merieliöt tunkeutuvat pohjoisille vesille ja syrjäyttävät arktisia lajeja. Esimerkiksi miekkavalas on siirtymässä pohjoiseen. Se saalistaa hylkeitä ja vie elintilaa muun muassa sarvi- ja grönlanninvalaalta, joita uhkaavat jäättömät olosuhteet. Myösturska ja makrilli ovat levinneet entistä pohjoisemmaksi, jossa jäämerenseitin elinympäristö on jo kutistumassa jään sulaessa. Muutokset kalalajistossa vaikuttavat tuhansia vuosia vanhaan pyynti- ja kalastuselinkeinoon. Mutta iloitsevatko grönlantilaiset, kun heidän kala-apajansa parantuvat - ainakin lyhyellä tähtäimellä?

Kiehtova tarinallinen tietokirja merikilpikonnien elämästä ja suojelusta. Australiaan muuttaneet suomalaislapset, Leo ja Ella, ystävystyvät Kalle-kilpikonnan kanssa. Kalle on loukannut evänsä, sillä liian kovaa kaahannut vesijettikuski törmäsi häneen vahingossa. Lapset vievät Kallen hoitoon läheisellä saarella olevaan kilpikonnasairaalaan. Siellä Kilpikonnien Kummitäti hoitaa sairastuneita ja loukkaantuneita kilpikonnia. Lapset pääsevät sairaalaan auttamaan Kummitätiä. He saavat ruokkia ja kuntouttaa kilpikonnia, jotka ovat sairaalassa erilaisista syistä. Konnat pitävät erityisesti siitä, kun niiden selkää hierotaan. Työskennellessään Kummitädin kanssa lapset oppivat paljon uutta kilpikonnien ihmeellisestä elämästä. Läheisellä rannalla lapset myös osallistuvat roskatalkoisiin. Meripuiston vartijat saavat vesijettikuskin kiinni ja antavat hänelle sakot. Toivuttuaan sairaalassa kaikki kilpikonnat vapautetaan läheiselle koralliriutalle, jossa ryhävalas toivottaa heidät tervetulleiksi takaisin mereen laulamalla heille tervetuliaislaulun. Kirjan tekstin on kirjoittanut meribiologi ja tietokirjailija Jessica Haapkylä. Hän on kirjoittanut aiemmin lasten tietokirjan ”Sukellus valtamerten salaisuuksiin” (Minerva Kustannus 2024), sekä useita aikuisille suunnattuja meristä kertovia tietokirjoja. Jessica on kohdannut paljon kilpikonnia sukelluksillaan trooppisissa merissä. Kirjan informatiiviset ja lapsiystävälliset kuvat on tehnyt tiedekuvittaja Sole Lätti. Koulutukseltaan Sole on biokemisti, mutta hän on tehnyt pitkän uran tiedekuvittajana. Sole piirtää kuvia eri tieteenaloilta, kuten lääke- ja ympäristötieteistä, ja hän on kuvittanut monia tieto- ja oppikirjoja.

Huikean jännittävä seikkailu merenalaisessa maailmassa! Kiehtova tarina merten moninaisista ihmeistä. Kirjassa esitellään merten outoja otuksia ja kerrotaan miksi ne ovat sellaisia kuin ovat. Niko ja Nella pitävät uimisesta ja heitä on aina kiehtonut, mitä kaikkea jännittävää on veden alla. Erällä lomamatkalla he pääsevät sukeltamaan koralliriuttojen henkeäsalpaavan kauniiseen maailmaan. Kun sitten jättiläissimpukan sisältä pöllähtää yllättäen taikapölyä, he huomaavat pystyvänsä puhumaan merieläinten kanssa. Heidän uudet ystävänsä, Kalle-kilpikonna ja Pate-paholaisrausku, esittelevät heille koralliriutan jännittävää elämää. Lapset kohtaavat upeita koralleja, värikkäitä perhoskaloja, suuria haita ja monia muita mielenkiintoisia otuksia. Syvyyksistä kantautuu ryhävalaan kummitusmainen laulu. Kuusimetrisen paholaisrauskun varjo peittää heidät allensa. Ohi uivan merikäärmeen raidat varoittavat heitä sen myrkyllisyydestä. Kuka olisi arvannut, miten ihmeellinen maailma valtameren pinnan alla piileekään. Jessica Haapkylä on meribiologian tohtori, tietokirjailija ja vapaa toimittaja. Meribiologina hän on tutkinut mm. koralleja trooppisissa merissä. Häneltä ovat aiemmin ilmestyneet mm. tietokirjat Merten koralliparatiisit sekä Valtameret ja ilmastonmuutos. Sirkku Linnea on Korpilahdelta kotoisin oleva kuvittaja. Hän on tehnyt kuvituksia useisiin lastenkirjoihin, mm. Tonttu Toljanteri -kirjoihin. Sirkku Linnea on myös koonnut ja kuvittanut Olipa kerran... Rakastetuimmat satuklassikot -kirjan.

Merien hyvinvointi on olennaisen tärkeää maapallon elämälle. Kirja kuvaa niitä positiivisia mahdollisuuksia, joita meret tarjoavat meille taistelussa ilmastonmuutosta vastaan ja miten me voimme parantaa merten tilaa. Meret toimivat keskeisinä hiilinieluina ja tuottavat puolet ilmakehän hapesta. Sadat miljoonat ihmiset ovat riippuvaisia meristä saatavasta ruoasta. Ilmastonmuutoksen seurauksena lämpötila nousee maailman merissä. Myös happamoituminen hiipii eteenpäin hitaasti mutta varmasti. Lukuisat merten tilan parannusprojektit Suomessa ja maailmalla osoittavat, että avaimet ilmastonmuutoksen pahimpien vaikutusten torjumiseen ovat käsissämme. Kirja käsittelee myös kotoisen Itämeremme tilannetta. Suomessa on meneillään merkittäviä merileviin, meriruohoihin ja sinilevien käyttöön liittyviä hankkeitaJessica Haapkylä on meribiologian tohtori ja tietokirjailija. Meribiologina hän on tutkinut ilmastonmuutoksen vaikutuksia koralleihin trooppisissa merissä. Arktisesta ilmastonmuutoksesta Haapkylä kiinnostui ensimmäistä kertaa työskennellessään Jean-Michel Cousteaun kanssa.