Joanna Heinonen

Hauska. Jännittävä. Osallistava. Tätä on uusi Kekkerikujan etsivät -sarja alakouluikäisille. Minä olen neiti Marple, 9 vuotta. Hyvää päivää. Perheeni kutsuu minua Martaksi, mutta sinä, hyvä lukija ja etsivätoveri, voit käyttää minusta nimitystä neiti Marple. Tämä on ensimmäinen seikkailu, jonka tallennan isäni tietokoneelle, ja sinut on kutsuttu mukaan ratkaisemaan arvoitusta. Syysloma on alkanut, ja koko viikon ajan on Kekkerikujalla kuulunut huhuja oudosta öisestä hiipparista. Martan – eli siis neiti Marplen – armottoman tylsä loman aloitus saa jännittävän käänteen, kun hän alkaa tutkia tapausta. Mikä huhuista on totta ja mikä täysin keksittyä? Onko kyseessä kummitus vai kenties oikea murtovaras? Entä miten tapauksen tutkiminen ylipäätään onnistuu, kun hiippari liikkuu vain öisin? Liity mukaan Kekkerikujan etsiviin ja sukella öiseen seikkailuun. Matkan varrella pääset testaamaan omia salapoliisitaitojasi arvoitusten muodossa. Ja kun juttu muuttuu, no, päättömäksi, saattavat koetuksella olla myös nauruhermosi.

Minä olen karhu, karhu on minä. Yhteys on auki. Voima on vahva. Metsän väen lisäksi jotain muuta jylistelee minussa. Olivia ja Oskari ovat metsänväkeä ja Jesper veren. Kiira on ihminen tai... no, jossain väkien välissä ja kaiken lisäksi raskaana. Louhi haluaa syntymättömän lapsen, jonka Oskari haluaa syntyvän. Se on kuitenkin päätettävistä asioista pienimpiä, sillä valta halutaan jakaa uudelleen niin metsän kuin verenväenkin keskuudessa tai... no, eräs haluaa molempien vallan ja voiman. Olivia puolestaan haluaa, että kaikki olisi ennallaan. Onneksi siihen on yksi keino. Tyrkkäisen metsän väkeäni ja sen takaa nousee pimeänä hehkuva naisen väki. Kuin se olisi odottanut hetkeä, jolloin se pääsisi yksin irti. Naisen väki on itsenäinen jatko-osa Veren väelle (2021) ja Metsän väelle (2024), jotka molemmat olivat Kuvastaja-palkintoehdokkaina. Väki-sarja yhdistää urbaanin fantasian suomalaiseen ja karjalaiseen kansanperinteeseen. Naisen väki on sarjan kolmas ja viimeinen osa.

Kun nenäni alkaa työntyä ulospäin, putoan polvilleni. Kynteni kaivautuvat maahan. Vaatteeni kiristävät. Oma hengitykseni humisee korvissani. Mieleni putoaa jonnekin syvälle. Tilalle nousee jotain muuta, jotain eläimellistä.---Olivia on metsänhaltia, jonka elämä on ollut pitkään eristettyä hallitsemattoman karhun mielen vuoksi. Kun hän viimein saa vapauden liikkua ihmisten ilmoilla, tempaa vanhan ystävän, Kiiran, tapaaminen hänet osaksi suurempaa kuviota, jossa kyseenalaistetaan koko haltioita johtava järjestelmä. Mikä on tässä maailmassa sellaisen metsähisen paikka, jolla ei ole enää yhteyttä metsään? Entä voiko ystävyys punoutua uudelleen yhtä vahvaksi köydeksi kuin se on joskus ollut? Metsän väki jatkaa itsenäisenä osana vuonna 2021 julkaistun Veren väen tarinaa, joka oli Kuvastaja-palkintoehdokkaana. Metsän väessä urbaani ja metsäfantasia kohtaavat nuoren metsähisen kasvukertomuksen luoden samalla omalakista maailmaa. Teos ammentaa vaikutteita muun muassa suomalaisesta ja karjalaisesta kansanperinteestä. --Joanna Heinonen (s. 1984) on Jyväskylässä asuva suomalais-karjalainen kirjailija ja sanataideohjaaja, jonka omat juuret sijaitsevat Pohjois- ja Raja-Karjalan metsissä.

Herkko ja tapaus Pöttersön on alakouluikäisille suunnattu vauhdikas salapoliisiseikkailu koulumaailmasta, kiusatontuista ja rohkeudesta sanoa ei. Tunnepitoisen päivän aikana koetuksella ovat niin ystävyys kuin monen hermotkin - myös lukijan nauruhermot. Syksy on saapunut Hyväskylään, ja koulut ovat alkaneet. Herkolla ei kuitenkaan ole kaikki niin hyvin kuin päältäpäin näyttää. Kiusaajat Santeri, Tero ja Turo ovat ottaneet hänet silmätikukseen. Ja aivan kuin tässä ei olisi jo tarpeeksi, eräänä aamuna Herkko herää siihen, että hänen sängynpäädyssään istuu kummallinen polvenkorkuinen ukko, joka väittää olevansa kiusatonttu. Kiusatontun sekä vähän liian avuliaan lakanan myötä Herkon päivään mahtuu monenlaista kommellusta ja Welmu-merkintää. Kenen puolella kiusatonttu oikein on? Loppuuko kiusaaminen sillä, että opettelee vain välttelemään kiusaajia paremmin? Entä miksi naapurin herra Relander on apea? Vähitellen Herkko huomaa löytävänsä vastaukset kaikkiin näihin kysymyksiin yllättävän yksinkertaisella tavalla. Joanna Heinonen (s.1984) on jyväskyläläinen luokanopettaja ja sanataideohjaaja, jonka juuret sijaitsevat Pohjois-Karjalassa. Merillä seilaavan miehensä ja kahden tyttärensä lisäksi Joanna rakastaa kirjoja ja on säännöllisin väliajoin huolissaan lasten ja nuorten lukutaidosta. Hän toivookin, että vanhemmat kannustaisivat lapsiaan lukemaan ja näyttäisivät esimerkkiä. Joanna itse lukee kaikkein mieluiten fantasiakirjallisuutta.

Kiiralla on kaikki hyvin. Hänellä on: - opiskelupaikka - perhe, joka asuu tarpeeksi kaukana - oma pieni vuokra-asunto - kavereita - koira - poikaystävä, joka haluaa muuttaa yhteen Mitä muuta nuori nainen voisi toivoa? Sitä, että kaikki jättäisivät hänet rauhaan. Kiiran toive alkaa toteutua, kun asiat yksi toisensa jälkeen alkavat mennä vinoon, lopulta hallitsemattomasti. Kiira löytää itsensä keskeltä varjoyhteiskuntaa, jota johtavat itseään metsästäjiksi kutsuvat olennot. Veren väki on yhdenlainen kasvutarina, joka näyttää keskisormea sille, mitä nuorelta naiselta yleensä odotetaan. Veren väki yhdistää urbaania fantasiaa, yhteiskunnallista chick litiä ja punk-asennetta. Se ammentaa aineksia niin populäärikulttuurin vampyyreista kuin suomalaisesta kansanuskosta. Joanna Heinonen (s. 1984) on jyväskyläläinen kirjailija, luokanopettaja ja sanataideohjaaja, joka ihaili teininä suuresti Buffy vampyyrintappajaa. Veren väki on Joannan ensimmäinen aikuisille suunnattu teos. Aiemmin häneltä on julkaistu kaksi lastenromaania.