Johanna Frigård

Johan Jakob Reinberg (1823–1896) oli merkittävä valokuvauksen varhaisvaiheen edustaja, joka tunnetaan parhaiten ikonisista Turku-kuvistaan. Hän kokeili erilaisia tapoja ottaa valokuvia ja järjesti yleisölle avoimia esityksiä. Nämä kosmoraama- ja kalkkivalonäytökset olivat oman aikansa ”elokuvia”, kaiken kansan viihdykettä. Kaupunkinäkymien ohella Reinberg kuvasi valokuva-ateljeessaan muotokuvia 1800-luvun lopun turkulaisista. Hän hyödynsi uusimpia tekniikoita, kehitti menetelmiään tekemisen ja kokeilun kautta ja esimerkiksi väritti valokuvia maalaamalla. Valokuvauksen lisäksi Reinberg työskenteli litografina, taidemaalarina ja piirustuksenopettajana. Kiehtovana ryhmänä Reinbergin tuotannossa erottuvat aikakauden kansallisvaltioaatteeseen ja isänmaalliseen ideologiaan kytkeytyvät kansatieteelliset valokuvat sekä metsästysaiheet. Metsästysharrastuksen myötä Reinberg myös täytti eläimiä. Näistä tunnetuin on 1880-luvulla Varsinais-Suomessa lapsia tappanut susi, jonka Reinberg oli ostanut eläimen kaataneelta torpparilta. Täytettyä ”tappajasutta” sai käydä katsomassa maksua vastaan Reinbergin ateljeessa Turun Linnankadulla.

Alastomuus ja valokuva on yhdistelmä, joka monen mielessä herättää epäilyksiä kuvien kunniallisuudesta. Taidehistorian tutkimuksessaan Johanna Frigård tarkastelee erilaisia tapoja tuottaa alastonvalokuviin niitä puoltaneita ihanteita. Taiteeseen vetoaminen oli yksi tärkeimmistä oikeuttamisen keinoista, mutta ei suinkaan ainoa. 1900-luvun alun miesatleettien kuvat, naisalastontutkielmat ja kasvavan harrastajakuvaajajoukon lapsikuvat muovasivat kansalaisen, taiteilijan, uuden naisen ja lapsuuden ideaaleja populaarikulttuurin ja korkeataiteen välimaastossa. Alastonvalokuvilla ei ollut itsestään selviä merkityksiä, vaan niiden välittämä sisältö muuntui aikakauden, sukupuolen ja iän, kuvausympäristön ja kuvien esittämisyhteyden mukaan.