Johanna Hokka

Taloudellista hyötyä ja huippututkimusta korostava tiedepolitiikka tuottaa ahtaan ja ahdistavan tunneilmaston, joka lyö leimansa tutkijan arkeen sekä siihen, mitä tutkitaan - ja mitä tiedämme maailmasta. Kilpailuyliopiston pelisäännöt suosivat suuria yksiköitä, monitieteisyyttä ja soveltavaa tutkimusta, ja humanistis-yhteiskunnalliset alat jäävät alakynteen. Tiede ja tunteet pureutuu yliopistojen jännitteiseen tunneilmapiiriin. Tutkijoiden ja johtajien haastatteluihin, lehtiaineistoihin sekä sosiaalisen median keskusteluihin perustuva teos tarkastelee tutkimustyön arkea ja sitä ohjaavia ristiriitaisia arvoja. Miten perustella omaa työtään ja vastata syytöksiin turhanpäiväisestä tutkimuksesta? Kuinka voi luoda uskoa omaan tekemiseensä pätkätöiden puristuksessa? Mitä taistelu rahoituksesta tekee tieteen vapaudelle ja yliopistodemokratialle? Tunteet ja valta kietoutuvat yhteen, mutta tunteet voivat synnyttää myös vastarintaa. Tutkimukseen kiinnittyvän intohimon, riemun ja rakkauden lisäksi tutkijoita kannattelee arjen yhteisöllisyys. Voiko sen perustalle rakentaa emotionaalisesti ja sosiaalisesti kestävää yliopistoa?

Tieteellinen elämä ei ole vain laitosten, virkojen, julkaisujen ja yksiköiden varassa. Tieteellisillä seuroilla on suuri merkitys tieteenalojensa määrittelyssä ja niiden sisäisinä keskustelufoorumeina. Tieteelliset seurat kuuluvat niihin instituutioihin, joiden kautta ajattelutavat, tutkimusperinteet ja tieteelliset verkostot muuttuvat sosiaalisiksi faktoiksi. Yksi tällaisista on Suomen sosiologeja yhdistävä Westermarck-seura - Westermarck-samfundet, viralliselta nimeltään The Westermarck Society, joka perustettiin 1940. Seura kantaa kansainvälisesti merkittävän sosiologin, filosofin ja antropologin Edvard Westermarckin (1862-1939) nimeä. Tämä historiikki kertoo paitsi Westermarck-seurasta, koko suomalaisen sosiologian kentästä seuran perustamisen ajoista nykypäivään. Suomalaisten sosiologien yhteisössä ovat eri näkemykset ja sukupolvet kohdanneet jo yli kahdeksan vuosikymmentä. Kirjoittajat edustavat eri ikäpolvia ja ovat työskennelleet tai työskentelevät edelleen Suomen eri yliopistoissa. Kirjaan ovat kirjoittaneet Mikko Lagerspetz, Mika Helander, Johanna Hokka, Riikka Homanen, Olli Lagerspetz, Eeva Luhtakallio, Harri Melin, Kirsti Suolinna ja Timo Toivonen.