Johanna Laitila

Mikä yhdistää ihmisen, kanin ja koneen? Lähitulevaisuuteen sijoittuva hyytävän hieno romaani muukalaisuudesta ja lajien välisestä kumppanuudesta. Alia syntyy esperantoa puhuvaan eristyneeseen ekoyhteisöön, jossa vanhemmuus ei ole biologista. Aikuisena hän hoitaa työkseen entisiä tuotantoeläimiä. Kun Alian kasvattanut Mirio joutuu sairaalaan, Alia päätyy hoivaamaan tämän kaneja. Mirion kotona hän tapaa yllättäen myös esperantoa ja suomea puhuvan Bertha-robotin, joka tietää hänestä pelottavan paljon. Kanin hetkellä on kuin kuumeinen uni, joka härnää lukijan aivoja kysymällä, mihin yhteys toisiin perustuu. Mitä on olla ihminen. Mitä välittävä olento. Miten syntyy yhteisö, perhe, kumppanuus?

This book investigates the portrayal of nationalities and sexualities in British post-Second World War crime film and melodrama. By focussing on these genres, and looking at the concept of melodrama as an analytical tool apt for the analysis of both sexuality and nation, the book offers insight into the desires, fears, and anxieties of post-war culture. The problem of returning to ‘normalcy’ after the war is one of the recurring themes discussed; alienation from society, family, and the self were central issues for both women and men in the post-war years, and the book examines the anxieties surrounding these social changes in the films of the period. In particular, it explores heterosexuality and nationality as some of the most prominent frameworks for the construction of identities in our time, structures that, for all their centrality, are made invisible in our culture.

"Sana sanalta oli Inga lähempänä häntä, ja heidän kielistään tuli uusia teitä, veren reittejä." Elsen elämä on kudelma merkittävien naisten kohtaamisia. Ruotsissa evakossa Else tutustuu kirjallisen perheen tyttäreen, ojentelee Ingan kanssa sanoja kuin runoja. Suomeen, Tornionjokilaaksoon palattuaan Else pääsee piiaksi Hurtigin isoon taloon. Apteekkarin rouvan, kirjakauppias Irinan kautta Elselle avautuu ovia itsensä tuntemiseen ja paremman luokan salattuihin huoneisiin valta-asetelmineen. Nurkan takana juonii heitäkin, jotka saavat Elsen häpeämään orastavaa itseään. Ja entä hänen suhteensa Samuliin? Eikö se ollut liian laimeasti rakastettu, ei kai se voinut riittää? Lilium regale on Laitilan esikoisromaani. Se käsittelee elinikäistä rakkautta, sodan nähnyttä sukupolvea ja vaiettuja tarinoita. Laitila kuvaa kielellistä ja ruumiillista heräämistä luontevan taiturimaisesti. Kieli on värisyttävän aistivoimaista ja kuvallista, pohjoisen murteella höystettyä.

This book investigates the portrayal of nationalities and sexualities in British post-Second World War crime film and melodrama. By focussing on these genres, and looking at the concept of melodrama as an analytical tool apt for the analysis of both sexuality and nation, the book offers insight into the desires, fears, and anxieties of post-war culture. The problem of returning to ‘normalcy’ after the war is one of the recurring themes discussed; alienation from society, family, and the self were central issues for both women and men in the post-war years, and the book examines the anxieties surrounding these social changes in the films of the period. In particular, it explores heterosexuality and nationality as some of the most prominent frameworks for the construction of identities in our time, structures that, for all their centrality, are made invisible in our culture.