Johanna Pentikäinen

Kirjoitustaito on paljon enemmän kuin sanoja paperilla tai tietokoneen näytöllä. Se on taito, joka liittää meidät maailmaan. Kirjoittamalla kurotamme niin kohti uusia havaintoja, meille entuudestaan tuntemattomia todellisuuksia kuin tätä hetkeä: ilmaisemme ja välitämme, kuvittelemme ja tutkimme. Johanna Pentikäinen avaa teoksessaan kirjoittamisen moni-ilmeisyyttä ja merkitystä inhimillisenä taitona. Sanojesi voima johdattaa pohtimaan kirjoittamista ensi sijassa sen tarjoamien mahdollisuuksien kautta. Juuri kirjoittamisen merkityksellisyydessä on myös syy kirjoittaa ja oppia kirjoittamisen taitoja. Teos kannustaa ja motivoi jokaista kirjoittajaa ja tarjoaa runsaasti työkaluja oman kirjoittamisen tueksi ja kirjoittamista opettaville. Se on myös vahva puheenvuoro kirjoitustaidon merkityksestä pirstaleisessa, nopeasti muuttuvassa maailmassa. JOHANNA PENTIKÄINEN (FT) on Jyväskylän yliopiston kirjoittamisen tutkimuksen dosentti ja Lapin yliopiston tutkijatohtori. Hän on opettanut pitkään kirjoittamista ja kirjoittanut itse tieto- ja kaunokirjallisuutta.

Haluatko kehittää kirjoitustaitojasi, mutta et oikein tiedä, miten? Kaipaatko lisää itsevarmuutta ylioppilaskirjoitusten äidinkielen kokeeseen? Tämä kirja on käytännönläheinen ja kannustava opas lukiolaisille, jatko-opintoihin jo ehtineille sekä äidinkielenopettajille ja muille kirjoittamista opettaville. Kirjassa lähestytään kirjoittamisen oppimista jatkumona koulussa, ylioppilaskokeessa sekä opiskelu- ja työelämässä. Siinä käydään läpi kirjoittamisen tutumpia ja tuoreempia osataitoja, kuten tekstilajin hallintaa ja oman äänen löytämistä, sekä kirjoittamista prosessina. Kirja sisältää puheenvuoroja vastikään ylioppilaaksi valmistuneilta, opettajilta ja eri ammattien edustajilta. He kertovat, minkälaisia haasteita he ovat kokeneet kirjoittajina, ja antavat vinkkejä paineiden keskellä pärjäämiseen. FT Johanna Pentikäinen ja FT Kimmo Svinhufvud ovat toimineet vuosia äidinkielen ylioppilaskokeen sensoreina ja kirjoittamisen opettajina yliopistossa. He ovat myös pitäneet kirjoittamiskoulutusta äidinkielenopettajille ja opettajaksi opiskeleville sekä erilaisille työyhteisöille.

Kuusamon ensimmäinen nimismies Sigfrid Granroth kirjoitti vuonna 1741 Ruotsin kuningas Fredrikille kirjeen omien tilakauppojensa puolustukseksi." Sigfrid Granroth on esi-isäni ja tämä romaani on yritys kohdata hänen tekonsa mittaamattomat vaikutukset." - Johanna Pentikäinen. Granroth oli ostanut tilansa Kuusamon alueelle ensin tulleelta asuttajalta, joka kuitenkin alkoi vaatia alueita takaisin itselleen oikeusteitse. Granroth hävisi tilariitansa alemmissa oikeusasteissa. Ruotsin kuninkaan kamarikollegiolle kirjoittaessaan Granroth perusteli vetoomustaan sillä, että kruunun tuli omistaa maat, jotka eivät olleet aiemmin olleet yksityisomistuksessa. Granrothin tila Haukiniemi oli perustettu saamelaisten Maaselän talvikylän alueelle. Granrothin kirjeestä alkoi kehitys, jonka seurauksena saamelaiset menettivät maaoikeutensa silloiselle Ruotsin valtiolle ja suomalaisille asuttajille. Romaanissa oman tarinansa - ja sukunsa tarinan - kertoo myös nuori saamelainen Elsá. Romaanin nimi juontuu Sigfridin veljen Benediktus Granrothin vuonna 1703 ilmestyneestä latinankielisestä väitöskirjasta De Cantu Cycnorum (Joutsenten laulusta). Laulaako joutsen tosiaan kauniimmin kuollessaan? Kuinka joutsenlaulun aihe yhdistää toisiinsa Sigfridiä, Benediktusta, Elsáa ja Kuusamon alueen saamelaisia?

Yli 200-sivuinen 5.-9.-luokkalaisille soveltuva kirjoittamisen opetuksen materiaalikansio, jonka viesti on, että kirjoittamista tulee opettaa oppijoita inspiroivien ja houkuttelevien tekstien avulla! Opetuskansio sisältää runsaasti ohjeita ja työvälineitä laajan tekstin tuottamiseen työpajamuotoisessa opetuksessa. Ohjeistus on laadittu tekstilajeittain aina omasta elämästä kirjoittamisesta fantasiaan ja mielipidekirjoituksesta aineistopohjaiseen kirjoitelmaan. Jokaisessa kokonaisuudessa apuna on esimerkkiteksti eli mentoriteksti, mutta materiaalit on laadittu niin, että niitä voi käyttää myös muiden tekstien ohessa. Opetuskokonaisuudet on rakennettu kolmitasoisesti 5.-luokkalaisia, 7.-luokkalaisia ja 9.-luokkalaisia ajatellen. Eritasoisia materiaaleja voi hyödyntää myös eriyttämiseen. Materiaalia voi käyttää myös soveltaen esimerkiksi niin, että kirjoitustehtävä on kytketty ilmiölähtöisen oppimisen osaksi. Kansiolla on koulukohtainen monistusoikeus.

Kiekun mukana kulkeva Kukkonen tarjoaa perustietoja, joita oppilas tarvitsee yläkoulun aikana ja siitä eteenpäin. Kieku 8:n välistä löytyvä Kukkosen sanataideopas antaa oppilaalle vinkkejä fiktiivisten tekstien kirjoittamiseen. Sanataideoppaassa käydään yksityiskohtaisesti läpi kertomuksen kirjoittamisen vaiheita. Fiktiivisten tekstien piirteitä havainnollistetaan tekstinäytteillä. Kukkoset ovat hankittavissa myös erikseen!

Kahdeksannen luokan kirjaa piristävät JP Ahosen piirtämät sarjakuvat. Kieltä tarkastellaan ilmaisun ja vaikuttamisen välineenä. Kirjallisuuden tarkastelussa keskitytään suuriin tunteisiin ja lukemiseen kokemuksena. Kirjan päätösprojekteissa annetaan yksityiskohtaista opastusta mm. ryhmän oman elokuvan, sarjakuvan tai näytelmäsovituksen tekemiseen.

Kiekun mukana kulkeva Kukkonen tarjoaa perustietoja, joita oppilas tarvitsee yläkoulun aikana ja siitä eteenpäin. Kieku 7:n välissä kulkeva Kukkosen kielenhuolto-oppaasta saa apua esimerkiksi kirjoittamiseen, puheiden pitämiseen, tiedonhankintaan ja virallisten kirjeiden laadintaan.

Innostava oppilaan kirja sisältää paljon lukemista ja tekemistä. Monipuoliset tekstinäytteet ja tehtävät löytyvät kaikki samoista kansista. Kirjaa rytmittävät Salla Simukan kirjaa varten kirjoittama viisiosainen fantasianovelli ja Ville Tietäväisen kukkohahmo. Sarjan sisällöt vastaavat uuden opetussuunnitelman tavoitteita ja tukevat ilmiölähtöistä ja itsenäistä oppimista. Kirjan päättää sen teemoja kokoava projekti ”Oma ääneni”.

Teos avaa uuden näkökulman kansallisten myyttien käyttöön suomalaisessa kirjallisuudessa. Kirja käsittelee Paavo Haavikon 1970-luvun myyttejä käyttäviä teoksia ja niiden kautta hänen keskeisiä teemoja kuten valtaa, menetystä ja uskoa perusteettomaan. Aikalaiskritiikin näkökulmasta teokset herättivät hämmennystä. Kalevalaan liitetty valon, hengen ja sanan mahti muuttui Haavikon tulkinnoissa tuhoksi ja pimeydeksi, jota mikään myytti ei näytä selittävän eikä voittavan. Tässä tutkimuksessa myytistä ja siihen liittyvästä symbolisesta merkityksen synnystä tulee väline, jonka avulla teoksia tarkastellaan.