Johanna Vehkoo

Hätkähdyttävä tositarina eräästä kunnianloukkausoikeudenkäynnistä"Mitään ei saa enää sanoa”, kuuluu julkisessa keskustelussa tiuhaan toisteltu fraasi. Todellisuudessa Suomessa saa sanoa paljonkin: uhkailla ja huoritella voi ilman kummoista pelkoa vastuuseen joutumisesta. Natsiksi tai rasistiksi kutsumisesta voi joutua kuitenkin rikossyytteeseen. Tässä kirjassa toimittaja Johanna Vehkoo kertoo, kuinka hänelle kävi juuri niin. Oikeusjuttu on tositarina yhdestä kunnianloukkausoikeudenkäynnistä mutta myös laajemmasta ilmiöstä: oikeistotrollien suhteettoman suureksi kasvaneesta vaikutuksesta yhteiskunnalliseen keskusteluun. Nettioikeisto on vedättänyt mediaa jo vuosikausien ajan, ja nyt sen kohteena on myös oikeuslaitos. Oikeusjutussa Johanna Vehkoo pureutuu oman tarinansa kautta trollauksen mekanismeihin ja sen luomiin uhkakuviin sekä jo todellisiin vaikutuksiin. Johanna Vehkoo on tutkiva toimittaja. Hän toimii johtajana Feministisessä ajatushautomo Hatussa ja on yksi Long Playn perustajista. Vehkoon ja Emmi Niemisen journalistinen sarjakuvateos Vihan ja inhon internet oli vuoden 2018 Sarjakuva Finlandia -ehdokas ja voitti Nuori voima -palkinnon.

Syntymän ja kuoleman kirja käsittelee sitä, millaista on tulla vanhemmaksi heti sen jälkeen, kun on menettänyt oman vanhempansa. Se kertoo menetyksestä ja surusta, ilosta ja rakkaudesta, lapsen saamisen ihmeellisyydestä, vanhemmaksi kasvamisesta, isän ja tyttären suhteesta ja suurten ikäluokkien yhteiskunnallisesta painolastista. Kertoja tulee äidiksi vasta nelikymppisenä, koska on lykännyt lapsentekoa lamaannuttavan synnytyspelon vuoksi. Hänen isänsä sairastuu parantumattomaan syöpään raskauden viimeisellä kolmanneksella. Isä kuolee kaksi viikkoa ennen hartaasti odottamansa ensimmäisen lapsenlapsensa syntymää. Tarina perustuu käsikirjoittajan omiin kokemuksiin, mutta se on etäännytetty tosielämän henkilöistä. Vehkoo ja Nieminen ovat aiemmin tehteet työparina varkkovihasta kertovan sarjakuvakirjan Vihan ja inhon internet (Kosmos, 2017). Se oli Suomen ensimmäinen kirjana julkaistu journalistinen sarjakuva, ja se palkittiin Nuori Voima -palkinnolla.

Hätkähdyttävä tositarina eräästä kunnianloukkausoikeudenkäynnistä"Mitään ei saa enää sanoa”, kuuluu julkisessa keskustelussa tiuhaan toisteltu fraasi. Todellisuudessa Suomessa saa sanoa paljonkin: uhkailla ja huoritella voi ilman kummoista pelkoa vastuuseen joutumisesta. Natsiksi tai rasistiksi kutsumisesta voi joutua kuitenkin rikossyytteeseen. Tässä kirjassa toimittaja Johanna Vehkoo kertoo, kuinka hänelle kävi juuri niin. Oikeusjuttu on tositarina yhdestä kunnianloukkausoikeudenkäynnistä mutta myös laajemmasta ilmiöstä: oikeistotrollien suhteettoman suureksi kasvaneesta vaikutuksesta yhteiskunnalliseen keskusteluun. Nettioikeisto on vedättänyt mediaa jo vuosikausien ajan, ja nyt sen kohteena on myös oikeuslaitos. Oikeusjutussa Johanna Vehkoo pureutuu oman tarinansa kautta trollauksen mekanismeihin ja sen luomiin uhkakuviin sekä jo todellisiin vaikutuksiin. Uusi, päivitetty laitos sisältää kirjailijan jälkisanat KKO:n vapauttavan tuomion jälkeen. Kyseessä oli korkeimman oikeuden ensimmäinen poliittista sananvapautta koskeva ennakkopäätös yli kymmeneen vuoteen. Johanna Vehkooon tutkiva toimittaja. Hän toimii johtajana Feministisessä ajatushautomo Hatussa ja on yksi Long Playn perustajista. Vehkoon ja Emmi Niemisen journalistinen sarjakuvateos Vihan ja inhon internet oli vuoden 2018 Sarjakuva Finlandia -ehdokas ja voitti Nuori voima -palkinnon.

Hätkähdyttävä tositarina eräästä kunnianloukkausoikeudenkäynnistä "Mitään ei saa enää sanoa", kuuluu julkisessa keskustelussa tiuhaan toisteltu fraasi. Todellisuudessa Suomessa saa sanoa paljonkin: uhkailla ja huoritella voi ilman kummoista pelkoa vastuuseen joutumisesta. Natsiksi tai rasistiksi kutsumisesta voi joutua kuitenkin rikossyytteeseen. Tässä kirjassa toimittaja Johanna Vehkoo kertoo, kuinka hänelle kävi juuri niin. Oikeusjuttu on tositarina yhdestä kunnianloukkausoikeudenkäynnistä mutta myös laajemmasta ilmiöstä: oikeistotrollien suhteettoman suureksi kasvaneesta vaikutuksesta yhteiskunnalliseen keskusteluun. Nettioikeisto on vedättänyt mediaa jo vuosikausien ajan, ja nyt sen kohteena on myös oikeuslaitos. Oikeusjutussa Johanna Vehkoo pureutuu oman tarinansa kautta trollauksen mekanismeihin ja sen luomiin uhkakuviin sekä jo todellisiin vaikutuksiin. Johanna Vehkoo on tutkiva toimittaja. Hän toimii johtajana Feministisessä ajatushautomo Hatussa ja on yksi Long Playn perustajista. Vehkoon ja Emmi Niemisen journalistinen sarjakuvateos Vihan ja inhon internet oli vuoden 2018 Sarjakuva Finlandia -ehdokas ja voitti Nuori voima -palkinnon.

Maailma kaupungistuu. Yli kymmenen miljoonan asukkaan kaupunkeja on jo 35. Ennusteiden mukaan 66 prosenttia maailman ihmisistä asuu kaupungeissa vuoteen 2050 mennessä. Samaan aikaan osa kaupungeista on jäämässä kelkasta. Teollisuudesta eläneet paikkakunnat ovat länsimaissa uhanalaisia, elleivät ne löydä uusia syitä olemassaololleen. Olemme jättämässä jälkeemme massiivisen määrän moderneja raunioita. Kukaan ei oikein tiedä, mitä niille pitäisi tehdä. Kiehtovassa reportaasissaan Autiopaikoilla palkittu toimittaja Johanna Vehkoo matkustaa paikkoihin, jotka ovat syystä tai toisesta hylättyjä. Kohteina ovat muun muassa tyhjenevä kaivoskylä Kainuun korvessa, neuvostoliittolainen aavekaupunki Huippuvuorilla ja jälkiteollisen maailman koelaboratorio Detroit. Matka jatkuu Kalifornian kultakuumeiden – niin menneiden kuin nykyisten – kautta hylättyihin virtuaalimaailmoihin. Kirja etsii vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Miksi ihmiset hylkäävät kotinsa ja mitä he jättävät jälkeensä? Ketkä jäävät ja miksi? Mitä tulevaisuuden raunioille tulisi tehdä – pitäisikö ne säilyttää arkeologisina kohteina ja lähihistorian muistomerkkeinä?