Johanna Viitaharju

Apteekkimuseon ja Qwenselin talon uusi kirja on osa 60-vuotiaan museon juhlavuotta. Kirja kertoo Turun vanhimmasta säilyneestä puutalosta, joka kätkee sisäänsä 1700-luvun lopun säätyläiskodin ja lähes täydellisen 1800- luvun apteekkikokonaisuuden. Kirjassa tutustutaan lääketieteen professori Joseph Pippingin monilapsiseen perheeseen, joka asui Qwenselin talossa 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa, sekä saadaan tarkempaa tietoa säätyläiskodin esineistöstä ja opitaan mitä ovat olleet herrojen aamukävelyt. Teos valottaa myös Pippingin huomattavaa merkitystä Suomen lääketieteelle. Pipping aloitti isorokkorokotukset ja 1700-luvun valistusaatteiden mukaan edisti hygienian ja tautien ennaltaehkäisyä. Apteekkimuseon osuus kertoo ajasta, jolloin apteekkari apulaisineen valmisti kaikki lääkkeet omin käsin asiakkailleen ja tutustuttaa lukijan dekoktorion, offisiinin ja muihin apteekkimaailman salaisuuksiin kuten siihen, millaisia olivat ensimmäiset laastarit. Syventävät artikkelit kertovat Qwenselin talon tapeteista, lääkintätaidon historiasta Suomessa ja Julinien perheen apteekkidynastiasta Turussa 1800-luvulla. Talon monipuolisesta käytöstä ja lukuisista muista omistajista kertoo puolestaan artikkeli Qwenselin talon kolme vuosisataa. Kirjan teksteistä vastaavat museopedagogi Tuula Hänninen sekä tutkijat Johanna Viitaharju ja Jukka Vornanen.

Apteekkimuseon ja Qwenselin talon uusi kirja on osa 60-vuotiaan museon juhlavuotta. Kirja kertoo Turun vanhimmasta säilyneestä puutalosta, joka kätkee sisäänsä 1700-luvun lopun säätyläiskodin ja lähes täydellisen 1800- luvun apteekkikokonaisuuden. Kirjassa tutustutaan lääketieteen professori Joseph Pippingin monilapsiseen perheeseen, joka asui Qwenselin talossa 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa, sekä saadaan tarkempaa tietoa säätyläiskodin esineistöstä ja opitaan mitä ovat olleet herrojen aamukävelyt. Teos valottaa myös Pippingin huomattavaa merkitystä Suomen lääketieteelle. Pipping aloitti isorokkorokotukset ja 1700-luvun valistusaatteiden mukaan edisti hygienian ja tautien ennaltaehkäisyä. Apteekkimuseon osuus kertoo ajasta, jolloin apteekkari apulaisineen valmisti kaikki lääkkeet omin käsin asiakkailleen ja tutustuttaa lukijan dekoktorion, offisiinin ja muihin apteekkimaailman salaisuuksiin kuten siihen, millaisia olivat ensimmäiset laastarit. Syventävät artikkelit kertovat Qwenselin talon tapeteista, lääkintätaidon historiasta Suomessa ja Julinien perheen apteekkidynastiasta Turussa 1800-luvulla. Talon monipuolisesta käytöstä ja lukuisista muista omistajista kertoo puolestaan artikkeli Qwenselin talon kolme vuosisataa. Kirjan teksteistä vastaavat museopedagogi Tuula Hänninen sekä tutkijat Johanna Viitaharju ja Jukka Vornanen.

Apteekkimuseon ja Qwenselin talon uusi kirja on osa 60-vuotiaan museon juhlavuotta. Kirja kertoo Turun vanhimmasta säilyneestä puutalosta, joka kätkee sisäänsä 1700-luvun lopun säätyläiskodin ja lähes täydellisen 1800- luvun apteekkikokonaisuuden. Kirjassa tutustutaan lääketieteen professori Joseph Pippingin monilapsiseen perheeseen, joka asui Qwenselin talossa 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa, sekä saadaan tarkempaa tietoa säätyläiskodin esineistöstä ja opitaan mitä ovat olleet herrojen aamukävelyt. Teos valottaa myös Pippingin huomattavaa merkitystä Suomen lääketieteelle. Pipping aloitti isorokkorokotukset ja 1700-luvun valistusaatteiden mukaan edisti hygienian ja tautien ennaltaehkäisyä. Apteekkimuseon osuus kertoo ajasta, jolloin apteekkari apulaisineen valmisti kaikki lääkkeet omin käsin asiakkailleen ja tutustuttaa lukijan dekoktorion, offisiinin ja muihin apteekkimaailman salaisuuksiin kuten siihen, millaisia olivat ensimmäiset laastarit. Syventävät artikkelit kertovat Qwenselin talon tapeteista, lääkintätaidon historiasta Suomessa ja Julinien perheen apteekkidynastiasta Turussa 1800-luvulla. Talon monipuolisesta käytöstä ja lukuisista muista omistajista kertoo puolestaan artikkeli Qwenselin talon kolme vuosisataa. Kirjan teksteistä vastaavat museopedagogi Tuula Hänninen sekä tutkijat Johanna Viitaharju ja Jukka Vornanen.