Jonna Kangas

Kieliin, kulttuureihin ja katsomuksiin liittyvät kysymykset ovat herättäneet paljon keskustelua ja tunteita kasvatus- ja opetusalalla. Ajatus moninaisuudesta luonnollisena osana varhaiskasvatusta ei ole vielä laajalti juurtunut suomalaiseen pedagogiikkaan. Avaimia yhteiseen ymmärrykseen tarkastelee varhaiskasvatuksen muutosta hyvien käytäntöjen näkökulmasta. Teos esittelee kieli-, kulttuuri- ja katsomusinklusiivisen pedagogiikan, jossa painottuvat yhdenvertainen osallisuus, oppiminen ja yhteisöön kuuluminen. Kielten, kulttuurien ja katsomuksien moninaisuus nähdään varhaiskasvatuksessa voimavarana ja mahdollisuutena. Teos vastaa varhaiskasvatuksen kentän tarpeeseen saada tutkimukseen pohjaavaa tietoa näistä ajankohtaisista teemoista. Kirja tarjoaa käsitteellistä pohjaa kieli-, kulttuuri- ja katsomusinklusiivisen pedagogiikan pohtimiseen sekä välineitä sen kehittämiseen käytännössä. Teos on suunnattu erityisesti kasvatus- ja opetusalan ammattilaisille, opiskelijoille, tutkijoille ja asiantuntijoille.

Käännä mielesi matikkataajuudelle ja iloitse lasten kanssa matematiikasta, jota löytyy runsain mitoin arkisista hetkistä, leikeistä ja liikkumisesta! Matematiikkaan tutustuminen on tärkeää aloittaa varhaislapsuudessa, sillä matematiikan perustaidot kehittyvät ennen kouluikää. Matematiikan tulisi olla osa lasten arkea ja niitä kokemuksia, joita he leikkien, tutkien, taiteillen ja liikkuen saavat ympäristöstään ja itsestään. Kirja on suunnattu perusteokseksi varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen opettajaksi opiskeleville sekä kentällä jo työskenteleville opettajille. Uusimpaan tutkimukseen nojautuvan teoksen avulla voi toteuttaa pedagogisesti laadukasta ja monialaista varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen matematiikan opetusta, jossa on tilaa myös inklusiivisten lapsiryhmien tarvitsemalle eriyttämiselle. Uudistetussa painoksessa on entistä enemmän tietoa ja käytännön ideoita varhaisten matemaattisten taitojen harjoitteluun. Erityisesti matemaattisen ajattelun harjoittelu arjen tilanteissa, hoitorutiineissa ja liikkumisen yhteydessä saa runsaasti ansaitsemaansa huomiota. Myös erityispedagogista näkökulmaa on vahvistettu, joten kirja tarjoaa konkreettisia vinkkejä, kuinka huomata ajoissa lapsen mahdollinen tuen tarve matematiikassa. FT Jenni Vartiainen toimii varhaiskasvatuksen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Tutkimuksessaan hän tarkastelee leikkiä ja mielikuvittelua varhaisessa tiedekasvatuksessa ja STEAM-pedagogiikassa. Vartiainen on peruskoulutukseltaan matematiikan aineenopettaja, ja hän opettaa Helsingin yliopistossa varhaiskasvatuksen matematiikan pedagogiikkaa. Vartiainen on kehittänyt tutkimuksessaan uusia leikillisiä lähestymistapoja varhaiseen tiedekasvatukseen ja matematiikan oppimiseen. KT Kati Sormunen työskentelee varhaiskasvatuksen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Hän keskittyy tutkimuksessaan laaja-alaisesti inklusiivisen oppimisen ja opetuksen teemoihin. Erityisfokuksena hänellä on erilaisten oppijoiden tukeminen tutkimalla oppimisen ja luovan teknologiakasvatuksen konteksteissa. KT Jonna Kangas on yliopistonlehtori ja varhaiskasvatuksen dosentti. Hän tutkii leikin kautta oppimista ja on määritellyt teoreettisista lähtökohdista suomalaista varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa. Kangas on osallistunut LuMatikka – matematiikan opettamisen kehittämisohjelmaan varhaiskasvatuksen sisältöjen tuottamisessa ja kokonaissuunnittelussa.

Voimauttava varhaiskasvatus avaa varhaiskasvatusalan muuttuneen toimintakulttuurin käsitteitä ja ilmiöitä. Teoksessa varhaiskasvatuksen pedagogiikan uusin tutkimus ja käytännön kehittäminen kietoutuvat yhteen. Teos tarjoaa konkreettisia työvälineitä osallisuuden, toiminnallisuuden ja vastavuoroisen pedagogiikan toteuttamiseen. Se esittelee tapoja, joilla moninaisuus voidaan huomioida varhaiskasvatuksessa voimavarana. Kiinnostavien esimerkkien avulla teos kannustaa pohtimaan, mitä voimauttava varhaiskasvatus tarkoittaa käytännössä. Teos on suunnattu varhaiskasvatuksen koko henkilöstölle, kouluttajille ja tutkijoille sekä kaikille muille varhaiskasvatuksesta kiinnostuneille. Se soveltuu oppikirjaksi varhaiskasvatuksen eri koulutusasteilla.

Finnish early childhood education and care, ECEC, is about children and their wellbeing, growth and learning as well as cooperation in an empowering and thriving community. The purpose of this book is to help understand what is central to Finnish ECEC pedagogy and its operational or community culture. This book is aimed at the whole ECEC personnel, trainers, researchers and other experts, as well as everyone interested in ECEC, such as parents and other interested in the life of young children. It is suitable as a textbook at various levels of teaching in ECEC. It can also be used for supplementary education.

Miten innostua lasten kanssa jatkuvasti läsnä olevasta arkisesta matematiikasta? Miten leikki mahdollistaa matemaattisten taitojen oppimisen? Kuka oppii matikkaa? Matematiikka on kuin ilma: Se ympäröi meitä jatkuvasti, mutta usein unohdamme sen läsnäolon. Sen puuttuminen sen sijaan huomattaisiin välittömästi. Elämä ilman matematiikka olisi, jos ei ihan mahdotonta, niin ainakin äärimmäisen haastavaa. Matematiikkaan tutustuminen ja sen huomaaminen kiinteänä osana arkea on tärkeää aloittaa varhaislapsuudessa, sillä matematiikan perustaidot kehittyvät ennen kouluikää. Matematiikan tulisi olla osa lasten arkea ja niitä kokemuksia, joita he leikkien, tutkien, taiteillen ja liikkuen saavat ympäristöstään ja itsestään. Oleellista on vahvistaa lasten positiivista suhdetta matematiikkaan, harjoitella ongelmanratkaisutaitoja sekä kriittistä ajattelua – ja ennen kaikkea leikkiä rajattomasti matemaattisilla ilmiöillä. Kirja on suunnattu perusteokseksi varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen opettajaksi opiskeleville sekä kentällä jo työskenteleville opettajille. Uusimpaan tutkimukseen nojautuvan teoksen avulla voi toteuttaa pedagogisesti laadukasta ja monialaista varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen matematiikan opetusta, jossa on tilaa myös inklusiivisten lapsiryhmien tarvitsemalle eriyttämiselle. FT Jenni Vartiainen toimii varhaiskasvatuksen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Hän on kehittänyt tutkimuksessaan uusia leikillisiä lähestymistapoja varhaiseen tiedekasvatukseen ja matematiikan oppimiseen. KT Kati Sormunen työskentelee varhaiskasvatuksen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Hän on työskennellyt pitkään erityisopettajana varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa kehittäen muun muassa inklusiivisen oppimisen menetelmiä. KT Jonna Kangas on yliopistonlehtori ja varhaiskasvatuksen dosentti. Hän tutkii leikin kautta oppimista ja on määritellyt teoreettisista lähtökohdista varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa. KT Jyrki Reunamo on Helsingin yliopiston kasvatustieteen dosentti ja Kehittävän Palautteen tutkimusjohtaja. Hän on varhaiskasvatuksen tutkimuksessaan keskittynyt hyvinvoinnin ja oppimisympäristöjen muotoutumiseen yhteydessä oleviin orientaatioihin.

Kokoelmassa lyyrikko eksyy runopolulle ja tarkkailee rakkautta vuoden ajan neljästä eri silmäkulmasta.” Sinä kuljetit minuakädestä pitäen toisten tilalla. Minä laitoin silmiini satavaa lunta,jotta meidän olisi yhä totta.”