Jouko Aaltonen

Mukaansatempaava kertomus suuresta rahasta, aseista ja öljystä – ja suomalaisista niiden ympärillä. Nobelien mahtava dynastia vaikutti 1800-luvun ja 1900-luvun alun Venäjällä, niin ase- kuin öljyteollisuudessa. Suku rakensi venäläisen öljyntuotannon, ja ennen ensimmäistä maailmansotaa Venäjä tuotti puolet maapallon öljystä. Suomalaiset olivat mukana Nobelien talousimperiumissa ja vaikuttivat Pietarissa ja Venäjän nousevan öljyteollisuuden ytimessä Kaukasian Bakussa ja Dossorissa. Satojen suomalaisten uurastus takasi, että öljyä riitti suurten teollisuuslaitosten koneistoihin, uusien liikennevälineiden polttomoottoreihin ja suomalaisten peräkylien valonlähteisiin. Samalla paisuivat Nobelien rahakirstut. Millaisen jäljen öljyn historiaan jättivät Bakussa Nobelin öljy-yhtiön johtajana 1880-luvulla toiminut Gustaf Törnudd, kemian insinööri Einar Kahelin, Dossorissa kilpailevaa yhtiötä johtanut Severin Tigerstedt ja monet muut suomalaiset?

Retrospektiivinen valokuvateosOhessa lähetetty kirja on tullut painosta juuri ennen vuodenvaihdetta ja toivomme, että haluaisitte lehdessänne sen esitellä ja arvioida lukijoillenne. Se on toteutettu Finnfoton apurahalla ja sen tekstejä ovat olleet kirjoittamassa kaksi omalla alallaan tunnettua ja ansioitunutta taiteilijaa ja tutkijaa. Valokuvaaja, FT Leena Saraste kirjoittaa teoksessa valokuvaajaksi tulosta 70-luvulla ja dokumenttiohjaaja, TaT Jouko Aaltonen määrittelee Matti Koivumäen edustamaa perinteistä katukuvausta kiinnostavasti elokuvallisesta näkökulmasta. Kirjan graafisen suunnittelun on toteuttanut jo ansioitunut nuoremman polven taittaja Tiina Ekosaari. Kirjan tekstit on käännetty myös englanniksi Anna Ruthin toimesta. Useimmista uusista kuvateoksista poiketen kirja on kokonaan suomalaista tuotantoa eli se on painettu OTAVA-painossa Keuruulla. Parhaan painojäljen saavuttamiseksi kirja on painettu offset-arkkipainossa. Koivumäen apuna kirjan alkusuunnittelussa on ollut valokuvakirja-alan guru Tuomo-Juhani Vuorenmaa. Matti Koivumäki (s.1950) aloitti valokuvauksen vuonna 1966 ja kirjan ensimmäisen osion kuvat ovatkin Helsinki-kuvia 60-luvun lopusta, jolloin hän kävi vielä lukiota. Toinen osio kertoo sekin erityisesti Helsingistä ja mm erilaisista mielenosoituksista. Kolmas osio esittelee tärkeimmät kuvat Koivumäen päätyöstä ”Puu-Vallila”-sarjasta, joka on kuvattu vuosina 1974-76, jolloin alue oli purku-uhan alla. Helsinki-seura on julkaissut aineistosta 2001 Koivumäen kirjan ”Puu-Vallilan kasvot”, jonka painos on jo loppunut. Neljäs osio muodostuu Karkkila-sarjasta. Koivumäki asui Karkkilan Fagerkullassayli kymmenen vuotta. Nämä 80-luvun yhteisöllisyydestä kertovat kuvat tuovat esiin pienen paikkakunnan sen ihmisten kautta. Viides osio on kuvattu Intiassa ja Nepalissa kolmen kuukauden matkan aikana 1982-1983. Kirja sisältää muutaman kuvan myös Pariisista ja Lontoosta kuten katukuvaajalle kuuluu... Matti Koivumäki on kuulunut 70-luvulla SAFTRA-valokuvaajaryhmään. Sen muut jäsenet olivat Ben Kaila, Risto Vuorimies, Timo Kelaranta ja Ari Hietala. Koivumäen tuotannosta suurin osa on hankittu Suomen valokuvataiteen museon kokoelmiin ja viimeksi osa Puu-Vallila-kuvastoa oli esillä Museon Kuvakulmassa 2019.

Akseli Leppänen oli rehti suomalainen mies, joka pakeni suuren rakkautensa hylkäämänä Kongoon. Belgian kuningas Leopold II:n yksityisomistukseen 1880-luvulla päätynyt orjavaltio ja myöhempi Belgian Kongo tarvitsivat suunnattoman alueen valvontaan sotilaita ja kumin ja muiden rikkaiden luonnonvarojen riistämiseen laivamiehiä ja työnjohtajia. Akseli ja tuhannet muut suomalaiset ja skandinaavit matkasivat Kongoon vaurastumisen ja seikkailujen houkuttelemana vuosina 1880-1930. Moni sairastui ja pettyi, useat rikastuivat. Suomalaisia saattoi kohdata mitä epätodennäköisimmissä paikoissa päiväntasaajan viidakoista Katangan kuparikaivoksille. Ilman skandinaaveja ja suomalaisia Kongon verisen siirtomaajärjestelmän rakentaminen ja ylläpito ei olisi ollut mahdollista. Jouko Aaltonen on dokumenttielokuvantekijä, tuottaja ja tietokirjailija. Hän on myös tutkija ja Aalto-yliopiston dosentti. Seppo Sivonen on yleisen, erityisesti Afrikan historian dosentti, joka on kirjoittanut useita teoksia Afrikan ja Aasian historiasta, kolonialismin ja eri kulttuurien kohtaamisesta. Tekijöiden aiempi kirja Orjia ja isäntiä (2019) sai Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon ja oli ehdolla Kanava-palkinnon saajaksi.

Sosialistisen Abban huima, ennen kertomaton tarina läpi vuosikymmentenPoliittisen laululiikkeen ikoni Agit-Prop kasattin taistolaisuuden nyrkiksi, mutta se nousi koko kansan klassikoksi ja kansainväliseksi tähdeksi. Pekka Aarnio, Monna Kamu, Martti Launis ja Sinikka Sokka lauloivat toivosta ja utopiasta, paremmasta maailmasta. Yhtye teki 2000-luvulla yhden musiikkihistorian epätodennäköisimmistä comebackeistä. Kaj Chydeniuksen ja Eero Ojasen säveltämät laulut puhuttelevat myös Ultra Bra -sukupolvea." Agit-Propin kvartetti on yhtä kuin uskaltamisen sankarinäytelmä: jännittynyt, kiihtynyt olotila paremman elämän puolesta, tosiseikka idealismin ikuisesta nuoruudesta." Peter von Bagh

Jouko Aaltonen ja Seppo Sivonen palkittiin vuonna 2020 Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla esimerkillisestä tiedonjulkistamisesta teoksessa Orjia ja isäntiä — ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus Karibialla. Kirja oli myös Kanava-palkintoehdokas 2019! Vuonna 1784 kuningas Kustaa III hankki Karibialta pikkuriikkisen Saint-Barthelemyn kalliosaaren, josta tuli hyvän sataman ansiosta orjatalouden solmukohta. Tiesitkö, että saaren ylläpitämiseen osallistuivat myös suomalaistaustaiset kuvernöörit, sotilaat ja merimiehet? Suomalaiset myös sijoittivat orjatalouteen ja hyötyivätkaupasta. Tulihan raaka-ainekin Turun sokeritehtaalle Karibian orjaplantaaseilta. Kirja piirtää samaan aikaan isoa ja pientä kuvaa: toisaalta se uppoutuu orjien, herrojen, kauppiaiden, sotilaiden ja merimiesten elämään ja kokemuksiin pienellä syrjäisellä Saint-Barthelemyn saarella ja toisaalta se avaa globaalin siirtomaa-ajan mekanismeja. Orjia ja isäntiä käsittelee myös orjuuden vastaista taistelua, joka oli yksi ihmiskunnan ensimmäisiä suuria moderneja joukkoliikkeitä.

Käsikirjoittajan työkalut on opaskirja jokaiselle, joka työkseen, omaksi ilokseen tai opintojensa yhteydessä tekee käsikirjoituksia audiovisuaalisille välineille. Kirja etenee kirjoittamisprosessin logiikkaa noudattaen ideoinnista ja ennakkotutkimuksesta lopulliseen käsikirjoitukseen. Dramaturgisten peruskäsitteiden lisäksi kirja sisältää paljon konkreettisia neuvoja ja kirjoittajan omiin kokemuksiin perustuvia käytännön vinkkejä. Työkaluja löytyy tekstin tuottamiseen, onpa kyseessä tilausohjelma, dokumenttielokuva, näytelmäelokuva, sarjafilmi tai verkkoon tehtävä ohjelma. Kirja on uudistettu versio aikaisemmin samalla nimellä ilmestyneestä suositusta oppikirjasta. Tarjolla on uusia työkaluja, esimerkkejä on tuoreistettu, ja kirjaa on täydennetty mm. tosi-tv:n ja verkkomedian käsikirjoittamista käsittelevillä osilla.

Dokumenttielokuvan tekeminen on prosessi, jossa elokuva vaihe vaiheelta kypsyy ja kehittyy kohti lopullista muotoaan. Elokuvan tekijän on osattava varautua paitsi tuotannon risukoiden setvimiseen myös aiheensa, todellisuuden, äkkinäisiin yllätyksiin. Kokenut dokumentaristi, tuottaja, opettaja ja kirjoittaja Jouko Aaltonen esittelee kirjassaan käytännönläheisesti kaikki dokumenttielokuvan tekemisen vaiheet. Näkökulma on sekä ohjaajan että tuottajan, joten taiteellinen ja tuotannollinen näkökulma kulkevat tiiviisti rinnan. Tarkastelun kohteena on niin sanottu luova dokumenttielokuva: tekijälähtöinen, kunnianhimoinen ja ilmaisullisesti uutta luova elokuvataide, jossa keskeistä on tekijän oma havainto ja tulkinta kuvaamastaan todellisuudesta. Aaltonen käsittelee monipuolisesti paitsi dokumentintekijän roolia eri tilanteissa myös kulttuurien kohtaamiseen ja eettisyyteen liittyviä kysymyksiä. Kirja on tarkoitettu kaikille dokumenttielokuvan tekijöille - sekä opiskelijoille että ammattilaisille - mutta myös niille, jotka tekevät dokumenttielokuvia pienellä budjetilla tai kokonaan ilman budjettia.

Suomalainen dokumenttielokuva on viime vuosina ollut kovassa nousussa. Uudenlaiset kerrontatavat ja aihepiirit houkuttelevat katsomoihin yhä laajempaa yleisöä. 1990¿2000-luvuilla laji on monimuotoistunut, ja lähentynyt muun muas-sa taide-elokuvaa ja fiktiota. Aaltosen monipuolinen teos dokumenttielokuvasta ja sen tekemisestä katsoo dokumenttia monen eri tekijän silmin. Runsaasti haastattelumateriaalia sisältävässä kirjassa tarkastellaan dokumenttielokuvan tekoprosessia, tekijyyttä, elokuvateorioiden suhdetta käytäntöön sekä tekijöiden näkemyksiä dokumenttielokuvasta. Teosta varten on haastateltu kymmentä suomalaista dokumenttielokuvan tekijää tai tekijäparia ja tarkasteltu yksityiskohtaisesti kahta heidän teostaan. Mukana ovat mm. Kanerva Cederström, Pirjo Honkasalo, Visa Koiso-Kanttila, Markku Lehmuskallio ja Anastasia Lapsui, Kiti Luostarinen, Virpi Suutari ja Mika Taanila. Jouko Aaltonen on toiminut monipuolisesti elokuva-alalla mm. ohjaajana, tuottajana, leikkaajana ja käsikirjoittajana. Keväällä 2006 sai ensi-iltansa hänen runsaasti huomiota kerännyt dokumenttinsa Kenen joukoissa seisot. Aaltonen on julkaissut kaksi kirjaa käsikirjoittamisesta ja toiminut opettajana ja luennoitsijana lukuisissa elokuvaa opettavissa oppilaitoksissa. Tämä teos on hänen väitöskirjansa Taideteolliseen korkeakouluun.