Jouko Talonen

Lestadiolaisen herätysliikkeen suurin osaryhmä oli 1900-luvun alkupuolella VANHOILLISLESTADIOLAISUUS, jolla oli merkittävä vaikutus erityisesti Pohjois-Suomen yhteiskunnallisessa elämässä. Pohjois-Amerikan repivien kiistojen seurauksena vanhoillislestadiolaisuus kuitenkin jakautui Suomessa 1932-35 ja hajoamisen tuloksena syntyi niin sanottu RAUHAN SANAN ryhmä. Sen merkittävimmät kannatusalueet ovat Suomen ja Ruotsin Tornionlaaksossa sekä suomen- ja ruotsinkielisellä Keski-Pohjanmaalla. Nykyään ruotsinkielinen rauhansanalaisuus on Porvoon hiippakunnan suurin hengellinen liike. Vanhoillislestadiolaisuuden hajaannus ja Rauhan Sanan ryhmän synty 1932-1935 selvittää tietokirjassa hajaannuksen taustaa, jakautumisen prosessia sekä sen jälkikaikuja 1950-luvun alkuun. Kirja valottaa hajaannusta eri näkökulmista ja selvittää, kuinka se oikeastaan tapahtui. Samalla kirjoittaja luo katsauksen Rauhan Sanan ryhmän syntyyn ja alueelliseen kannatukseen. Kirjassa on runsaasti ainutlaatuisia kuvia sekä SRK-vanhoillislestadiolaisista että rauhansanalaisista maallikkosaarnaajista, papeista ja paikallisista avainhenkilöistä sekä ryhmäkuvia liikkeiden seuroista ja muista tilanteista Suomessa ja Pohjois-Amerikassa.

I juni 2022 afholdtes der en konference i København i regi af NORDVECK, der er et tværfagligt nordisk netværk for forskning i de kristne vækkelsesbevægelser. Det overordnede tema for konferencen var Kristendom over grænserne, vækkelsesbevægelserne som grænseoverskridende kraft. Anledningen til at vælge dette tema var, at 2021 var 300-året for den norske missionær Hans Egedes afrejse til Grønland. Han gik over grænser – ikke bare geografisk, men også kirkeligt, idet han var den første norske missionær til at forkynde evangeliet for folk, der ikke havde hørt det før, og den første forkæmper for behovet for kristent missionsarbejde indenfor de etablerede lutherske kirker. Artiklerne i bogen spænder vidt. Geografisk omhandler de områder fra Vest-Norge til det nordlige Finland. Flere artikler berører også det internationale missionsarbejde, som har været en så karakteristisk prioritet for mange mennesker med tilknytning til de nordiske vækkelsesbevægelser. Kirkeligt omhandler nogle af artiklerne forhold i vækkelsesbevægelser indenfor de nationale lutherske flertalskirker mens andre behandler forhold i forskellige evangeliske frikirker. Tidsmæssigt strækker artiklernes emner sig fra herrnhuterne i det tidlige 1700-tal til perioden op imod vores egen tid.