Jouni Lavikainen

Miksi Nurmijärvelle muutetaan? Mikä saa muuttajat juurtumaan kuntaan? Impivaarasta ilmiöksi kertoo Nurmijärven kasvutarinan pienestä maaseutukunnasta Suomen suurimmaksi kunnaksi, jossa elää tänään 45 000 asukasta. Nurmijärven erottaa pääkaupunkiseudun muista kehyskunnista kolme omaleimaista keskustaajamaa - Kirkonkylä, Klaukkala ja Rajamäki - joiden keskinäinen suhde on vaikuttanut vahvasti kunnan kehitykseen. Teos pureutuu Nurmijärven historiaan aina kuntasuunnittelun ja kunnallispolitiikan kiemuroista elinkeinojen muutoksiin sekä vilkkaaseen kulttuuri- ja yhdistyselämään. Samalla kirja vastaa moniin edelleen ajankohtaisiin kysymyksiin: Miksi uimahalli rakennettiin juuri Rajamäelle 1974? Mistä oli kyse Klaukkalan itsenäistymishaaveissa? Miten Nurmijärvi-ilmiö syntyi ja millaisia tunteita se herätti?

Teemu Pukin seurana kirjan kannessa on 1960-luvun menestysjakson maajoukkueen kapteeni Pertti Mäkipää. Hän oli 1966 Palloliiton vuoden jalkapalloilija. Mäkipää kuoli elokuussa 2019, eikä ehtinyt nähdä historiallista kisapaikan saavuttamista. Kuva Suomen jalkapallohistorian ensimmäisestä EM-karsintaottelusta 1966. Erotuomari viheltää kolmesti pilliinsä hieman ennen ilta-yhdeksää loppuunmyydyllä Töölön jalkapallostadionilla 15. marraskuuta 2019. Pelaajat ryntäävät kentälle, katsojat ryntäävät kentälle, ilotulitteet paukkuvat taivaalla. Sadattuhannet suomalaiset juhlivat kaupunkien keskustojen katsomoissa ja kotisohvillaan. Kauan odotettu unelma on totta. Huuhkajat pelaa jalkapallon EM-kisoissa 2020! Kivinen kisamatka on kertomus Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen pitkästä matkasta ensimmäisiin jalkapallon arvokisoihinsa. Tätä ennen maajoukkue ehti osallistua tuloksetta 13 EM-karsintaan ja 19 MM-karsintaan. Teos kuljettaa lukijan maajoukkuejalkapallon alkuvihellyksestä 1911 marraskuun 2019 kansanjuhliin. Tutkittuun tietoon perustuva teos pureutuu maajoukkuehistoriaan aiempia kirjoja syvemmältä. Legendaaristen pelaajien, valmentajien ja otteluiden lisäksi valokeilaan nostetaan valmennusmenetelmien ja harjoitusolosuhteiden muutokset, kannattajakulttuurin kehittyminen ja siirtymä amatööripelaajien ajasta ammattilaisuuteen. Uutta tilastotietoa ovat Suomen ja sen vastustajien kokoonpanot kaikista pelatuista A-maaotteluista. Lisäksi tarjolla on listaus A-maajoukkuepelaajista sekä 33 karsintaprojektin ottelut ja sarjataulukot. Kokonaisuuden viimeistelee näyttävä kuvitus, jossa arkiston helmet yhdistyvät Suomen eturivin valokuvaajien parhaisiin otoksiin. Juha Kanerva on urheiluhistorian syvällisesti tunteva Ilta-Sanomien urheilutoimittaja. Kirjoittajatiimissä on kolme Urheilumuseon erikoistutkijaa: Vesa Tikander on tallentanut ja kirjoittanut suomalaista urheiluhistoriaa päätyönään. Väitöskirjatutkija Kalle Rantala on kirjoittanut urheiluhistoriaa monipuolisesti suunnistuksesta e-urheiluun. Väitöskirjatutkija Jouni Lavikainen tutkii parhaillaan suomalaisen urheilun ammattilaistumisen historiaa. Markku Kasila on suomalaisen jalkapallotilastoinnin ykkösosaaja.

Latu yli aikojen on ensimmäinen alkuperäislähteisiin perustuva historiateos suomalaisesta hiihtokulttuurista koko sen historian ajalta. 1800-luvulta 2020-luvulle lukijansa kuljettava teos kertoo, miksi hiihto saavutti niin vahvan painoarvon Suomen kansallisessa identiteetissä. Kirjan on kirjoittanut Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahdon tutkijaryhmä. Paikkansa valokeilassa saavat lukuisten tähtihetkien ja -hiihtäjien lisäksi hiihtokulttuurin muutokset, valmennuksen ja välineiden kehitys sekä huippuhiihdon kaupallistuminen ja ammattimaistuminen. Värikkäästi kirjoitetussa ja runsaasti kuvitetussa teoksessa arvioidaan arkistolähteiden avulla myös aiemmissa hiihtokirjoissa kerrottujen legendojen kestävyyttä. Kirja vastaa useisiin lajin historian kannalta olennaisiin kysymyksiin ja valaisee vähän tunnettuja tapahtumia hiihdon kulisseissa. Miksi kaksi lajiliittoa päätyi taistelemaan hiihdon hallinnasta 1900-luvun alussa? Mistä johtui kuuluisa ”suksikatastrofi” Falunin MM-hiihdoissa 1974? Millaisilla taktiikoilla Suomen hiihtovaikuttajat ovat hankkineet MM-kisoja Lahteen? Ja mihin katosivatkaan TV-rahat Lahden MM-kisoista 1989?