Jouni Takalo

MERKKIEN MAHTI -teoksen kirjoittajalta uusi kirja! Mitä ovat Struven ketju tai Milankovicin syklit? Miksi matema-tiikassa ei jaeta Nobelin palkintoa? Minne katosivat Amelia Earhart ja viisituhatta kirjekuorta? Miten epäonnistunut Antarktiksen matka kääntyi voitoksi? Miksi nykyinen floppi-korkeushyppytyyli kehitettiin vasta 60-luvun lopulla. Mistä tehon yksikkö, hevosvoima, sai alkunsa? Tämä kirja käsittelee erilaisia luonnon/historiallisia tarinoita Seychellien kerttusista Apollo kuulentoihin sekä Stradivarius-viuluista Oolannin sotaan. Mukana on myös muita tarinoita urheilusta, keksinnöistä, löytöretkistä, älykkäistä eläimistä, musiikista ja jopa hieman matematiikkaa. Kirjan nimi viittaa erilaisiin mielenkiintoisiin tarinoihin, mutta myös siihen, että kaikkien tarinoiden kuvituksena käytetään postimerkkejä, jotka liittyvät kyseiseen aiheeseen. Tämä kertoo samalla, miten erilaisista aiheista on postimerkkejä julkaistu. Esimerkiksi kirjan luku VAHINGOSSA KEKSITYT käsittelee sattumalta löydettyjä innovaatioita tarranauhasta penisilliinin kautta mikroaaltouuniin. Luvussa ÄLYKKÄÄT ELÄIMET esiintyy mm. kiroileva papukaija, joka poistettiin maailmannäyttelystä, mutta pääsi silti Guyanan joulupostimerkkiin ja amerikkalaisista kaskaista, jotka soveltavat lukuteoriaa. MERISOTAA-osiossa pohditaan, oliko Voittamaton Armada nimensä veroinen tai miksi Vasa-laivan neitsytmatka kesti vain 18 minuuttia. Käy sisään tarinoiden ihmeelliseen maailmaan.

Miten jääpallo on keksitty Englannissa, jossa sitä ei enää juurikaan pelata? Mikä sai hollantilaiset innostumaan pikaluistelusta? Minkä vuoksi jääkiekkoa pidetään Kanadan kansallislajina ja curlingia skottien omana pelinä? Jääurheilulajien synnyn mahdollisti se, että Pienen jääkauden aikana joet ja kanavat Hollannissa sekä alavat, kosteat maat (ns. Fenit) Englannissa jäätyivät talvisin. Jopa Thames-joki oli paksussa jäässä joinakin ankarina talvina. Noina aikoina Englanti ja Hollanti kehittyivät merenkulun ja maailmankaupan johtaviksi valtioiksi. Samalla ne vaurastuivat ja niissä syntyi keskiluokka, jolla oli aikaa muuhunkin kuin työtekoon. Vapaa-aikaa käytettiin huvituksiin ja seuranpitoon, talvisin esimerkiksi luisteluun yksin tai yhdessä. Vähitellen alettiin myös kilpailla jäällä ja niin jääurheilulajit saivat alkunsa. Kirjassa käsitellään jääurheilulajit pikaluistelu, taitoluistelu, jääpallo, jääkiekko ja curling sekä yleensäkin luistelun ja luistelulajien kehittyminen myöhäiskeskiajalta 1900-luvulle saakka.

Kirja kertoo Raskaspatteristo 30:n sotataipaleesta jatkosodassa. Tämä patteristo koostui pääasiassa Alavieskan ja Ylivieskan miehistä. Kirjoittajan isä toimi patteriston esikuntapatterin puhelinryhmän johtajana. Kirjan yhtenä lähteenä onkin isän muistiinpanot jatkosodassa. Nämä antavat autenttisuutta niistä oloista, joissa miehet toimivat jatkosodan aikana. Kirjassa kerrotaan paljon myös asemasodan ajasta ja niistä harrastuksista ja tunnoista, joita miehillä oli sotatantereella. Taisteluja, joihin RsPsto 30, ns. Ylivieskan "peesto", osallistui olivat mm. Värtsilä, Säämäjärvi, Prääzä, Pyhäjärvi, Petroskoi, Suunu, Syväri, Juksova, Tuulosjoki ja Juustila. Kirjassa on lisäksi anekdootteja lähinnä 11. divisioonan eli "Iskevän kiilan" upseereista.

Ukrainassa julkaistiin 12. huhtikuuta 2022 postimerkki kunnioittamaan Käärmesaaren puolustajia. Maaliskuussa suunnitellussa merkissä ukrainalainen sotilas näyttää ”kansainvälistä käsimerkkiä” taustanaan Venäjän Mustanmeren lippulaiva Moskva. Kaksi päivää merkin myyntiin laskemisen jälkeen, 14. huhtikuuta, uutiset kertoivat Moskvan vaurioituneen ja olevan uppoamassa ellei jo uponneen. Niinpä merivoimien juhlapäivänä toukokuussa 2022 Ukrainassa julkaistiin uusi arkkisarja. Osassa merkkejä ei Moskvaa enää näy, sillä sehän makaa meren pohjassa. Nämä ja muutamat muut Ukrainan sittemmin julkaisemat merkit ovat niin sanottuja propagandamerkkejä. Ensimmäisen kerran liimattavia merkkejä käytettiin Krimin sodassa (1853–56), vain noin 15 vuotta postimerkin käyttöönoton jälkeen. Siitä alkaen postimerkkejä on käytetty osana sodankäyntiä hyvin monin tavoin. Usein tavoitteena on ollut oman kansakunnan tai vihollisen moraaliin vaikuttaminen, usein vihollisen harhauttaminen. Miten esimerkiksi Ranskan vastarintaliike viestitti toisilleen postimerkeillä? Entä miksi amerikkalaiset väärensivät Hitler-postimerkkejä ja nimesivät kyseisen operaation peitenimellä "Cornflakes"? Postimerkeillä käytiin myöhemmin myös kylmää sotaa. FT Jouni Takalo kertoo runsaasti kuvitetussa kirjassaan lukuisia löytämiään mielenkiintoisia tarinoita postimerkkien ja postitusten käytöstä sodassa. Monet muutkin altavastaajat Ukrainan lisäksi ovat osoittaneet luovuutta postimerkkien hyödyntämisessä. Merkkien mahti – Postimerkit sodankäynnin välineinä avaa kiehtovia näkökulmia paitsi sotahistoriaan myös väärentämisen historiaan ja ylipäätään inhimilliseen kekseliäisyyteen. Takalo on ennen tätä kirjaa kirjoittanut sota-aikaisista väärennetyistä postimerkeistä ja propagandamerkeistä yksittäisiä artikkeleita muun muassa kansainväliseen Fakes, Forgeries and Experts -julkaisuun sekä suomalaiseen Filatelisti-lehteen.