Jouni Yrjänä

Forssan puuvillatehtaan ja Kymi Osakeyhtiön perustaja sekä Jokioisten verkatehtaan uudistaja Axel Wahren (1814-1885) oli juutalaistaustainen maahanmuuttaja, kielitaitoinen insinööri ja edistyksellinen maanviljelijä. Toimeliaan Wahrenin verkostot ulottuivat valtiomies Lars Gabriel von Haartmanista kansallisfilosofi J. V. Snellmaniin sekä maan rajojen ulkopuolelle Tukholmasta Berliiniin, Pietariin ja Manchesteriin. Laajaa kirjeenvaihtoa hyödyntävä elämäkerta on muhkea ja rikas muotokuva voimakastahtoisesta teollisuusmiehestä. Se kuvaa Wahrenin perhetaustaa, monialayrittäjän voittoja ja tappioita sekä ystävien ja vihollisten verkkoa. Kirja pureutuuvarhaisen teollistumisen moniin teemoihin: Forssan monikulttuuriseen tehdasyhteisöön, paikallisiin ristiriitoihin, nälkäkriisiin, lobbaamiseen, kielitaisteluun sekä suuriruhtinaskunnan elintärkeään Venäjän vientiin.

Miksi juuri Suomeen syntyi väkilukuun nähden maailman suurin veronmaksajajärjestö? Tähän mielenkiintoiseen kysymykseen vastaa FT Jouni Yrjänä kirjoittamassaan Veronmaksajain Keskusliiton historiassa, joka julkaistaan sen 75. toimintavuoden kunniaksi. Teos kertoo, miten Veronmaksajat kehittyi julkisista menoista huolestuneesta herrakerhosta laajapohjaiseksi kansalaisjärjestöksi. Kun monista vastaavista ulkomaisista järjestöistä tuli puhtaita lobbareita, Veronmaksajat keskittyi monipuolisiin jäsenpalveluihin, jotka tukivat niin kotitalouksia kuin yrittäjiä arkisissa talous- ja veroasioissa. Liiton näkyvin tuote on maan suurin talouslehti Taloustaito. Samalla teos kertoo sodanjälkeisen Suomen vaurastumisesta sekä taistelusta talous- ja veropolitiikan suunnasta. Veronmaksajat nousi tarvittaessa barrikadeille, flirttaili populismin kanssa ja löysi lopulta merkittävän yhteiskunnallisen roolin asiantuntijuuden kautta. Liiton tutkimuksista ja laskelmista on tullut median ja politiikanteon vakiomateriaalia. Luotettava ja avoin tiedon tuottaminen on ollut sille myös paras tapa vaikuttaa. Historiantutkija, filosofian tohtori Jouni Yrjänä on tutkinut muun muassa Rettigin ja Paloheimon yrityshistoriaa. Hän on kirjoittanut myös suomalaisen talousjournalismin ja Helsingin kaupungin maanhankinnan historian.