Juha Herkman

Kansainvälinen poliittinen järjestelmä natisee liitoksissaan, ja kotimaisessa politiikassa edetään kohusta toiseen. Sosiaalinen media on pirstonut poliittisen julkisuuden, ja algoritmit ruokkivat ihmisten ja ihmisryhmien välistä vastakkainasettelua. Minkälaisessa poliittisessa ympäristössä elämme? Poliittinen viestintä polarisaation aikakaudella esittelee selkeästi poliittisen viestinnän tilaa ja muotoja tämän päivän Suomessa. Teos tutkii, miten populismin nousun, media-alustojen vallan kasvun ja informaatiovaikuttamisen yleistymisen kaltaiset ilmiöt muokkaavat sekä politiikkaa että viestintäympäristöä. Ajankohtaisessa kirjassa nousevat esille monet polttavat kysymykset, kuten kestävätkö demokratia ja oikeusvaltio poliittista kulttuuria rapauttavia muutoksia, miten journalistinen media pärjää jatkuvassa kilpailussa ihmisten huomiosta ja mikä on poliittisten skandaalien merkitys toinen toistaan seuraavien kohujen täyttäessä uutisvirran.

This book is a critical introduction of theorisations and research on contemporary political populism emphasising the cultural perspective. It introduces the basic theories and analyses the cultural construction of populism regarding radical democratic theory and empirical studies. Applying Ernesto Laclau’s and Chantal Mouffe’s theories, the author builds a bridge between radical democratic and ideational approaches on populism with examples and studies that emphasise European radical right populism, alongside the United States, Latin American and Asian cases. Special attention is paid to relationships between populism and democracy and between populism and media. The contemporary appeal of populism is linked to current developments in welfare states and in global economic and cultural trends. The future of populism is discussed in regard to COVID-19 pandemic and Donald Trump’s fall in the US presidential elections in 2020 that together with abovementioned global megatrends and with the development of media and communication environment set conditions for the 2020s populism. Scholars and students of political science, media and communication studies, cultural studies and social sciences will find this a unique and novel approach.

This book is a critical introduction of theorisations and research on contemporary political populism emphasising the cultural perspective. It introduces the basic theories and analyses the cultural construction of populism regarding radical democratic theory and empirical studies. Applying Ernesto Laclau’s and Chantal Mouffe’s theories, the author builds a bridge between radical democratic and ideational approaches on populism with examples and studies that emphasise European radical right populism, alongside the United States, Latin American and Asian cases. Special attention is paid to relationships between populism and democracy and between populism and media. The contemporary appeal of populism is linked to current developments in welfare states and in global economic and cultural trends. The future of populism is discussed in regard to COVID-19 pandemic and Donald Trump’s fall in the US presidential elections in 2020 that together with abovementioned global megatrends and with the development of media and communication environment set conditions for the 2020s populism. Scholars and students of political science, media and communication studies, cultural studies and social sciences will find this a unique and novel approach.

Mikä yhdistää Trumpia, Brexitiä ja persuja, mutta myös eurooppalaisia kohupuolueita Front Nationalia, Fideszia, Podemosia ja Syrizaa? Ne kaikki liitetään populismiin, josta on puhuttu Euroopassa koko 2000-luvun ajan. Populismi ei kuitenkaan palaudu yhteen poliittiseen liikkeeseen, eikä se selity tavanomaisella vasemmisto-oikeisto-akselilla. Populismin käyttäminen haukkumasanana on tavallista. Populismista puhutaan helposti liian yleisesti ja käytetään leimakirveitä, kuten rasismi, fasismi, muukalaisviha, konservatismi, nationalismi, nativismi ja sosialismi. Populismin samastaminen eri aatteisiin hämärtää ymmärrystä näistä ilmiöistä ja tylsentää kritiikin terää. Kirja esittelee populismin teoriaa, historiaa ja populismiin liittyvää tutkimusta ja valaisee nykyistä poliittista elämää. Teos on ensimmäinen suomenkielinen yleisteos populismista. Siinä käsitellään populismia globaalina poliittisena ilmiönä ja avataan tuoreella otteella populismin teoriaa. Populismin aika on äärimmäisen ajankohtainen, vastaa uuden populismia koskevan ymmärryksen rakentamisen tarpeisiin sekä antaa lähtökohtia jatkokeskusteluille. Kirja on tarkoitettu yhteiskunnallisista ja poliittisista kysymyksistä kiinnostuneelle yleisölle. Se toimii myös kurssikirjana politiikan, viestinnän ja median sekä poliittisen sosiologian tutkimuksen eri alueilla.

Miten tuntemattomalle saarelle haaksirikkoutuvista kertova television seikkailusarja voi toimia lähtökohtana politiikasta käydyille väittelyille? Kuinka populaarikulttuurin kuvastot on mahdollista ottaa osaksi historian tai biologian kouluopetusta? Miten visuaalista kulttuuria kannattaa lähestyä luokkahuoneissa? Kriittinen mediakasvatus vastaa edellä esitettyihin ja moniin muihin vastaaviin kysymyksiin. Kirja antaa välineitä kriittisen kasvatuksen teorioiden soveltamiseen käytännön mediakasvatustyössä. Herkman pohtii, kuinka populaarikulttuurin ja viihteen kuvastojen synnyttämä innostus on mahdollista valjastaa kouluoppimisen voimavaraksi. Hänen mukaansa kriittisen mediakasvatuksen tavoitteena on tuottaa uusia näkökulmia arjesta tuttuihin median ilmiöihin ja saada aikaan toimintaa, jolla kamppaillaan eriarvoisuutta vastaan. Herkman toimii tutkijana ja opettajana Helsingin yliopistossa. Hän on aiemmin julkaissut muun muassa teokset Audiovisuaalinen mediakulttuuri (2001) ja Viestinnän lähde (2004).

Heijastuvatko omistusrakenteet median sisältöihin? Kuinka television valta-asema mediakentässä on jättänyt jälkensä lehdistöön? Juha Herkmanin tutkimus antaa vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin. Herkman tarkastelee Suomen mediakentässä 1990-luvun lopulla tapahtunutta rakennemuutosta tutkimalla television ja iltapäivälehtien vuorovaikutusta. Markkinoiden avautumisen jälkeen kaupallisen valtamedian omistus on Suomessa keskittynyt kahdelle suurkonsernille, jotka etsivät monilla tavoilla synergiaetuja eri viestintävälineiden yhteistoiminnasta. Herkmanin tutkimus osoittaa, että tällä on ollut seurauksensa erityisesti kaupallisen viihdemedian sisältöihin. Teoksessa otetaan kantaa myös median yhdentymisestä, viihteellistymisestä ja tabloidisoitumisesta käytyyn keskusteluun. Siinä nostetaan keskiöön median markkinoitumisen rakenteelliset seuraukset mediasisältöihin ja -etiikkaan sekä television vaikutus valtamedian suosimaan asialistaan ja sen esteettisiin muotoihin. Herkman toimii mediakulttuurin opettajana Tampereen yliopistossa. Hän on julkaissut aiemmin oppikirjan Audiovisuaalinen mediakulttuuri (2001).