Juha Järvelä

Toivo Tarvas (1883-1937) tunnetaan nyky n parhaiten 1900-luvun alun Helsingin kuvaajana, joka oli ensimm isi Stadin slangin k ytt ji kirjallisuudessa. 1920-luvun puoliv liss h n paneutui kotikaupunkinsa vanhimpaan historiaan ja kirjoitti sarjan novelleja, jotka sijoittuvat 1630-luvun Helsinkiin. Tarvaksen kuvaama 'Det Gamble Helsingefors' sijaitsi Vantaanjoen suulla, nykyisen Vanhankaupungin alueella. Nyt n m tarinat, joissa k yd n torilla ja hirttopaikalla, satamassa ja 'Kirjavan koiran' kapakassa, ilmestyv t nyt ensimm ist kertaa kirjan kansien v liss . Teoksen esipuheessa historiantutkija Juha J rvel taustoittaa tarinoita ja sijoittaa tapahtumapaikkoja nykyisen Vanhankaupungin alueelle.

Kun nuori Helin Vuopio saapuu taloudenhoitajan apulaiseksi vanhaan kartanoon, h n ei aavista millaisiin seikkailuihin joutuu. Pian Helin l yt itsens niin salak yt v st kuin raunioituneesta myllyst . Kartano on salaisuuksia t ynn . Kuka murhasi mets nhoitaja Kurun? Miksi kartanon omistavat kreivit r ja paronitar ovat eristettyin huoneisiinsa? Kartanossa vastaan tulee niin pist v katseinen l k ri, juopotteleva varatuomari, romanttinen pehtori kuin omalaatuinen taiteilija. Kuka on yst v ja kuka vihollinen? Olli Karilan dekkariklassikko vuodelta 1936 tarjoaa huoletonta rikosj nnityst suomifilmim isiss puitteissa. Ker ilyharvinaisuudeksi muodostunut teos saapuu nyt uutena painoksena, jossa on dekkarihistoriaan perehtyneen FT Juha J rvel n esipuhe.

Leppoisia rikostarinoita 1930-luvulta 1920- ja 1930-lukujen suosituimpiin rikoskirjailijoihin kuulunut Olli Karila kirjoitti romaaniensa lis ksi kymmeni j nnitysnovelleja. T ss uudessa valikoimassa on 12 vanhanaikaisen vieh tt v rikostarinaa, joita ei ole aiemmin julkaistu kirjan muodossa. Karilan tarinoissa sukelletaan 1930-luvun Suomeen, jossa pirtun salakuljettajat ottavat yhteen tullimiesten kanssa, neuvostovakoojat urkkivat suomalaisia sotasalaisuuksia ja ovelat murtovarkaat pyrkiv t tyhjent m n maalaiskartanoista arvoesineist . Tapahtumapaikkoina ovat niin kaupungit kuin maaseutu, puhumattakaan Monte Carlosta, jossa suomalainen sankari saa selviyty kansainv listen rikollisten kynsiss .

Missä Tove Jansson eli, juhli, rakastui, maalasi ja kirjoitti? Runsaasti kuvitettu teos karttoineen vie lukijan paikoille, joilla on yhteys Tove Janssonin elämään ja teoksiin. Missä muumimukit saivat alkunsa? Missä asuivat taiteilijaystävät ja esimerkiksi Nuuskamuikkusen, Piisamirotan, Viuhdin ja Tuutikin esikuvat ? Missä kaikkialla Helsingin katukuvassa voi nähdä Tove Janssonin kasvot? Kirjailija ja kuvataiteilija Tove Jansson (1914-2001) eli suurimman osan elämästään Helsingissä. Kaupunki onkin täynnä paikkoja, joihin Jansson jätti jälkensä. Kirja houkuttelee kulkemaan Helsingissä Tove Janssonin jalanjäljissä ja nauttimaan Janssonin teoksista uusin silmin. FT Juha Järvelä on jyväskyläläinen historian tutkija ja kirjailija. Hän on julkaissut mm. teoksen Mika Waltarin Helsinki.

Katri Valan proosakertomuksetensi kertaa kirjana! Katri Vala tuo lukijan eteen joukon ihmiskohtaloita, joihin mahtuu kirjapainossa raatava nuori nainen, pikkuporvarillinen pariskunta 1930-luvun arkielämän keskellä,taiteilijan kanssa naimisiin menevä varakas Emilia, elokuvantekijät vanhassa kummittelevassa kartanossa, moderni juhliva farmaseuttioppilas Tuulikki, pieni tyttö kantamassa pikkuveljestään huolta ja viimeisillään raskaana olevana naimaton nainen etsimässä apua. Teos kokoaa yhteen kaikki Valan proosakertomuksetlastenlehti Pääskysessä vuonna 1915 julkaistusta tarinasta 1930-luvun ammattikirjailijavaiheen ansiotyönä tehtyihin kertomuksiin. Kokoelman 12 tarinassa on sekä Valan henkilökohtaisia tuntoja esiintuoviakertomuksia että runoilijan yrityksiä elättää perhettään tarinoillaan. Teos tuo esiin Katri Valan äänen ja tarjoaa elämyksiä sekä täydentää kuvaa kotimaisen kirjallisuuden klassikosta. Teoksen esipuheessa sen toimittaja, filosofian tohtori ja tietokirjailija Juha Järvelä, kertoo kertomusten taustasta ja niiden liittymisestä Katri Valan elämään. Järvelä on aiemmin käsitellyt Valan elämänvaiheitateoksessaan Tulenkantajat: taiteilijat ja kaupunki (Avain 2024).

Ihan tavallinen päivä 1930-luvulla suuressa suomalaisessa kaupungissa saa erikoisen käänteen. Huoleton lakitieteen kandidaatti Juhani Kataja saa ikkunasta tuntemattomalta nuorelta naiselta viestin: pelastakaa minut! Pian Kataja onkin seikkailun pyörteissä, joka vie hänet sisarensa Hiljan ja ystävänsä Veikon kanssa tutustumaan salaperäisen uskonlahkon ja pelottavan tohtorin salaisuuksiin. Vaarassa ovat sekä henki että perintörahat. Modernit nuoret seikkailijat kiitävät autolla ympäri Suomea, joutuen moneen uhkaavaan tilanteeseen ennen kuin asiat ratkeavat ja päästään onnelliseen loppuun. Aikansa suosituimpiin jännityskirjailijoihin kuuluneen Olli Karilan (1897-1936) aiemmin kirjana julkaisematon romaani tarjoaa huoletonta seikkailua vuodelta 1933. Inspiraationsa se on saanut ajankohtansa suurista uutisaiheista: Tattarisuon tapauksesta sekä saarnaaja Maria Åkerblomin elämästä ja uskonlahkosta. Teoksen jälkisanoissa historiantutkija Juha Järvelä kertoo romaanin yhteyksistä tositapahtumiin.

Kuka murhasi tehtailija Palomurron? Upporikas helsinkiläinen tehtailija löytyy puukotettuna. Poliisista tapaus vaikuttaa selvältä, mutta Aamusanomien toimittajasisarukset Hilkka ja Ilmari ryhtyvät kuitenkin omiin tutkimuksiin. Se vie heidät niin yläluokan huvilakaupunginosaan, Helsingin yöelämään kuin syrjäteillekin häikäilemättömien rikollisten pariin. Jussi Kukkosen jännitysromaani vuodelta 1945 tarjoaa rentoa rikoksen selvittelyä, toimittajantyön kuvausta sekä vanhanajan tunnelmaa suomalaisen dekkarin ensimmäiseltä nousukaudelta. Teos kuuluu Vuosikertajännitystä-sarjaan, jossa julkaistaan rikos- ja jännityskirjoja vuosikymmenien takaa. Teoksen esipuheessa historiantutkija Juha Järvelä kertoo Kukkosen kirjallisesta urasta ja teoksen taustoista.

Rikostarinoita perinteisen dekkarin kulta-ajalta Olli Karila oli suomalaisen j nnityskirjallisuuden ykk snimi 1920- ja 1930-luvuilla. Ura kuitenkin katkesi kirjailijan kuolemaan vuonna 1936, vain 39-vuotiaana. Sujuvakyn inen Karila tuli lukijoille romaaniensa lis ksi tutuksi my s lehdist , joihin h n kirjoitti tarinoita mielikuvituksen ehtym tt . T h n kokoelmaan on valittu kaksitoista aikaisemmin kirjamuodossa julkaisematonta Karilan j nnitystarinaa 1930-luvulta. Ne tuovat Karilan tarinoiden eri puolet: j nnityksen ja huumorin, yll tt v t ratkaisut, niin leppoisat etsiv t suurennuslaseineen kuin kovaotteisen toiminnan, jossa aseet puhuvat. Kokoelman tarinoissa p see muun muassa setvim n murhasarjaa ja koruvarkauksia, seuraamaan taskuvarasta tekem ss el m ns keikkaa ja hermotautil k ri tutkimassa kleptomaania. Tapahtumapaikkoina on niin kartanot hovimestareineen, aavemainen vanha kirkko kuin moderni suomalainen kaupunki. Tarinoiden mukana p see 1930-luvun Suomeen, jossa mausteena on kansainv listen j nnityskirjojen vaikutteet. Kokoelman toimittaja FT Juha J rvel kertoo j lkisanoissaan Olli Karilan kirjailijanimen takana olleen toimittaja Niilo P rn sen (1897-1936) tuotannosta ja el m nvaiheista.

Olavi Paavolainen, Katri Vala, Väinö Kunnas, Yrjö Jylhä, Mika Waltari, Armas J. Pulla, Sulho Ranta, Elsa Enäjärvi, Martti Haavio, Pentti Haanpää, Anna Kaari, Arvi Kivimaa... Tulenkantajiksi on nimitetty monia taiteilijoita. Juha Järvelän teos katsoo heitä nyt uudesta näkökulmasta: kuinka he kohtasivat 1920- ja 1930-lukujen Helsingissä. Tulenkantajat: taiteilijat ja kaupunki on matka lähes sadan vuoden takaisille kaduille, ravintoloihin, taiteilija-ateljeihin ja opiskelijabokseihin. Ryhmän piirissä syntyi outoja runoja, värikkäitä matkakertomuksia, kaupunkia kuvaavia romaaneja, hätkähdyttäviä sävellyksiä ja kiehtovia maalauksia. Lähde mukaan matkalle taiteen ja taiteilijaelämän paikoille! Taiteilijaryhmän elämäkerta on runsaasti kuvitettu ja auttaa löytämään paikat myös nykyhetken Helsingistä. Juha Järvelä on jyväskyläläinen filosofian tohtori ja tietokirjailija. Aiemmin hän on käsitellyt muun muassa Helsinkiä Tove Janssonin ja Mika Waltarin silmin sekä komisario Palmun seikkailuja kirjoissa ja elokuvissa.

Kadonnut Helsinki nousee esiin sanojen ja kuvien kautta! Toivo Tarvaksen teos ilmestyi ensi kertaa vuonna 1917 ja kuvasi kaupunkia, joka oli muutoksessa katoamassa. Nykylukijalle se tarjoaa mahdollisuuden katsoa yli sadan vuoden takaiseen Helsinkiin. Teoksen uudessa laitoksessa Tarvaksen eloisa teksti saa rinnalleen noin 50 historiallista valokuvaa muun muassa Signe Branderilta ja Ivan Timiriasevilta. Toivo Tarvas kirjoitti kotikaupungistaan rakastavasti, Stadin slangiakin viljellen. Kirjailija vie lukijansa muun muassa Kallioon, Hermanniin ja Punavuoreen. Tutuiksi tulevat niin kapakat, kahviputkat, yleiset saunat kuin aatelisneidin rappeutuva kotikin. Teoksessa on mukana FT Juha Järvelän esipuhe, joka kertoo Tarvaksen henkilöhistoriasta ja teoksen yhteyksistä Helsingin historiaan.

Lapsettomuusaiheinen koskettava romaani 90 vuoden takaa. Tulenkantajarunoilijana tunnetuksi tullut Unto Koskela (1908-1934) julkaisi vuonna 1932 romaanin, joka kuvaa epilepsiaa sairastavaa miestä, jonka aikakauden tieteellinen tieto ja lait tuomitsevat lapsettomuuteen. Sivujuonena on ajankohdan huomioiden rohkea homoseksuaalisuuden kuvaus hahmon kautta, jonka esikuvaksi on koettu runoilija Uuno Kailas. Harvinaisesta aiheesta kirjoitettu psykologinen romaani otettiin positiivisesti vastaan. Nykyhetken lukijalle teos antaa autenttisen kuvan 1930-luvun ajattelutavoista liittyen muun muassa sairauteen ja terveyteen, isyyteen ja miehisyyteen. Teoksen ja sen jatko-osan pohjalta valmistui vuonna 1947 Hannu Lemisen ohjaama elokuva.

Uuno Kailaan keskeiset kirjallisuusaiheiset kirjoitukset ensi kertaa koottuna yhteen. Uuno Kailas (1901-1933) ehti lyhyen el m ns aikana viiden runokokoelman ja niist hiomansa valikoiman Runoja lis ksi kirjoittaa kymmeni kirjallisuutta k sittelevi kirjoituksia: esseit , kirja-arvosteluita ja puheenvuoroja omasta tuotannostaan. Osa ilmestyi omalla nimell , osa nimimerkill . Nuorena kuollut Kailas muistetaan rimm isen hiotuista runoistaan, joilla h n t ht si ikuisuuteen. Suorasanaiset tekstit, joissa runoilija osallistui oman aikakautensa keskusteluihin, ovat j neet unohduksiin noin sadan vuoden takaisten sanoma- ja aikakauslehtien sivuille. Nyt n m tekstit saapuvat yleis n ulottuville ensi kertaa sitten alkuper isen julkaisunsa. Runoilijan ni kaikuu riveilt ter v n , kantaaottavana ja kuvia kumartelemattomana.