Juha-Pekka Koskinen

Benjamin on asettunut perheensä kanssa asumaan Baltimoreen pienelle maatilalle. Kapteeni John Hawk on livahtanut ostamaan kyntöhärkää ja jättänyt tapansa mukaan muun perheen isoisä Joe Hawkin kanssa huolehtimaan arjen askareista. Kaikki muuttuu, kun Benjamin saa Bettyltä tiedon, että Pisama-Willy on kadonnut. Benjamin liittyy mukaan retkikuntaan, jonka tarkoitus on löytää laiva, jolla Pisama purjehti. Karibian lämpimien vesien sijaan seikkailu suuntautuu kohti etelää, jossa Benjamin huomaa sekaantuneensa kuninkaiden outoon selkkaukseen. Seikkailu on täynnä yllätyksiä, joista osa on polttavan kuumia ja osa hyytävän kylmiä. Benjamin Hawk -sarjan neljäs osa on pakattu täyteen toimintaa ja jännitystä. Timanttitasanko häämöttää horisontissa, mutta löytyykö Willy elävänä vai kuolleena? Juha-Pekka Koskinen on hämeenlinnalainen kirjailija, joka kirjoittaa lapsille, nuorille ja aikuisille. Koskisen kirjat ovat olleet ehdolla mm. Arvid Lydecken - ja Anni Polva -palkinnoille.

Koskinen uudistaa historiallisen romaanin perinnettä. Eletään syvintä 1100-lukua, ja Miklagård on läntisen maailman keskus, tieteen, uskonnon ja kaupan metropoli. Tuohon keisari Manuelin kultaiseen kaupunkiin suuntaavat kaukaisesta pohjolasta Lieto Lemminkäinen, tietäjä Väinö Kalevanpoika, takojamestari Seppo - ja Väntti, joka on vähäinen varreltaan mutta tarinanpunojana varteenotettava. Jokaisella on Miklagårdissa oma tavoitteensa: Lemminkäinen kaipaa keisarin sotajoukkoihin, Väino etsii Kristuksen pyhiä nauloja saadakseen pojan jota kuolo ei nuorena korjaa ja Seppo hautoo kostoa vanhojen veritekojen tähden. Väntti päätyy yliteknikko Stauriakosin ja tämän teräväpäisen pojantyttären Irenen pajaan oppimaan sotateknologian ihmeitä. Tästä aukeaa tarinoiden ja tarujen verkosto, jota Väntti vanhoilla päivillään muistelee, tapahtunutta väritellen ja omiaan lisäillen. Kalevanpoikien kronikka on kalevalaista mytologiaa, historiaa ja seikkailua yhdistelevä romaani, joka maalaa tuoreen kuvan maamme ja maailmamme menneisyydestä. Se on tarunhohtoinen ja elämäntäyteinen kirja, loistava lukuromaani jollaista ei Suomessa ole nähty sitten Waltarin päivien. JP Koskinen (s. 1968) on tuottelias kirjailija, joka on kirjoittanut muun muassa historiallisia romaaneja, dekkareita, lastenkirjoja ja viimeksi WSOY:lle tieteisromaanin Luciferin oppipojat (2016). Hänen romaaninsa Ystäväni Rasputin oli vuonna 2013 Finlandia-ehdokkaana.

Gabriel Hullo on omalaatuinen poika, jolla on vilkas mielikuvitus, kaipaus kauhutarinoihin ja ystävinään isoisien aaveet, kenraali Paulus ja merikapteeni Hullo. Eräänä päivänä musta korppi tuo hätäviestin Gabrielin aavevaarille, merikapteeni Hullolle. Läheisen linnan haamuneito Synnöve on pulassa. Hänen aavekumppaninsa Kukkotornin Ukko on kadonnut. Gabriel päättää oitis rientää apuun ja hyppää pyöränselkään, tarakalleen hän ottaa aavevaarin. Linnaan saavuttuaan tilanteen koko karmeus paljastuu. Jos Ukko ei pian saa syödäkseen seittisoppaa, haihtuu aaveparka lopullisesti. Epätoivo valtaa etsijöiden mielen. Sokkeloisessa linnassa ei ole jälkeäkään kadonneesta kummituksesta. Sitten Kaapon taskulampun valokeila osuu pelikorttiin. Se on pataässä. Piileekö tässä ratkaisu kadonneen kummituksen arvoitukseen? Runomittaan riimitelty tarina kertoo tummiin pukeutuvasta pojasta, joka ei pelkää kummituksia.

Gabriel Hullo on omalaatuinen poika, jolla on vilkas mielikuvitus, kaipaus kauhutarinoihin ja ystävinään isoisien aaveet, kenraali Paulus ja merikapteeni Hullo. Gabriel on innoissaan, kun isä palaa kotiin pitkältä merimatkalta. Mutta merimiehen mieli vetää jo kohti uusia seikkailuja ja Gabriel tahtoo mukaan. Pian koko perhe seilaa kohti tarunhohtoista Meksikoa. Gabriel ottaa mukaansa myös kenraali Pauluksen muotokuvan ja merikapteeni Hullon laivapullon - eiväthän isoisien haamut halua jäädä tyhjään kotiin yksinään. Hurjan merimatkan jälkeen ollaan viimein Meksikossa. Mutta mitä siellä onkaan vastassa? Luurangot kulkevat kujilla ja aaveet vaeltelevat kaduilla. Käynnissä on vainajien juhla, Dia de los Muertos. Selvitettävänä on myös rikos. Pursimies Baldomeroa on kohdannut petos. Onnistuuko Gabriel ratkaisemaan vanhan sukukiistan? Ja onko isoisien aaveista apua? Runomittaan riimitelty kekseliäs ja kauheankepeä tarina kertoo tummiin pukeutuvasta pojasta, joka ei pelkää kummituksia.

Olemme syvällä 2100-luvulla, kun kapteeni Gabriel Bonhomme XIV saa tärkeän tehtävän. Hänen on miehistöineen kuusi ihmistä -, kaksitoista nukkuvaa kyborgia - lennettävä Olympoksen planeetalle tukahduttamaan kyborgien kapina. Sen pitäisi olla rutiinikeikka, mutta avaruudessa ei sellaisia ole. Heti aluksi alus saa salaperäisen viestin, joka varoittaa miehistöön piiloutuneesta luopiosta. Inventaariossa miehistö löytää varastosta ylimääräisiä aseita ja pelastuskapseleita. Miksi ruokaa kuluu enemmän kuin kuusi miehistön jäsentä syö? Eikä Bonhomme itsekään ole ihan tavallinen avaruuden kiertolainen. Maan päällä hänet tunnetaan miehenä, joka tappoi Jumalan. Hänen omat poikansa ovat kohdanneet loppunsa avaruuden kylmässä sylissä. Pian Bonhommelle selviää, että Olympoksella ratkeavat sekä hänen oman menneisyytensä salaisuudet että koko ihmiskunnan tulevaisuus. Luciferin oppipojat on kova, yllättävä ja korulauseita kaihtava suuri seikkailu uskosta, petturuudesta ja ihmisyydestä. Kiinnittäkää turvavyönne, valmistautukaa lähtökiihdytykseen sinne, mistä ei ole paluuta.

Gabriel Hullo on omalaatuinen poika, jolla on vilkas mielikuvitus, kaipaus kauhutarinoihin ja ystävinään isoisien aaveet, kenraali Paulus ja merikapteeni Hullo. Eräänä iltana Gabriel huomaa autiotalossa valoa ja oudon kumaraisen hahmon, jolla on seuranaan musta kissa. Juttutuokio esi-isien haamujen kanssa vahvistaa epäilyt: naapurustoon on muuttanut hurja noita. Aaveiden varoituksista piittaamatta Gabriel päättää vakoilla velhoa ja huomaa, että samassa puuhassa on myös tyttö nimeltään Kaisu. Uusi ystävä taivuttelee Gabrielin rohkealle tutkimusretkelle noidan taloon. Pian Gabriel katuu lupaustaan, mutta enää ei voi perääntyä. Onnistuvatko lapset tutkimaan talon noidalta salaa? Ja millainen on tuo hirveä Hekla, jota aaveetkin kavahtavat? Runomittaan riimitelty kekseliäs ja kauheankepeä tarina kertoo tummiin pukeutuvasta pojasta, joka ei pelkää kummituksia.

Syyskuussa 1917 kenraaliluutnantti Carl Gustav Mannerheim siirretään reserviin Venäjän sotavoimista, koska hän ei sopeudu nykyisiin oloihin. Hänen asetoverinsa ratsuväeneversti Valdemar Viktor Stendahl valitsee toisen tien ja jää Neuvosto-Venäjälle sotilasasiantuntijaksi hyläten Helsingissä asuvan perheensä, vaimonsa ja neljä lasta. Suomen sisällissodan jälkiselvittelyistä alkaa perheen vanhimman pojan Juhon pitkä matka kohti hyvitystä. Hän haluaa pitää huolta perheestä ja korjata kaiken sen, minkä isä on rikkonut. Juhon loputon usko yksilön voimaan joutuu koetukselle, kun sodan uhka alkaa vahvistua Euroopassa. Mannerheimin palveluksessa Juho koettaa estää oveluudella sen, minkä muut haluavat saavuttaa voimalla. Diplomatian ja vakoilun keskellä tasapainotteleva Juho yrittää elää myös tavallista elämää, rakastaa ja tulla rakastetuksi. Kun Talvisota syttyy, joutuu Juho taistelemaan ihanteidensa edestä henkensä kaupalla, kirjaimellisesti.

Nuori suomalainen tutkija Matias Rakola saa kiinnostavan puhelun. Helsinkiläiseen mielisairaalaan on tullut potilas, joka sopisi loistavasti Matiaksen tekemään tutkimukseen. Mies väittää olevansa 1400-luvulla elänyt romanialainen prinssi Vladislaus, kuuluisan kreivi Draculan esikuva. Pian sairaalassa alkaa tapahtua asioita, joita tutkija ei kykene selittämään järjellä. Matias huomaa seuraavansa opastaan kohti pimeää.

Gabriel Hullo on omalaatuinen poika, jolla on vilkas mielikuvitus, kaipaus kauhutarinoihin ja ystävinään iso-isien aaveet, kenraali Paulus ja merikapteeni Hullo. Eräänä kesäpäivänä Gabriel tapaa merikapteeni Hullon haamun apeissa tunnelmissa - aaveena olo on yksinäistä. Yhdessä he päättävät järjestää kemut ullakolla, kun Gabrielin äiti lähtee työmatkalle. Innokkaan juhlasuunnittelun ollessa kuumimmillaan ilmestyy odottamaton uhka: äiti onkin järjestänyt lapsenvahdiksi hermoheikon Kaisa-tädin. Miten keskiyön kestit mitenkään voivat onnistua kummituskammoisen tädin vahtivien silmien alla?

Taunus syöksyi soratiellä ojanvarren puita viistäen. Ratin takana on joku, jonka kasvoja hän ei pystynyt erottamaan.3.8.1978. Pojat yrittävät päästä käsiksi isoihin rahoihin murtautumalla kesämökille. Alla on Ford Taunus GXL Coupe. Huonostihan siinä käy. Vuosi 2011. Jupe herää koomasta. Led Zeppelin on hajonnut ja maailma muuttunut. Vanha rikos vaivaa Jupen mieltä, ja hän haluaa selvittää, mitä tuona kohtalokkaana yönä vuonna 1978 tapahtui. Kuka ajoi. Ja kuka vei korut. Pikku hiljaa vanhat kaverit alkavat tuntua vain vanhoilta. Luottamus kavereihin rapisee, ja Jupe ei voi enää olla varma hengestään - eikä siitä, kuka lopulta puhuu totta. Eilispäivän sankarit kaappaa lukijan mukaan aikamatkalle, jonka nopeat käänteet riemastuttavat ja kauhistuttavat vauhdikkaiden rikosromaanien ystäviä

Nuori suomalainen tutkija Matias Rakola saa kiinnostavan puhelun. Helsinkiläiseen mielisairaalaan on tullut potilas, joka sopisi loistavasti Matiaksen tekemään tutkimukseen. Mies väittää olevansa 1400-luvulla elänyt romanialainen prinssi Vladislaus, kuuluisan Draculan esikuva. Pian sairaalassa alkaa tapahtua asioita, joihin ei näytä olevan järjellä tai tieteellä selitettäviä vastauksia... Viattomasta tutkimuksesta alkaa matka kohti pimeää, jonka aikana selviää, ettei mikään ole sitä miltä päällepäin näyttää. Juha-Pekka Koskinen yhdistää uudessa romaanissaan taidokkaasti trilleriä, historiallista romaania ja ihmiselämän suuria kysymyksiä. Hän pitää lukijan taidokkaasti pihdeissään ja onnistuu luomaan yhden huikaisevan lisäjuonteen kuuluisan kreivi Draculan tarinaan - tällä kertaa nykypäivän Helsingissä.