Juha Valste

Koko perheen luonto-opas. Tunnettujen luontokirjoittajien monipuolinen ja päivitetty tietopaketti opastaa luonnossa liikkujaa tekemään havaintoja ympäristöstään ja antaa vastauksen lukemattomiin luontokysymyksiin. Kuvituksesta vastaa Suomen luonnonkuvaajien parhaimmisto.

Uudistettu luonto-opas maamme eläimistäKuinka kauas liito-orava pystyy liitämään, miksi siilin suusta tulee vaahtoa ja miksi supikoira näyttelee kuollutta? Kirja kertoo kiehtovasti pihapiirissä, metsissä ja vesien äärillä elävien nisäkkäiden elämästä. Opas sisältää lajien uudet levinneisyys- ja runsaustiedot, riistaeläinten saalistustiedot ja uudet metsästysajat. Mukana on myös tietoja maahamme leviävistä tulokaslajeista, kuten Kaakkois-Suomeen vaeltavasta isokauriista.

Ihmisen ja simpanssin perimä on yli 90-prosenttisesti identtinen, mutta milloin tiemme erkanivat? Evoluutiotutkimuksen kehitys on tarkentanut vastauksia. DNA-tutkimus on tuonut mukanaan kokonaan uusia menetelmiä eri eliöiden sukulaisuuden selvittämiseen, ja saamme koko ajan uutta tietoa siitä, miten lajit kehittyvät. Uudella tekniikalla on mahdollista verrata jopa 300 000 vuotta sitten eläneiden ihmisten perimää nykyihmiseen. Erityisesti ajatukset lajien risteytymisestä ja evoluution nopeudesta eroavat vielä muutama kymmenen vuotta sitten vallinneista käsityksistä huomattavasti. Evoluutiobiologia kiinnostaa valtavasti niin tutkijoita kuin tavallisia ihmisiä, ja samalla se herättää edelleen ristiriitaisiakin näkemyksiä. Juha Valsteen uusin teos päivittää tietomme evoluutiosta ajan tasalle. Juha Valste on evoluutiobiologi, toimittaja ja tietokirjailija. Hän on julkaissut useita tietokirjoja ihmisen evoluutiosta.

Keitä olivat neandertalinihmiset, nykyihmisen sukupuuttoon kuolleet lajitoverit? Uusi tutkimus on raottanut salaperäisyyden verhoa ja romuttanut vanhoja käsityksiä. Neandertalilaiset eivät olleet alkeellisia luolaihmisiä, vaan heillä oli kulttuuri, joka vaihteli asuinseudun mukaan. He kommunikoivat kielen avulla ja koristivat itsensä väriainein ja koruin. Siinä missä Afrikasta tulleet nykyihmiset olivat tummaihoisia, Lähi-idässä ja Euroopassa asustaneet neandertalilaiset olivat vaaleita, osa punatukkaisia ja vihreäsilmäisiä. Uudet tiedot eivät ole pelkkää historiaa. Koska neandertalilaiset risteytyivät nykyihmisen kanssa, jokaisella meistä on geeneissämme muutama prosentti heidän dna:taan. Tämä ei ole sattumaa: neandertalilaisilta saadut geenit paransivat esivanhempiemme vastustuskykyä ja D-vitamiinin tuotantoa. Neandertalinihminen kertoo, mitä tällä hetkellä tiedämme ihmisen evoluutiosta puolen miljoonan vuoden aikana. Kirja on kiehtova tietopaketti muinaisista sukulaisista, joiden perimää yhä kannamme. Biologi Juha Valste on tunnettu tietokirjailija, suosittu luennoitsija ja tiedetoimittaja, joka on erikoistunut ihmisen evoluutioon. Hän on kirjoittanut aiemmin aiheesta teoksen Ihmislajin synty (SKS 2012).

Kaikki maailman ihmiset ovat pienen afrikkalaisväestön jälkeläisiä. Käsitys ihmisen myöhemmistä kehitysvaiheista on kuitenkin muuttunut jatkuvasti. Ihmisten sukupuuhun on viime vuosikymmeninä versonut uusi laji muutaman vuoden välein, ja nyt ihmisiä ja ihmisen lähisukulaisia tunnetaan jo yli 20 lajia. Ihmislajin synty kertoo uusimpaan tutkimukseen nojautuen oman historiamme viimeisten seitsemän miljoonan vuoden ajalta - miten ja miksi ihmisestä tuli erilainen apina. Teos käy havainnollisesti läpi ihmislajin kehityksen ja vaiheet, joista uutta tietoa ovat antaneet parantuneet iänmääritysmenetelmät, uudet löydöt ja vanhojen löytöjen entistä paremmat tulkinnat sekä esineiden ja muiden kulttuurin merkkien löytäminen. Kirja haastaa pohtimaan lajimme kehitystä: Miksi nykyihminen on ainoa jäljellä oleva ihmislaji? Minkälainen kehitys on johtanut "älykkääseen ihmiseen"? Onko rotuja olemassa?