Juhana Aunesluoma

Keitä ovat Suomen asukkaat ja mistä he ovat tulleet? Millaista suomalaisten elämä on ollut ja mitkä tekijät ja voimat ovat siihen vaikuttaneet? Miten Suomi itsenäistyi ja miten se myöhemmin onnistui säilyttämään itsenäisen asemansa? Miten Itämeren alueen geopoliittiset jännitteet ja maailmanpolitiikan myllerrykset ovat vaikuttaneet Suomeen ja suomalaisiin? Entä mikä on maailman onnellisimman kansan paikka 2000-luvun maailmassa? Suomen historia on Juhana Aunesluoman runsaasti kuvitettu, uuteen tutkimustietoon pohjautuva esitys Suomen historiasta esihistoriasta nykypäivään. Tarkkanäköinen ja pitkiä kehityslinjoja piirtävä teos kiinnittää huomiota Suomen historian ainutlaatuisuuteen, mutta myös sen yhtymäkohtiin Euroopan ja muun maailman historian kanssa. Juhana Aunesluoma on tutkinut ja opettanut Suomen poliittista historiaa Helsingin yliopistossa vuosituhannen vaihteesta alkaen.

Miten Suomesta tuli 1995 Euroopan unionin jäsenmaa? Mikä oli pienen, ulkomaankaupasta riippuvaisen kansallisvaltion paikka 1900-luvun mullistuksissa ja suurvaltojen ristiriitaisten etujen puristuksessa? Teos seuraa Suomen tasapainoilua vapaakaupan ja protektionismin välillä 1900-luvun kuohuissa. Osansa saavat Suomen kytkeytyminen Euroopan taloudelliseen integraatioon, Suomen paikka Pohjolassa, suhteet Neuvostoliittoon sekä Suomen osallistuminen maailmanlaajuiseen kaupan vapauttamiseen. Kiinnittyminen kehittyvään maailmantalouteen on ollut keskeinen osa Suomen itsenäisyyden ajalla kokemaa muodonmuutosta. Vapaakaupan tieltä löytyy kuitenkin yllättäviä käänteitä ja monia vaikeita ratkaisuja. Tie EU:hun oli mutkikas. Teos käsittelee vuosia 1917-1995 ja on ensimmäinen laaja, taloudellista ja poliittista näkökulmaa yhdistävä yleisesitys aiheesta. Maailmansotien ja kylmän sodan vuosikymmenten lisäksi se sisältää yksityiskohtaisen selostuksen Suomen EU-jäsenyyden toteutumisesta kylmää sotaa seuranneessa maailmanjärjestyksessä.

Metsäteollisuuden maa -sarjan kolmannessa osassa tarkastellaan puunjalostusteollisuuden dramaattisia vaiheita toisen maailmansodan ja jälleenrakentamisen vuosina. Sotavuodet olivat metsäteollisuudelle vaikeaa aikaa, jota värittivät ulkomaankaupan romahdus ja alituinen pula raaka-aineista ja työvoimasta. Sotatalouden vaatimukset pakottivat yhtiöitä uudistamaan tuotantoaan ja tiivistämään yhteistoimintaansa entistäkin tiiviimmäksi. Rauhan tultua muodostui metsäteollisuuden nopeasti kasvaneista vientituloista vahva veturi, jolla koko kansantalous vedettiin kuivalle maalle. Sotakorvaukset saatiin maksettua ja jälleenrakentaminen alkuun. Kriisivuosien tiimellyksessä Suomi siirtyi uudenlaiseen sääntelytalouteen. Yksityinen teollisuus joutui aiempaa enemmän sopeutumaan valtiovallan toimenpiteisiin. Aikakauteen kuului kuitenkin uudenlaisten kumppanuuksien muotoutuminen niin yksityisen teollisuuden ja julkisen sektorin kuin tehtaiden omistajien ja työntekijöidenkin välille. Kirjassa tarkastellaan metsäteollisuuden ja sen yhteistoiminnan vaiheiden lisäksi suomalaisen markkinatalouden murrosta kohti sodan jälkeisiä vuosikymmeniä leimannutta suljettua ja monin tavoin säänneltyä järjestelmää.