Juhana Unkuri

Henkilökuvia eturivin kestävyysjuoksijoista, 1970-luvun alusta 2020-luvun alkuun: Risto Ulmala, Ismo Toukonen, Päivi Tikkanen, Markku Taskinen, Annemari Sandell, Pekka Päivärinta, Kaarlo Maaninka, Antti Loikkanen, Ritva Lemettinen, Jukka Keskisalo, Tapio Kantanen, Jorma Härkönen ja Harri Hänninen. Mistä he tulevat, ja mikä vei heidät huipulle? Mitä juokseminen antoi, ja mitä se vaati? Haastatteluvetoisen kirjan 13 henkilöartikkelissa äänessä ovat niin juoksijat itse kuin heidän lähipiirinsä, esimerkiksi valmentajat. Esillä ovat lapsuuden urheilu, myöhemmät kovat kisakoitokset, juoksijan arki ja juhla sekä juoksu-uran jälkeiset vuodet. Pääpaino on urheilussa, mutta samaan aikaan kirjan kohteet hahmottuvat persoonina. Teoksessa avataan harjoittelua, joka vei heidät kaikista kovimmille juoksuareenoille. Juokseminen hahmottuu rakentavana elämäntapana, joka sisältää yhteisöllisiä elementtejä ja voi avartaa maailmankuvaa. Samalla yksilöiden kautta muodostuu noin 50 vuoden mittainen kaari suomalaista kestävyysjuoksuhistoriaa.

Suomi on saavuttanut yli sadan vuoden säteellä runsaasti urheilumenestystä, laajalla rintamalla ja lajikirjolla. Suomen 100 parasta urheilijaa kautta aikain -kirjan listaus ei pyri olemaan totuus, vaan se on yksi näkemys aiheesta. Samalla se on hyvä keino käsitellä kotimaista urheiluhistoriaa sekä esitellä sata merkittävää, suurta suomalaista urheilijaa ”paremmuusjärjestyksessä”. Rakkaudesta lajeihin tehty kirja tarjoaa pätevää tietoa lukijoille Urheiluruudun satunnaiskatsojista koviin lajiasiantuntijoihin ja nostaa tietoisuuteen kenties jo unohduksiin jääneitä kilpakenttien sankareita, tuttujen ikoneiden rinnalle. Ytimekkäitä, analyyttisiä, lämpimiä ja avartavia pienoisartikkeleita höystetään noin 200 valokuvalla. Juhana Unkuri on ollut pitkään vapaa toimittaja, yhtenä erityisalueenaan urheilu/urheiluhistoria. Kirjanteossa on hyödynnetty laajasti haastatteluja ja muuta lähdemateriaalia. Jokaisesta myydystä kirjasta lahjoitetaan 1,5 euroa suomalaisen junioriurheilun hyväksi (kohteet valitaan yhdessä Kuortaneen ja Vuokatin Urheiluopistojen kanssa).

”60-luku - samaan aikaan kiireetön ja kuohuva”Letkeän lämminhenkinen ja monitasoinen romaani tarjoaa näköalapaikan 1960-luvun lopun Suomeen. Parikymppinen Heikki Käiväräinen suuntaa kesällä 1968 Kainuusta Helsinkiin tarkoituksenaan aloittaa opiskelut Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja toimittajan työt opiskelijalehdessä. Helsingissä Heikki on monessa mukana. Hän osallistuu esimerkiksi Tsekkoslovakian miehityksen vastaisiin mielenosoituksiin ja Vanhan valtaukseen. Tutuiksi tulevat niin akateemiset kuppilakeskustelut, työläistaustainen autoilujengi, paikalliset seiväshyppyporukat, underground-hahmot, eräät aikakauden merkittävät kulttuuripersoonat kuin ajan uusi ilmiö: disko. Veri veti Helsinkiin opintojen pariin, mutta taustalla on huoli kotitilan kohtalosta Kainuussa. Samalla Heikin sydän sukkuloi kahden naisen välillä. Romaanin pohjavireenä ovat 60-luvun lopun yhteiskunnalliset kehityskulut ja ilmiöt. Teos havainnoi tarkkanäköisesti niin kainuulaisen maaseudun kuin urbaanin Helsingin elämää, paikoin puolidokumentaarisesti. Romaaninteossa on hyödynnetty aikalaismuistoja ja muuta tutkimuksellista otetta. Juhana Unkuri (s.1974) on perehtynyt vapaan toimittajan työssään moniin Suomen lähihistorian populaareihin aiheisiin. Helsingin yliopistossa tekemässään gradussa hän käsitteli mm. 1960-luvun lopun kotimaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Veikko Tiitto (s.1955) on ollut aiemmin tekemässä kirjoja muun muassa Irwin Goodmanista ja Jamppa Tuomisesta. Tuoreessa romaanissa hän on hyödyntänyt lapsuusvuosiensa sukulaisvierailuja Kainuuseen.