Juhani Kostet

Asunto-Osakeyhtiö Tuurepori – Tureborg Bostads-Aktiebolag 100 vuotta Juhlavuoden kunniaksi on kirjoitettu historia, joka kertoo asunto-osakeyhtiön 100 vuoden tarinan perustamisesta vuoden 2025 uudistumiseen. Historian ovat kirjoittaneet dosentti, FT Juhani Kostet ja arkkitehti Anna Solin (sivut 72–93) Asunto-Osakeyhtiö Tuurepori – Tureborg Bostads-Aktiebolag perustettiin marraskuussa 1924 oppikoulun opettajien ja rautatievirkamiesten asuintaloksi. Paikaksi valikoitui rakentamaton tontti nykyisten Brahenkadun ja Tuureporinkadun kulmauksesta. Asunto-Osakeyhtiö Tuurepori on nähnyt 100 vuoden aikana lähiympäristön muutoksen. Osakkaat ovat vaihtuneet ja talon teknisiä järjestelmiä on nykyaikaistettu vuosien varrella, viimeksi vuonna 2024. Vanha talo elää uutta elämää ja suuntaa tulevaisuuteen hyvässä kunnossa.

Museoviraston ensimmäisten toimintavuosien aikana suomalainen yhteiskunta kehittyi voimakkaasti ja viraston tehtävät muuttuivat suuresti. Teos kattaa kahden ensimmäisen pääjohtajan, C. J. Gardbergin ja Henrik Liliuksen, pääjohtajakaudet. Heidän aikanaan virastona ja tutkimuslaitoksena aloittaneesta Museovirastosta tuli viranomainen, jonka tehtävänä oli toimia kulttuuriperinnön ja -ympäristön asiantuntijana, palvelujen tuottajana ja toimialansa kehittäjänä.

"Liput ovat kuuluneet 1800- luvun alkupuolelta lähtien vapaaehtoisten palokuntien toimintaan. Ne olivat aluksi viestintävälineitä, mutta niistä tuli jo varhain myös yhteisöllisyyden tunnuksia ja ne ovat näkyvä osa palokuntien toimintaa. Lippukulttuurin ovat omaksuneet sittemmin myös ammattipalokunnat ja pelastusalan järjestöt." Tässä upeassa teoksessa on lähes 400 palokuntalipun tarina kuvineen.

Kuninkaallinen ja keisarillinen muinaismuistohallinto kertoo antikvaarisen viranomaistoiminnan alkuvuosista Ruotsin ja Venäjän vallan aikana. Teos tuo esille muinaismuistohallinnon vaiheita ja riippuvuutta poliittisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä etenkin tiivistä suhdetta akateemiseen tutkimukseen ja koulutukseen. Teos avaa näkymiä antikvaarisen hallinnon yllättävän pitkään, jo 1600-luvulla alkaneeseen, historiaan ja valottaa Museoviraston edeltäjien ja tieteellisten seurojen roolia ja identiteettiä kansallisessa sivistyksellisessä heräämisessä. Se nostaa näkyväksi antikvaarisessa hallinnossa toimineita ja siihen vaikuttaneita avainhenkilöitä, akateemista tutkimus- ja kulttuuriyhteisöä.

Tiima, tiu, tynnyri - miten ennen mitattiin on tärkeä käsikirja, joka antaa vastauksen moniin kysymyksiin. Kirja kertoo mittajärjestelmistä ja niiden kehityksestä nykyiseen metrijärjestelmään. Merkitykseltään suurin on varmasti sanasto, joka palvelee sekä tutkijoita ja opiskelijoita että vanhoista mitoista muuten kiinnostuneita. Sanastossa esitellään aakkosjärjestyksessä erilaisia mittoja ja niiden alkuperää ja sisältöä aakkosesta äyskäriin. Mukana on myös uudempia käsitteitä kuten ”mäyräkoira” ja ”sixpack”. Nyt käsillä oleva julkaisu on jo seitsemäs painos Turun museokeskuksen tuottamasta teoksesta. Teosta on uudistettu paitsi sisällöltään myös kuvitukseltaan ja taitoltaan.

Moni matkailija saapuu Suomeen Turun kautta. Turun linna ja linnassa sijaitseva kaupungin historiallinen museo on useimmille ensimmäinen tutustumiskohde. Linna on myös monien suomalaisten koululaisten keväisen luokkaretkeilyn kohde ja varttuneempi väkikin haluaa usein eläytyä maan historiaan juuri Turussa. Turun linnassa vierailee vuosittain noin 200.000 matkailijaa tai kaupunkilaista, Turun museoiden yhteinen kävijämäärä nousee lähelle 500.000. Kaupungissa sijaitsee linnan lisäksi Suomen kansallispyhäkkö Turun tuomiokirkko. Monille tuttuja kohteita ovat kaupungin alueella sijaitsevat keskiaikaiset kirkot, taidemuseot ja muut kansakunnan historialliset muistomerkit. Aurajoen kansallismaisema ja siihen liittyvät kohteet ovat monelle unohtumaton kokemus. Turun ja sitä ympäröivän Varsinais-Suomen maakunnan historia on vaikuttanut monella tavalla koko maan kohtaloihin. Olihan Turku koko Ruotsin vallan ajan (-1809) maan hallinnollinen keskus, jonne monet uudistukset ja uudet aatteet kotiutuivat ensimmäisenä. Koska yhä useammat matkailijat suuntaavat kulkunsa Turkuun, Turun maakuntamuseo on halunnut kantaa kortensa kekoon matkailijoiden palvelemiseksi kaupungissamme. Siksi olemme halunneet täydentää Turun linnan huonetilojen ja niihin rakennettujen näyttelyiden kertomusta tällä suppealla katsauksella Suomen historiaan ja liittää ne samalla kaupungin ja maan historiallisiin vaiheisiin. Koska olemme Turussa ja Turun linnassa, asioita on tarkasteltu Suomen vanhimman kaupungin näkökulmasta. - Juhani Kostet, museotoimenjohtaja