Juho Saari

Suomi on menestyvä yhteiskunta, ja suomalaisten suuri enemmistö voi hyvin. Mutta menestyvinkin yhteiskunta on aina eriarvoinen. Status eli yksilön tai ryhmän paikka yhteiskunnan sosiaalisessa portaikossa vaikuttaa merkittävästi kaikkien suomalaisten elämänlaatuun ja yhteiskunnallisiin mielipiteisiin. Ihmisiä yhteiskunnan portailla analysoi kilpailuun ja vertailuun perustuvien statuserojen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Elämänlaatu- ja mielipide-erojen ohella tarkastelun kohteina ovat muun muassa, mikä merkitys statuksella on vastoinkäymisistä selviytymisessä, onko duunareiden yhteiskunnallinen asema uhattuna ja miten huono-osaiset asemoivat itsensä yhteiskunnan portailla. Teos on eriarvoisuutta vuosikymmeniä tutkineen professori Juho Saaren painava puheenvuoro statuksen merkityksestä ihmisten elämässä. Se avaa uuden näkökulman suomalaisen yhteiskunnan sosiaaliseen eriarvoisuuteen.

Uimahalli on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ilmentymä. Hallirakentaminen on myös yksi maamme liikuntapolitiikan kulmakivistä niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Hallit edustavat liikuntapaikkarakentamisen eri aikakausia, ja sosiaalinen elämä niiden sisällä viestii ympäröivän yhteiskunnan muutoksista. Uimahalli kertoo yhtä aikaa paljon suomalaisesta yhteiskunnasta ja on Suomi pienoiskoossa. Sanalla sanoen uimahalli on Suomela. Onkin hämmästyttävää, että uimahallien monitahoiseen maailmaan ei ole aiemmin kunnolla sukellettu Suomessa tai maailmallakaan. Yhteiskuntatieteilijät Juho Saari, Mika Pantzar ja Sakari Taipale avaavat tutkimustiedon ja omien kokemustensa pohjalta monipuolisesti kansainvälisestikin ainutlaatuisen Suomelan todellisuutta.

Kalajoen nuorisoseurantalolla lokakuun 9. päivänä vuonna 1953 pidettyjen markkinatanssien vilvoittelutauolla tapahtui jotain varsin tavanomaista, josta kuitenkin alkoi poikkeuksellinen tapahtumaketju. Poliisien ja noin tusinan iltamiin osallistuneen miehen kymmenkunta minuuttia kestäneestä kahakasta kehkeytyi Suomen historian viimeinen kansankapina, jota selviteltiin lopulta korkeimmassa oikeudessa. Professori Juho Saari analysoi kapinaan liittyvän tapahtumaketjun taustoineen ja seurauksineen. Hän asettaa tapahtumat historialliseen kontekstiinsa kuvaamalla Kalajoella vallinneita jännitteitä, jotka liittyvät kalastuskieltoon, uiton loppumiseen, köyhyyteen, alkoholiin sekä kuriin ja järjestykseen. Lähestymistavaltaan poikkeuksellinen teos yhdistää historiantutkimuksen ja sosiologian oivalluksia johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi, jossa paitsi kuvataan paikallinen tapahtumaketju yksityiskohtaisesti myös kehitetään teoreettisia ja metodologisia työkaluja historiallisen mikrososiologian tarpeisiin.

Oliko kaikki ennen paremmin? Vai onko kaikki paremmin nyt? Hyvinvointia koskeva keskustelu liikkuu usein näiden ääripäiden välissä. Teoksessa verrataan Erik Allardtin vuoden 1972 hyvinvointitutkimuksen tuloksia vuosina 2017 ja 2019 kerättyihin aineistoihin. Puolen vuosisadan aikana suomalaisten hyvinvoinnissa on tapahtunut suurempia ja pienempiä muutoksia, mutta myös muuttumattomuutta. Kirja kuvaa lisäksi hyvinvoinnin tutkimuksen ongelmia sekä Allardtin tutkimuksen merkitystä niin kansainvälisesti kuin Suomessakin. Kirja on tarkoitettu suomalaisen yhteiskunnan ja hyvinvoinnin kehityksestä kiinnostuneille. Sitä voi käyttää myös oppikirjana sosiaalitieteissä ja niiden menetelmien opetuksessa. Hannu Uusitalo on sosiologian emeritusprofessori ja Allardtin keskeinen työtoveri pohjoismaisessa hyvinvointitutkimuksessa. Jussi Simpura on emeritustutkimusprofessori. Muut tutkimusryhmän jäsenet ovat professori Juho Saari, tohtori Tuomo Laihiala, emeritusprofessori Harri Melin, tohtori Katja Vataja ja dosentti Sakari Kainulainen.

Hyvinvointivaltio on suomalaisen yhteiskunnan suurimpia saavutuksia. Keskeinen kysymys on, miten se pystyy uudistumaan ja selviämään tulevaisuuden haasteista. Tärkeä puheenvuoro kansalaisille ja päättäjille Suomen kehittämisen perustasta. Suomalainen hyvinvointivaltio on rakentunut reilun sadan vuoden aikana. Se kattaa keskeisimmät sosiaaliset riskit ja vastaa haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden sosiaalisiin ongelmiin. Väestörakenne, työllisyys ja julkinen talous muodostavat rajoitteita, joiden puitteissa on löydettävä toimeenpanokelpoiset ratkaisut hyvinvointivaltion uudistamiseksi. Keskeistä on pitää suomalaiset samassa veneessä. Professori Juho Saaren teos tarkastelee hyvinvointivaltion tilaa ja keskittyy sen tulevaisuuden kannalta keskeisiin kehityskulkuihin. Erityisen kiinnostuksen kohteena on yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vaikutus hyvinvointivaltion toimintaan ja uudistumiskykyyn. Saari etsii niitä avainkysymyksiä ja -mekanismeja, jotka ovat tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspolitiikan kannalta keskeistä. Tarkastelun kohteena ovat niin eriarvoistuneen hyvinvointivaltion jännitteet ja vallankäytön rakenteet kuin nykyisen sosiaali- ja terveyspolitiikan jäykkyydet ja vahvuudet. Valtiotieteen tohtori, dosentti Juho Saari on Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani ja sosiaali- ja terveyspolitiikan professori ja näkyvin hahmo viimeaikaisessa keskustelussa suomalaisen hyvinvointivaltion tilasta ja tulevaisuudesta.

Kyllikki Saari katosi jäljettömiin toukokuisena sunnuntai-iltana vuonna 1953 matkalla hengellisestä nuorisotilaisuudesta kotiin. Pitkän etsinnän jälkeen ruumis löydettiin suohon haudattuna. Nuoren naisen väkivaltainen kuolema järkytti koko Suomea, ja hautajaisiin osallistui parikymmentätuhatta surijaa. Vaikka tutkimuksiin värvättiin maan etevimmät rikospoliisit, tapaus jäi selvittämättä. Kuuluisan kuoleman varjo on keskusrikospoliisin hallussa olevaan esitutkinta-aineistoon perustuva tutkimus tapahtumasarjasta, joka käynnistyi 17-vuotiaan Kyllikki Saaren katoamisesta. Siinä käydään läpi sekä tärkeimmät että mielikuvituksellisimmat tutkintalinjat eri epäiltyineen mutta myös tutkinnan kuluessa tapahtuneet erehdykset. Samalla murhaa tarkastellaan 1950-luvun suomalaisten jaettuna kokemuksena. Se synnytti valtavan huhumyrskyn, jota tiedotusvälineet lehdistön johdolla ruokkivat. Ilma oli sakeanaan juoruja, ilmiantoja ja vääriä todistuksia. Ihmiset raportoivat poliisille murhaan liittyvistä unistaan ja etsivät vastauksia selvännäkijöiltä. Tapahtuma aiheutti aikalaisten keskuudessa kollektiivisen ahdistuksen. Tämä kirja ei paljasta syyllistä, mutta se kertoo, miksi murha on vanginnut suomalaisten mielet seitsemän vuosikymmenen ajan.

Suomalainen yhteiskunta on vaurastunut huimin harppauksin sadan vuoden ajan, ja yhä useamman elintaso, elämänlaatu ja elintavat ovat hyvällä tasolla. Kaikki suvut ja perheet eivät kuitenkaan ole päässeet mukaan tähän myönteiseen kehitykseen. Suomalaisten keskuudessa on ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta kärsiviä ryhmiä, joiden toimintakykyjä edellisten sukupolvien valinnat kuormittavat. Muun yhteiskunnan vaurastuessa heille kertyy takamatkaa suureen enemmistöön nähden. Kuinka tämä kierre saataisiin katkaistua? Raskas perintö -kirjassa sukupolvelta toiselle siirtyvää huono-osaisuutta lähestytään sosiaalitieteellisestä ja yhteiskuntapoliittisesta näkökulmasta. Samalla kartoitetaan ylisukupolvisen huono-osaisuuden katkaisussa käytettäviä toimintamalleja. Millaisten konkreettisten toimenpiteiden avulla tähän päämäärään voitaisiin päästä, ja millaiset palvelut ovat osoittautuneet vaikuttavimmiksi? Raskas perintö soveltuu kurssikirjaksi yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Se on pysäyttävää luettavaa kaikille suomalaisen yhteiskunnan tilasta ja tulevaisuudesta kiinnostuneille.

Keitä ovat ihmiset leipäjonoissa, asuntoloissa ja yömajoissa, ja kuinka kaikkein huono-osaisimmat selviytyvät Suomessa, jota usein kutsutaan Euroopan parhaaksi maaksi? Huono-osaiset on mittavaan tutkimukseen perustuva selvitys suomalaisesta hyvin- ja pahoinvoinnista. Se valaisee huono-osaisuuden syntyä ja laajuutta sekä selvittää erilaisia elämänhallinnan tapoja ja huono-osaisuuteen vaikuttavaa sosiaalipolitiikkaa. Huono-osaiset esittää ratkaisuja ilmiön vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Se auttaa sosiaalityöntekijöitä ja alan opiskelijoita käsittämään ilmiön eri muotoja sekä löytämään keinoja huono-osaisten tilanteen parantamiseksi. Teos tarjoaa perustietoa myös kirkon työntekijöille, poliitikoille, tutkijoille ja muille, jotka työssään tai muussa elämässään kohtaavat huono-osaisuutta.

Altruismi eli auttaminen on oleellinen osa ihmisten sosiaalista toimintaa. Tässä teoksessa rakennetaan ensimmäinen kattava yleiskuva suomalaisesta altruismista, sen mahdollisuuksista ja rajoista. Siinä tutkitaan, kuka auttaa ketä, missä määrin ja miksi. Lisäksi kysytään, minkälaisten sosiaalisten mekanismien välityksellä yksilöiden ja ryhmien altruismi muuntuu yhteiskunnalliseksi yhteisvastuullisuudeksi. Altruismia analysoidaan sekä teoreettisena että empiirisenä ilmiönä. Tarkastelu lähtee sekä tilanteista (vastuullisuus, vastavuoroisuus, muukalaisuus, sivullisuus) että arvoihin liittyvistä taustatekijöistä (sukupolvisuus, oikeudenmukaisuus, uskonnollisuus, onnellisuus). Kirja on tarkoitettu kaikille auttamisesta, kansalaisyhteiskunnasta ja suomalaisen yhteiskunnan tilasta kiinnostuneille. Se soveltuu myös oppikirjaksi ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin.