Jukka Hankamäki

NELJÄNNESVUOSISATA SUOMALAISTA FILOSOFIAAFilosofia on kukoistanut harrastajien, koulujen ja kansalaispiirien keskuudessa, mutta minne elävä filosofia katosi yliopistojen laitoksilta? Tämä teos on suomalaisen nykyfilosofian historia, jossa tarjotaan vaihtoehto historian juhlakirjojen maalaamalle kuvalle filosofiasta. Filosofian tohtori Jukka Hankamäen omaelämäkerrallinen silminnäkijätodistus laajenee syvälle käyväksi analyysiksi akateemisesta vallankäytöstä ja suomalaisen filosofian vaietusta puolesta. Teoksessa piirretään tarkasti dokumentoitu kuva keskeisimpien filosofisten konfliktien taustoista ja syistä niin osapuolten kuin todistajienkin näkökulmasta, eikä kirja päästä lukijoitaan vähällä. Tiedepoliittisena manifestina teos sisältää haasteen myös tulevaisuudelle. Filosofian olemus ei kiteytynyt Sokrateen kuolemassa vaan Sokrateen olemus sovinnaisen filosofian omassa kuolemassa. Osallistu siis hilpeästi kuningastieteen ruumiinvalvojaisiin, sillä kerrankin filosofian laitoksilla tapahtuu. On lohdullista, kun patologin pöydän preparaatti heilahtaa – on rohkaisevaa, jos filosofiaruumiin silmäluomi värähtää!

ROMAANI FILOSOFIAN HULLUISTA PÄIVISTÄFilosofi on henkilö, jolla ei ole periaatteista mitään sanottavaa. Fysiikan filosofi Simo Sönkkö, pankkifilosofi Marjaleena Rintala ja mediafilosofi Make Leveelahti ovat johtavia suomalaisia filosofeja.” Kuka halusi murhata filosofin” on romaani siitä, mitä tapahtuu kun ajattelun ihanteeksi asetetaan naturalistien oikeuttama pinnallisuus tai virtuaalitodellisuuksiin verhottu välinpitämättömyys, bisnesarvoista puhumattakaan. Kateus, kunnianhimo ja katkeruus ottavat vallan viisauden rakastajista, ja ajaudutaan epäluuloisuuteen ja ahneuteen, kunnes jotakin alkaa tapahtua. Jukka Hankamäen kirjoittama dekkari on kuoliaaksi naurattava romaani akateemisen savuverhon takana kytevästä juonittelusta ja rikoksesta: todellinen reliikkifriikin herkkupala.

JOHDATUS KANSALLISLIBERAALIIN AJATTELUUNKansallisvaltiot ovat järjen työvälineitä, joiden kautta eri sosiaaliluokat löysivät yhteisen edun ja luotiin eurooppalaiset hyvinvointivaltiot. Euroopan yhdentymisen ja globalisaation keskellä kansallisvaltioiden asema on heikentynyt ja ihmisten vaikutusmahdollisuudet ovat vähentyneet. Talouskriisi on politiikan kriisi, sillä vastuun kantajien on vaikea säilyttää kannatustaan, ja on ajauduttu aatteiden huutokauppaan. Tässä kirjassa kerrotaan, miten demokratian periaatteet voitaisiin yhdistää jälleen kansallisen edun edistämiseen. Niiden tukena oleva arvo- ja sosiaaliliberalismin perinne tähtää kansakunnan yhteiseen hyvään. Filosofian tohtori Jukka Hankamäen manifesti on taloudellisesti ja poliittisesti uppoamassa olevan Suomen pelastussuunnitelma. Se on analyysi kansainvälisyysinnostuksen epäonnistumisesta ja avaa tien vapaaseen ja vastuulliseen Suomeen. Toinen, ajantasaistettu painos.

MITEN SAADA TYÖTTÖMYYS TUOTTAMAAN? Työttömyys liittyy globalisaatioon ja vapaaseen hintakilpailuun, mutta arvoja luodaan myös palkatun työn ja yritysten ulkopuolella. Niinpä työttömiä ei pitäisi lannistaa vaan kannustaa omatoimisuuteen, esimerkiksi opiskeluun ja henkisten arvojen tuotantoon. Perustulojärjestelmän lisäksi kirjassa pohditaan, miten pärjätä työn ja opiskelun käänteissä. Kirjoittajan mukaan työnantajien ja -tekijöiden edut voivat toteutua vain kansallisen edun tunnustamisen kautta.” Työttömän kuolema” on kirja poliitikkojen ja yrityskonsulttien ilosanomaan kyllästyneille. Sen lähtökohtana on työelämän filosofinen arvoanalyysi ja lopputuloksena ihmisten onnellisuuteen tähtäävän järjen etsintäkuulutus.” Työttömän kuolema on filosofiseksi opukseksi selkeästi, sujuvasti ja provosoivastikin kirjoitettu, ja sitä voi suositella niin työntekijöille kuin työnantajillekin.” Pekka Wahlstedt, Helsingin Sanomat 5.6.2005Filosofian tohtori Jukka Hankamäen suositusta teoksesta on nyt saatavilla kolmas, ajantasaistettu painos.

”Filosofiset viuhahdukset” on valikoima esseitä, jotka käsittelevät seksiä, uskontoa ja politiikkaa - valtaa, filosofiaa ja kulttuurien kuolemaa. Analyysien kohteina ovat tieteelliset, poliittiset ja seksuaaliset valtakulttuurit sekä postmodernit käsitykset sukupuolten katoamisesta. Kirjan punaisena lankana on maailmanlaajuiseksi ryöstäytyneen massakulttuurin arvostelu, ja teoksessa etsitään syitä mediassa ja arkitodellisuudessa yleistyneeseen vauhdin palvontaan. Filosofian tohtori Jukka Hankamäki (s. 1966) on perehtynyt nykyajan filosofiaan, etiikkaan, yhteiskuntafilosofiaan ja poliittisiin teorioihin, ja hän on esittänyt monipuolista aatteiden sekä ideologioiden kritiikkiä. Tämän kokoelman esseissä hän lähestyy aiheitaan muun muassa filosofisen estetiikan näkökulmasta.

ANARKISTISEN AJATTELUN AATEHISTORIAFilosofian ja anarkismin ihanteet ovat yhteiset. Molempien tavoitteina ovat kriittisyys ja totuudellisuus: pyrkimys pureutua perustoihin ja halu tavoittaa ajattelun juuret. FT Jukka Hankamäki on kirjoittanut kirjan merkittävistä filosofeista, joita virallinen historiankirjoitus on vieroksunut. Energinen ja tinkimättömän omaehtoinen teos avaa näköaloja anarkistisen ajattelun mahdollisuuksiin. Se tutustuttaa lukijan anarkismin filosofiaan ja historiaan sekä anarkismiin tieteessä ja tietoyhteiskunnassa. Kirjoittaja esittää oivaltavia ajatuksia ja kysymyksiä muun muassa aikamme supersankareista, työelämän hurskastelevasta kurjuudesta, sodista ja terroriteoista, asiantuntijavallasta, turvayhteiskunnan kahlitsevuudesta ja filosofian laitostuneisuudesta. Tästä kaikesta Hankamäki kirjoittaa pesunkestävän anarkistin tyyliin, ennakkoluulottomasti ja ironisen haastavasti.” Kirjassa kuljetaan pilke silmäkulmassa läpi anarkismin historian sekä tieteen, taiteen, oikeistolibertaristisen ja kommunistisen anarkismin. Pakanafilosofeilta etsitään anarkismin ituja ja ajatteluapua haetaan Hannah Arendtin ja Isaiah Berlinin kaltaisilta liberaalifilosofeilta. Kirjan herkullisinta antia onkin laaja oppineisuus aktivistien vähemmän tuntemilla alueilla.” Janne Rantala, Voima 8/2005. Nyt saatavilla uudistettu ja ajantasaistettu painos.

KESKUSTELU TIETEIDEN MENETELMÄNÄDialogisessa filosofiassa tarkastellaan, kuinka ihmis- ja yhteiskuntatieteiden menetelmiä voidaan rakentaa filosofisten keskustelujen ja kohtaamisten varaan. FT Jukka Hankamäen suositusta metodikirjasta ja tieteen etiikan perusteoksesta on nyt saatavilla kolmas, ajantasaistettu painos.

Yhdysvaltalainen filosofian professori George Herbert Mead tunnetaan sosiaalipsykologian klassikkona ja tieteenalan eräänä perustajana. Hänen kehittelemänsä symbolinen interaktionismi pyrkii vastaamaan mekanistisen ja mittaavan ihmistutkimuksen ongelmiin ja haasteisiin. Ärsykkeistä ja reaktioista muodostettujen selitysmallien korvaaminen vuorovaikutuksellisella ihmiskäsityksellä on luonut perustaa tietoiselle ja toimivalle ihmiselle. Meadin pragmatismin kautta avautuu näköala kielen alkuperän ja persoonan synnyn kysymyksiin. Meadiläinen ajattelu on vaikuttanut muun muassa sosiaaliseen konstruktionismiin ja laadullisiin tutkimusmenetelmiin. Tässä kirjassa pohditaan, mitä ovat minuus, persoona ja itse. Mitä eroa on tajunnalla ja tietoisuudella? Miten mieli ja merkitykset poikkeavat toisistaan? Kuinka kieli ja kulttuuri ovat syntyneet, ja mistä ihmisen psyykkiset kyvyt kertovat? Lisäksi analysoidaan ihmiskuvan kriisejä. Samalla kun filosofia on painottunut kielentutkimukseen ja systeemiteoreettiseen tieteenfilosofiaan, yhteiskuntatieteet ovat ottaneet ihmistutkimuksen paikan. Jos ihmistä ja toimintaa koskevia kysymyksiä tarkastellaan aina vain yhteisölliseltä kannalta, katoaa peruste, miksi yhteisiä asioita on olemassa. Teot ja toiminta nojaavat kuitenkin yksilöiden ratkaisuihin ja valintoihin. Filosofian tohtori Jukka Hankamäki tarkastelee Meadin naturalismia kriittisesti ja vertailevasti: rakentaen ihmiskäsitystä, jossa on otettu huomioon ihmisen biologinen, psyykkinen ja sosiaalinen olemus. Tuloksena on yhteiskuntateoria, joka puolustaa minuudesta maailmaan suuntautuvaa, aktiivista ja toiminnallista ensimmäisen persoonan filosofiaa.11.5, 14.01, 30.13

SIMONE WEILIN ELÄMÄ JA FILOSOFIAMitä Simone Weil ajatteli rakkaudesta ja kärsimyksestä? Mitä hän sanoi vallasta, valtiosta ja tieteestä. Kuka hän oli? Ranskalaisen Simone Weilin ajattelussa pyhän ja pahan analyysit nivoutuvat ravistelevaan kulttuurikritiikkiin ja eettisen elämäntavan etsintään. Lyhyeksi jääneen elämänsä aikana Weil ehti muotoilla vallan ja väkivallan olemuksesta sekä eurooppalaisen ajatteluperinteen tilasta tarkkanäköisen tulkinnan, jonka vaikutukset heijastuvat myös meidän aikaamme. Weilissä yhdistyi harvinaisella tavalla äärimmäisen individualistinen mietiskelijä ja sosiaalisesti vastuuntuntoinen kansalainen. Hän oli filosofi, joka eli niin kuin opetti. Filosofian tohtori Jukka Hankamäen tutkimus on kattava esitys kulttuurimme muotokuvana pidetystä filosofista. Teos valaisee monipuolisesti Weilin yhteiskuntafilosofiaa ja uskontokritiikkiä, perehdyttää lukijan hänen ajattelunsa mystisiin puoliin sekä avaa näköalan hänen elämäänsä.

FILOSOFINEN RAKKAUS SAMAAN SUKUPUOLEEN”Kun poika rakastaa poikaa...” Mistä on kyse miesten välisessä rakkaudessa: intohimosta, kauneudesta, Jumalasta? Filosofian tohtori Jukka Hankamäki analysoi suurtyössään, miten filosofia, tiede ja uskonto perustuvat homoseksuaaliseen rakkauteen - ja länsimaista ajattelua leimanneet kahtiajaot homoseksuaalisuuden torjumiseen. Teos syväluotaa filosofian, vallan ja seksuaalisten kulttuurien historiaa aina alkaen Sokrateen ja Jeesuksen päivistä päätyen Nietzschen ja Hitlerin aikakaudelle. Hankamäki pohtii, miksi monet suuret uskonnot ovat suhtautuneet kielteisesti homoseksuaalisuuteen, vaikka homoerotiikka liittyy kiinteästi useisiin muihin henkisen elämän muotoihin: tieteisiin, taiteisiin, kirjallisuuteen ja filosofiaan. Ihmisten henkiset pyrkimykset ovat perimmältään homososiaalisia, sillä merkitykset opitaan kokemuksellisesti. Samaa sukupuolta olevat ihmiset voivat ymmärtää toisiaan paremmin kehollisen samankaltaisuutensa vuoksi. Niinpä uskonnot ovat ristiriitaisia erottaessaan jumalallisen viisauden ja maallisen nautinnon toisistaan. Kirjoittajan mukaan käsitteellis-teoreettisen tiedon ja kehollisen kokemuksen kahtiajako on levinnyt uskonnoista myös tieteiden ja filosofian alttareille. Parhaan mallin filosofiselle elämälle tarjoaa kreikkalaisesta antiikista tuttu poikarakkaus, jossa henkisyys ja älylliset pyrkimykset liittyivät aistimaailmaan. Tämä on harmoniaa ja tasapainoa korostava filosofinen tie, jota kulkiessa viisauden rakkaus on sopusoinnussa maallisen rakkauden kanssa. Toinen vaihtoehto on heteroseksuaalisen arvomaailman mukainen elämäntapa, jonka vallitessa ihmiset alistavat rakkautensa lajinsäilytyksellisille tarkoitusperille. Kirjan lopussa esitetään kritiikkiä tieteellisen ja poliittisen vallan heteroseksistisyyttä kohtaan sekä luonnostellaan homoseksuaalisen arvomaailman ja persoonallisuuskäsityksen ympärille rakentuva valtio, jossa homoseksuaalien identiteetti voi toteutua filosofisena elämänkäytäntönä.

KIRJOITUKSIA EUROOPAN UNIONINJA POLIITTISEN JÄRJEN VARARIKOSTAErimielisyys on lisääntynyt Euroopassa globalisaation, tuloerojen kasvun ja siirtolaisuuden vuoksi. Euroalue ja EU ovat romahtamassa valtioiden velkaantumiseen. Liittovaltiopolitiikan kautta erilaisia kansakuntia pakotetaan samalle viivalle. Monikulttuurisuuden harmoniset haaveet johtavat yksiulotteiseen kulttuuriin, kun elämäntapojen erot koetetaan kieltää ristiriitojen tukahduttamiseksi. Filosofian tohtori Jukka Hankamäki arvioi ja arvostelee yhdentyneen Euroopan kuolinkouristuksia. Hän kritisoi politiikkaa, jolla kansallisvaltiot yritetään kiistää ja kansallista itsemääräämisoikeutta heikennetään. Tunnetun filosofin ja kokeneen politiikantutkijan mielestä olisi parempi kohdata ihmisryhmien väliset etukiistat valtioiden rajoilla kuin päästää niitä leviämään keskelle kansalaisyhteiskuntia. Näin voitaisiin vahvistaa aitoa omakulttuurisuutta.” Valhe kaatuu” on jatkoa teoksille ”Sensuurin Suomi” (2009) ja ”Kansanvallan varkaat” (2010). Menetelmänään tekijällä on viranomaisvallan valheita läpivalaiseva filosofia ja sovinnaisuuden kahleita murtava psykologia, jonka valossa ”toteemi on euro ja tabuja rikkoo sananvapaus”. Tämä kirjoittajansa parhaita iskuja ja hirtehisiä analyyseja sisältävä teos lienee myös Suomen paksuin poliittisen ivahuumorin kokoelma.

HANKAMÄKI: FILOSOFISESTI VASTAHANKAANSuomen nykypolitiikkaa leimaavat sananvapauden, yksityisyydensuojan ja muiden perusoikeuksien heikennykset. Samaan aikaan puolueet keräävät ehdokkaikseen lavalaulajia, urheilijoita ja missejä. Stripparit ja tanssikilpailut pyörittävät poliittista julkisuutta kuin roomalaisissa orgioissa. Vaalirahoitusskandaalit osoittavat kuitenkin, että populistisen pintakiillon takana käytetään raakaa valtaa. Voisiko politiikkaa tehdä asiantuntevasti ja järkiperustein? Filosofian tohtori Jukka Hankamäki analysoi, miksi poliitikot pakenevat vastuuta ja kuinka kansalaisia höynäytetään silmänkääntötempuilla. Kirjoittaja kritisoi maahanmuuttopolitiikkaa ja kansallisvaltioiden repimistä sekä vastustaa verkkosensuuria, äänikynnystä, ilmiantonappeja ja muita mädän hallinnon tunnusmerkkejä. Hän pohtii myös seksuaalisuuden vaarallistamiseen ja yhtäaikaiseen palvontaan liittyvää kaksinaamaisuutta sekä arvostelee median epä-älyllistymistä. Teos on jatkoa kirjalle ”Sensuurin Suomi”.

Miksi sananvapaudesta on tullut suomalaisen yhteiskunnan kipukohta? Miksi poliittinen korrektius muodostaa uhkan filosofiselle järjen käytölle, tieteille ja taiteille ja sitä kautta koko yhteiskunnalle? Filosofian tohtori Jukka Hankamäki analysoi arkielämän tabuja - kuten maahanmuuttoa ja feminismiä - sekä arvioi seksuaalisuutta koskevia ajojahteja, kouluampumisten savurenkaita, kirjakäräjiä ja kunnianloukkausten kansanhuveja. Alun perin verkkokolumneina ilmestyneissä kirjoituksissa pureudutaan viranomaisvallan ja internetissä leviävän vapaan sanankäytön ristiriitoihin. Mediafilosofisen arvostelun hampaissa ovat niin tiedotusvälineiden omaksuma sensuuri kuin itsesensuurikin. Kirjoittaja puolustaa yksilönvapautta, sananvapautta ja kansakuntien itsemääräämisoikeutta. Asioita tarkastellaan filosofisen etiikan näkökulmasta - tuloksena uudenlainen kuva poliittisesti toimivasta ihmisestä.

Mitä Simone Weil ajatteli rakkaudesta ja kärsimyksestä? Mitä hän sanoi vallasta, valtiosta ja tieteestä? Kuka hän oli? Ranskalaisen Simone Weilin (1909–1943) ajattelussa pyhän ja pahan analyysit nivoutuvat ravistelevaan kulttuurikritiikkiin ja eettisen elämänkäytännön etsintään. Lyhyeksi jääneen elämänsä aikana Weil ehti muotoilla vallan ja väkivallan olemuksesta sekä eurooppalaisen ajatteluperinteen tilasta tarkkanäköisen tulkinnan, jonka vaikutukset heijastuvat myös meidän aikaamme. Weilissä yhdistyi harvinaisella tavalla äärimmäisen individualistinen mietiskelijä ja sosiaalisesti vastuuntuntoinen kansalainen; hän oli filosofi, joka eli niin kuin opetti. Filosofian tohtori Jukka Hankamäen tutkimus Rakkauden välittäjä on kattava esitys kulttuurimme muotokuvana pidetystä filosofista. Teos valaisee monipuolisesti Weilin yhteiskuntafilosofiaa ja uskontokritiikkiä, perehdyttää lukijan hänen ajattelunsa mystisiin puoliin sekä avaa kattavan näköalan hänen koko elämäänsä.