Jukka I. Mattila

Jääkärit 1918 on kuvaus johtajuudesta ja suomalaisen sotilasjohtamisen muotoutumisesta itsenäisyytemme alkuhetkillä. Jarkko Kempin ja Jukka I. Mattilan teos kertoo Saksassa vuosina 1915-1918 Jääkäripataljoona 27:ssä koulutettujen jääkärien sijoittumisesta valkoisen armeijan päällystötehtäviin. Teos luo kuvan käytännön rintamajohtajista, jotka sovelsivat saamaansa koulutusta sisällissodan alkeellisissa oloissa. Kuvaavien esimerkkien ja muistelmien kautta kirja kertoo, miten sotaa johdettiin ja kuinka yksittäiset jääkärijohtajat hyödynsivät sodan aikana enemmän luontaisia kykyjään ja tervettä järkeä kuin Saksassa saatuja sotilasoppeja. Suurin osa jääkäreistä sai Saksassa sotilaan peruskoulutuksen, mutta joutui Suomessa ottamaan vastuulleen komppanianpäällikön ja vastaavan tason vaativampia johtajatehtäviä, joihin heillä ei ollut tarvittavaa koulutusta. Jääkäriliikkeen ja jääkäreiden historiaa on tutkittu ja esitetty monista näkökulmista, mutta jääkärien johtamisosaamisen kehittyminen ja johtamistoiminnan merkitys joukkojen koulutuksessa ja sisällissodan taisteluissa on jäänyt katveeseen.

Komisario Ville Siirala saa tutkittavakseen mystisen murhan. Hänen kollegansa rikosetsivä Hugo Pasasen ruumis löytyy Sörnäisten teollisuusalueelta auki murretun kassakaapin viereltä. Rikoksen tutkinta paljastaa uhkapeleissä syntyneen velkakierteen. Pasasen taustoista löytyy muitakin epäselviä seikkoja, jotka eivät sovi hänen hillittyyn julkiseen rooliinsa. Samaan aikaan punaiset aateveljet ovat aloittaneet maanalaisen sodan kaikkia Valpon palveluksessa olleita vastaan. Ville Siiralan synniksi luetaan hänen sodanaikainen palveluksensa Päämajan valvontaosastolla, jonka tehtäviin kuului vastavakoilu ja sabotöörien ottaminen kiinni. Siirtyminen sodasta rauhaan muuttaa myös rikosten motiiveja, Siirala huomaa. Missä valtaa, siellä rahaa - ja mahdollisuuksia rikastua keinoja kaihtamatta. Tapahtumapaikkana on jatkosodan jälkeinen Helsinki. Kirja on itsenäinen jatko-osa dekkarille Autuaita ovat rauhantekijät. Jukka I. Mattila on sotahistorian harrastaja, jonka tietokirja Virolaiset vieraan vallan väessä 1939-44 on käännetty myös eestiksi.

Viron historia linkittyy Euroopan suurvaltojen historiaan, ja menneiden aikojen tapahtumat sivuavat myös Suomen sotahistoriaa. Venäjän bolsevikkivallankumouksen jälkeen Viro julistautui itsenäiseksi, mutta 1918 saksalaiset miehittivät maan. Viron vapaussodassa 1918-1920 myös suomalaiset vapaaehtoiset osallistuivat taisteluihin. Ennen maailmansotia virolaiset hakivat turvaa muista Baltian maista, ja vuonna 1939 maa teki Saksan kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen. Toisen maailmasodan alussa Neuvostoliiton miehitti Viron. Pian tilalle tuli Hitlerin johtama Saksa. Virolaiset vieraan vallan väessä 1939-45 on kattava yleisesitys virolaisten miesten sotapolusta toisen maailmansodan aikana. Kirja käy läpi virolaisten neuvostovastaisen maanalaisen vastarinnan, Saksan hyökkäyksen Neuvostoliittoon ja Viron saksalaismiehityksen. Teos esittelee virolaisnuorukaisten värväytymisen SS-joukkoihin, palveluksen Poliisi- ja Turvapataljoonissa ja muissa Saksan armeijan joukoissa 1941-45. Kirjassa käydään läpi myös virolaisten vapaaehtoisten vaiheet Suomen talvisodassa sekä jatkosodan ajan JR200:ssa. Teoksessa on runsas kuvitus. Kannen kuvassa on saksalaisten värväysjuliste.

Kesään 1944 sijoittuvan dekkarin miljöönä on kotirintaman elämä sodan ja rauhan välimaastossa. Helsinkiläinen rikoskomisario Ville Siirala määrätään tutkimaan murhaa, jonka jäljet johtavat asevarkauksiin, suomalaisen äärioikeiston kapinahankkeeseen ja saksalaisten suunnittelemaan vallankaappaukseen. Suomi aloittaa Mannerheimin johdolla suunnitelmat rauhasta Neuvostoliiton kanssa. Hitlerin Saksa käy vastaiskuun. Kun Siiralan morsian katoaa, alkaa henkilökohtainen etsintä, jossa rakkaus, kaipaus ja epätoivo limittyvät poliisityön ja valtakunnan turvallisuuden kanssa. Tutkimusten edetessä Ville Siirala päätyy luutnantiksi pääesikunnan valvontaosaston erikoisryhmään. Onnistuuko hän kollegoineen estämään rauhansuunnitelmien sabotoinnin? Tarina kulkee Helsingin laitamailta sotalaitoksen hierarkioihin, ja kertomuksen ytimessä on epäilys ja uskollisuus. Kuten Ville Siiralan esimies, kapteeni Jalmari Linna toteaa, "vastavakoilu oli tympäisevää kaksinaamaista petosten ja paljastusten maailmaa - eikä siinä ollut mitään erityistä gloriaa". KTT Jukka I. Mattila on helsinkiläinen liikkeenjohdon konsultti ja sotahistoriaan perehtynyt tietokirjailija. Väkevä ja realistinen Autuaita ovat rauhantekijät on hänen esikoisdekkarinsa.