Jukka Kokkonen

Suomen ja Venäjän välisen rajan avautuminen 1980-luvun lopulla oli mullistava tapahtuma. Rajan takaa paljastui – puolin ja toisin – toisenlainen todellisuus, mutta ennen kaikkea raja nähtiin mahdollisuutena. Raja ei enää erottanut, vaan yhdisti. Nopeasti kasvanut kauppa, matkailu, lähialueyhteistyö ja kehittämishankkeet tarjosivat työtä ja loivat uskoa tulevaan. Kirjassa tarkastellaan rajan ylityksiä, yhteistyötä ja toimijuutta. Keskiössä ovat arjen toimijat, ne kymmenet ja sadat suomalaiset, jotka ylittivät Niiralan rajan. Kirja kertoo heidän kokemuksistaan ja ajatuksistaan. Kantavana teemana kulkee ajatus alueellisesta ulkopolitiikasta. Itä-Suomen maakunnilla näytti olevan hetki valtaa toimia omin ehdoin.

Nurmeksen kuntahistorian järjestyksessä kolmas osa tuo paikkakunnan ja sen väestön historiankirjoituksen nykyaikaan vuodesta 1910 vuoteen 2020. Tarkastelussa on viisi laajaa teemakokonaisuutta: väestö ja hyvinvointi, toimeentulo, sivistys ja hengellinen elämä, poliittinen elämä ja poikkeusolot sekä perusrakenteet. Historiateos peilaa Nurmeksen muutosta osana suomalaisen yhteiskunnan kehityslinjoja ja murrosaikoja sekä valottaa paikkakunnan erityispiirteitä ja vetovoimatekijöitä vankkaan ja monipuoliseen lähdeaineistoon tukeutuen. Tekstiainesta täydentää arkistoista ja yksityishenkilöiltä koottu runsas kuvitus. Teoksen varsinainen kirjoittajakunta koostuu Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukseen kiinnittyvistä historiantutkijoista. Mukana on myös syventäviä tekstejä alojensa erityisasiantuntijoilta.

Ruotsi ja Venäjä sotivat itärajan yli tämän tästä 1490-luvulta Suomen sotaan 1808-1809. Rauhanaikaa kesti maksimissaan muutaman vuosikymmenen verran, kun taas päädyttiin uuteen konfliktiin. Jotta elämä rajaseudulla olisi ollut suhteellisen turvallista ja ylipäätään mahdollista, paikallisella väestöllä oli käytössään koko joukko selviytymiskeinoja. Tässä teoksessa tarkastellaan lähemmin näitä puolustusmenetelmiä.