Jukka Kortti

Since media is omnipresent in our lives, it is crucial to understand the complex means and dimensions of media in history, and how we have arrived at the current digital culture. Media in History addresses the increasing multidisciplinary need to comprehend the meanings and significances of media development through a variety of different approaches. Providing a concise, accessible and analytical synthesis of the history of communications, from the evolution of language to the growth of social media, this book also stresses the importance of understanding wider social and cultural contexts. Although technological innovations have created and shaped media, Kortti examines how politics and the economy are central to the development of communication. Media in History will benefit undergraduate and graduate history and media studies students who want to understand the complex structures of media as a historical continuum and to reflect on their own experiences with that development.

Yleisradio on ollut keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa jo sadan vuoden ajan. Vaikka Ylen sisällöt ovat varsinkin alkuvuosina heijastelleet sivistyseliitin ihanteita, myös tavalliset suomalaiset ovat olleet sen toiminnan keskiössä. Kansan ääni ja kuva tarkastelee Ylen merkitystä suomalaisuudelle: Kuinka Yle on historiansa aikana määritellyt Suomea ja suomalaisuutta? Entä kuinka suomalaiset ovat yleisönä suhtautuneet Yleen? Teos asettaa Ylen osaksi laajempaa mediahistorian ja yhteiskunnallisen kehityksen jatkumoa. Se käsittelee Ylen roolia alueellisen ja paikallisen identiteetin rakentajana, mutta myös sen suhdetta nationalismiin, propagandaan ja suomettumiseen sotavuosien ja kylmän sodan aikana. Lisäksi se nostaa esiin Ylen merkityksen kansallisten rituaalien, urheilun ja kulttuuriperinnön välittäjänä. Teos on osa Yle 100 -tutkimusohjelmaa.

Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta aloitti samana päivänä, kun toinen maailmansota loppui. Sotienjälkeinen moderni ja monimutkainen maailma vaati virkamieskuntaa, jolle tarvittiin uudenalaista koulutusta. Valtaan ja vastavirtaan kertoo, miten suomalainen yhteiskuntatieteellinen opetus ja tutkimus ovat muokkautuneet korkeakoulupolitiikan aallokoissa, kansainvälisissä virtauksissa ja ideologisissa törmäyksissä. Samalla valtiotieteet ovat tarjonneet suuntaviivoja Suomelle ja rakentaneet valtiota niukkuudesta hyvinvointiin. Teoksen keskiössä ovat valtiotieteiden ja valtion sekä yhteiskuntatieteiden ja yhteiskunnan usein kriittiset suhteet.

Mediahistoria on yleisesitys viestinnän historiasta ja synteesi median roolista historiassa. Teos kertoo valikoidusti median historian pääpiirteet puheen synnystä sosiaaliseen mediaan. Painotus on 1400-luvulla tapahtuneen kirjapainotaidon keksimisen jälkeisessä ajassa. Katsaukset pitävät sisällään tärkeimpien mediateknologioiden historian tiivistetysti kuljettaen erikseen mukana myös huomioita suomalaisen median kehityksestä. Teos on kaivattu ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys mediahistoriasta, joka ei oppialana ole kovin vanha kansainvälisestikään. Ensisijaisesti teos palvelee oppimateriaalina historian ja mediatutkimuksen yliopistollisissa opintokokonaisuuksissa, mutta sitä voidaan hyödyntää monen alan tutkimuksessa perusteoksena. Se palvelee kasvavaa monitieteistä tarvetta hahmottaa median merkitystä historiassa.

Kortti tarkastelee tutkimuksessaan Suomen kansainvälisestikin vertailtuna rajua sotien jälkeistä modernisaatiota televisiomainonnan tekemisen ja toteutuksen kautta. Kortti yhdistää 60-luvun murroksessa keskeiset ilmiöt, kulutuksen kasvun ja television. Kortin tutkimus on samalla matka suomalaisen mainonnan, markkinoinnin ja elokuvan tekemisen kehitykseen, jossa 60-luku oli monessa suhteessa merkittävä vuosikymmen. Kirja valaisee mm. 60-luvun suomalaisten arkea, sukupuolten esitystapaa, vaurastumista, amerikkalaistumista, nuorisokulttuuria, kansainvälistymistä, politiikkaa ja taloutta. Mukana DVD-levy.

"Mitä ylioppilaat tänään, sitä kansa huomenna." Tämä Ylioppilaslehdessä 1920-luvulla kehitetty sanonta on toiminut ohjenuorana aktiivisille opiskelijapolville, ja huomattava osa myöhempää suomalaista poliittista ja kulttuurista eliittiä on hionut ilmaisuaan juuri Ylioppilaslehden sivuilla. Sadan vuoden ajan tämä instituutio on toiminut merkittävänä kansallisena kulttuuriareenana, aatteiden taistelukenttänä ja journalismin kouluttajana. Ylioppilaslehden vuosisata (1913-2013) tarjoaa ainutlaatuisen ja monipuolisen matkan Suomen 1900-luvun historiaan. Teos palvelee myös laajana hakuteoksena ja sisältää runsaan, osin ennen julkaisemattoman kuvituksen.