Jukka Kyösti

Hätkähdyttävä selonteko Suomen kuuluisimmasta murhamysteeristä Kyllikki jatkoi matkaa Lammaskorven ahteesta eteenpäin. Pohjan kruunu -polkupyörän komea hirvilogo välkehti kevätyössä, ja tytön vahvat sääret polkivat vinhaa vauhtia eteenpäin. Pitkän päivän jälkeen kotona odottaisi ruoka ja lämmin peti. Mitä Kyllikki mietti? Vieläkö hän pelkäsi? Matkalla oli tullut vastaan useita tuttuja kasvoja. Ei kai kukaan rohkenisi tehdä tytölle mitään pahaa? Kyllikki ehti polkea meijerin risteyksestä noin puolentoista kilometrin päähän. Sitten hänen matkansa katkesi. Kyllikki Saaren murha järkytti koko Suomea vuonna 1953, eikä roihu tragedian ympärillä ole sammunut vieläkään. Lähes kaikki tapahtumiin perehtyneet tuntuvat kannattavan kiivaasti tiettyä tekijäehdokasta, oli tämä sitten pappi, ojankaivaja tai mustapartainen mies. Mutta mikä on totuus? Tämä kirja avaa suohaudan salaisuuksia ennennäkemättömällä tavalla. Jukka Kyösti on perehtynyt Kyllikin kohtaloon kolme vuotta. Tutkimuksiaan varten Kyösti sai käyttöönsä keskusrikospoliisin tietokoneen, joka sisälsi Kyllikin henkirikokseen liittyvää aineistoa. Lisäksi Kyösti tavoitti murhaa tutkineen konstaapelin Pentti Kankaanpään. Kyösti on myös itse käynyt suohaudalla tekemässä etsintöjä, ja tässä kirjassa hän kertoo erikoisista esinelöydöistä. Voisiko esimerkiksi suosta nostettu kivääri liittyä Kyllikin kuolemaan? Kyösti (s. 1967) työskenteli ennen eläköitymistään räjähdesektorin asiantuntijana ja varajohtajana Puolustusvoimissa. Häneltä on aiemmin julkaistu Minervan kustantamat teokset Tykistökomentaja eversti Bror Kraemer (2019), Jääkärikenraali Antero Svensson (2021) sekä yhdessä Synnöve Fromin kanssa Suomalaisena SS-miehenä itärintamalla (2016).

Hätkähdyttävä selonteko Suomen kuuluisimmasta murhamysteeristä Kyllikki jatkoi matkaa Lammaskorven ahteesta eteenpäin. Pohjan kruunu -polkupyörän komea hirvilogo välkehti kevätyössä, ja tytön vahvat sääret polkivat vinhaa vauhtia eteenpäin. Pitkän päivän jälkeen kotona odottaisi ruoka ja lämmin peti. Mitä Kyllikki mietti? Vieläkö hän pelkäsi? Matkalla oli tullut vastaan useita tuttuja kasvoja. Ei kai kukaan rohkenisi tehdä tytölle mitään pahaa? Kyllikki ehti polkea meijerin risteyksestä noin puolentoista kilometrin päähän. Sitten hänen matkansa katkesi. Kyllikki Saaren murha järkytti koko Suomea vuonna 1953, eikä roihu tragedian ympärillä ole sammunut vieläkään. Lähes kaikki tapahtumiin perehtyneet tuntuvat kannattavan kiivaasti tiettyä tekijäehdokasta, oli tämä sitten pappi, ojankaivaja tai mustapartainen mies. Mutta mikä on totuus? Tämä kirja avaa suohaudan salaisuuksia ennennäkemättömällä tavalla. Jukka Kyösti on perehtynyt Kyllikin kohtaloon kolme vuotta. Tutkimuksiaan varten Kyösti sai käyttöönsä keskusrikospoliisin tietokoneen, joka sisälsi Kyllikin henkirikokseen liittyvää aineistoa. Lisäksi Kyösti tavoitti murhaa tutkineen konstaapelin Pentti Kankaanpään. Kyösti on myös itse käynyt suohaudalla tekemässä etsintöjä, ja tässä kirjassa hän kertoo erikoisista esinelöydöistä. Voisiko esimerkiksi suosta nostettu kivääri liittyä Kyllikin kuolemaan? Kyösti (s. 1967) työskenteli ennen eläköitymistään räjähdesektorin asiantuntijana ja varajohtajana Puolustusvoimissa. Häneltä on aiemmin julkaistu Minervan kustantamat teokset Tykistökomentaja eversti Bror Kraemer (2019), Jääkärikenraali Antero Svensson (2021) sekä yhdessä Synnöve Fromin kanssa Suomalaisena SS-miehenä itärintamalla (2016).

Suomalaiset SS-vapaaehtoiset operaatio BarbarossassaKolmen SS-divisioona Wikingin riveissä taistelleen suomalaisen autenttisiin päiväkirjoihin perustuva teos suomalaisten SS-vapaaehtoisten vaiheista kansallissosialistisessa Saksassa ja itärintamalla. Keväällä 1941 Suomesta alettiin värvätä miehiä SS-joukkoihin. Kuopiolainen Herkko Kosonen oli ammattisotilaan poika, ja hänen mielessään siinteli upseerinura. Niinpä hän ja monet hänen kaverinsa päättivät lähteä kahden vuoden sopimuksella Waffen-SS-joukkoihin. Ensin he saivat Saksassa sotilaskoulutusta, minkä jälkeen heidät lähetettiin Saksan itärintamalle. Herkko Kososen, Osmo Kauppisen ja joensuulaisen Tapio Gröndahlin päiväkirjamerkinnät piirtävät autenttista kuvaa suomalaisten SS-vapaaehtoisten sotilaskoulutuksesta Saksassa sekä osallistumisesta operaatio Barbarossaan Saksan itärintamalla Ukrainassa. Ne valottavat myös nuorten isänmaallisten miesten ajatuksia, odotuksia ja toiveita. Herkko Kososen haave upseerin urasta toteutui Waffen-SS:n riveissä, missä Kosonen eteni aina Tölzin upseerikouluun saakka ja valmistui SS-upseeriksi. Kun sovittu palvelusaika oli päättynyt, miehet palasivat takaisin Suomeen Karjalankannaksen raskaisiin torjuntataisteluihin. Herkko Kosonen kaatui Vuosalmella 13.7.1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana. Osmo Kauppinen oli katunut jo Ukrainassa 22.7.1941 ja Tapio Gröndahl Talin Portinhoikassa 27.6.1944. Parkanolainen Jukka Kyösti (s.1967) on pitkän linjan sotahistorian harrastaja. Hän onkirjoittanut teokset Tykistökomentaja eversti Bror Kraemer, Jääkärikenraali Antero Svensson sekä yhdessä Synnöve Fromin kanssa Suomalaisena SS-miehenä itärintamalla. Synnöve From on työskennellyt kaupallisella alalla. Hän on asunut 14 vuotta Australiassa, jossa toimi yhdeksän vuotta koulun kirjastossa ja kolme vuotta Suomen konsulaatissa. Hän on aiemmin kirjoittanut teoksen Missä on From - Kenttäpostia Marskin sotilaspalvelijalta 1938-1943.

Kattava elämäkertateos viidennestä Mannerheim-ristin ritarista Jääkärikenraali Antero Svensson on itsenäisen Suomen menestyneimpiä rintamakomentajia. Hänen monipuolinen sotilaallinen koulutuksensa, sosiaaliset taitonsa ja johtajanominaisuutensa tekivät hänestä poikkeuksellisen kyvykkään komentajan. Antero Svenssonin sotilasura alkoi jääkärikoulutuksella Saksassa vuonna 1915. Hän osallistui myös ensimmäisen maailmansodan taisteluihin Saksan joukoissa. Vapaussodan jälkeen nuoren luutnantin tie vei Sotakorkeakouluun, josta valmistuttuaan hänet määrättiin yleisesikuntaan tiedusteluosastolle. Kielitaitoinen Svensson toimi sotilasasiamiehenä Puolassa, Romaniassa ja Tsekkoslovakiassa. Talvisodan alkaessa eversti Svensson komensi Karjalan kaartin rykmenttiä ja teki ensimmäisenä ilmoituksen Päämajaan sodan syttymisestä: "Neuvostoliiton joukot ovat ylittäneet tänään kello 7.00 valtakunnanrajan." Antero Svensson nimi nousee esiin myös Goran taisteluista kieltäytyneiden miesten teloituksessa. Pikaoikeus tuomitsi kaksi Svenssonin divisioonaan kuuluvaa miestä kuolemaan 20.12.1941. Tapaus on toiminut myös Tuntemattoman sotilaan vastaavan tarinan esikuvana. Svensson menestyi jatkosodan hyökkäysvaiheessa, mutta erityisesti Syvärinniskan ja Viipurinlahden sitkeänä puolustajana. Parkanolainen Jukka Kyösti (s.1967) on aiemmin kirjoittanut kirjan Tykistökomentaja eversti Bror Kraemer sekä yhdessä Synnöve Fromin kanssa teoksen Suomalaisena SS-miehenä itärintamalla.