”Parhaimmillani olin, kun lähimmäiseni oli hädässä ja minä astuin syrjään katsomaan miten hänen käy” Sairaalavuoteessa makaava mies. New Yorkin terrori-isku. Spalenzan kellotornin rauniot. Vanhempansa hylännyt poika. Henkitoreissaan kituva avioliitto. Lopun tuntua ja unelma uudesta alusta. Näistä aineksista Jukka Pakkanen kutoo tiheätunnelmaisen tarinan, joka on itsenäistä jatkoa hänen kiitetyille romaanilleen Hotelli Destino (1983) ja Juna San Pellegrinoon (1995). Jukka Pakkanen (s. 1942) on helsinkiläinen kirjailija, joka tunnetaan myös Italian ystävänä ja kilpapyöräilyn ja jalkapallon asiantuntijana. Hänen eurooppalaishenkiset, usein pienimuotoiset teoksensa ovat psykologisesti jännitteisiä, runollisen riisuttuja ja tunnelmaltaan uhkaavan vangitsevia. Triesten taivas on Pakkasen yhdestoista romaani ja kaikkiaan kahdeskymmenes kaunokirjallinen teos. "Jukka Pakkanen on kirjoittanut tarinan, joka on vähäinen sivumäärältään, mutta ei sisällöltään. Vaikka tapahtumat tuntuvat ensi alkuun hyppelehtivän täysin tolkuttomasti, kutoutuu monenmonituisista langoista vihdoin kudelma, joka pitää lukijan mielenkiinnon vireillä viimeisille riveille asti" -Pertti Ernrooth, Karjalainen Jukka Pakkasen romaanin ydin on mielestäni siinä, miten me ihmiset saatamme uppoutua työhömme tai harrastuksiimme niin syvälle, että kadotamme läheiset ympäriltämme. (...) Samalla tavalla myös valtiot voivat kadottaa yhteytensä. Seurauksena voi olla valtavia terroritekoja, joissa toisen ylemmyys ja alistaminen kostetaan verisesti." – Yle Lapin radio, Juha Pikkarainen "Kirja on ohut ja pieni ja niin tiivis, ettei mahdu sormea väliin. Jukka Pakkanen osaa kertoa tarinan niin, ettei tule edes mieleen harppoa lauseita. Ne ovat samaan sekä painavia että ilmavia." – Keskipohjanmaa, Marjatta Ripsaluoma
