Jukka Partanen

Kirjassa esitellään ja arvioidaan amerikansuomalaisen sosialistin August Wesleyn (18871941/1942) elämänvaiheita 1900-luvun alkupuolen poliittisesti kuohuvina vuosikymmeninä. Kirjan ensimmäisessä osassa seurataan nuoren Augustin aikuistumista 19041917 amerikansuomalaisessa siirtolaisyhteisössä, hänen vaikeita ihmissuhteitaan ja poliittista etsintäänsä moniin eri suuntiin repeävässä. Amerikan sosialistisessa liikkeessä. Elämäkerran toisessa osassa avataan Wesleyn Suomen vuosia, johtajuutta (yleisesikunnan päällikkö) punakaartissa ja pakenemista sekasortoiselle Neuvosto-Venäjälle ja Muurmannin legioonaan 19171919. Marraskuussa 1919 Wesley pakeni Viroon, jossa hän toimi virkamiehenä ja journalistina. Saksan hyökätessä Viroon, Wesley siirtyi rajan yli Neuvostoliittoon. Moninkertainen maanpakolainen August Wesley, kulkuri ja politrukki, nähtiin viimeisen kerran Leningradissa kesällä 1941. Kirja kertoo yhden sosialistin vaiheikkaan ja rikkaan tarinan, mutta kuvaa myös taloudellisten pakolaisten yleisempääkin kohtaloa ja työläismiesten raskasta ja levotonta aatteellisen kodin etsintää ja vaikeutta asettua aloilleen ylikiihottuneen poliittis-sotilaallisen toiminnan jälkeen.

Lappeen historia 1 Kauskilasta keisarin aikaan kertoo nykyisen Lappeenrannan kaupungin juurista esihistoriasta 1860-luvulle. Teoksessa käsitellään laajasti arkeologisten löytöjen ja varhaisten kirjallisten lähteiden avulla Lappeen pitäjän väestöä ja elinolosuhteita. Lisäksi teoksessa kuvataan paikallisyhteisöä ja tavallista lappeelaista osana oikeusjärjestelmää ja seurakunnan elämää.

Vaatimattomista lähtökohdista ponnistanut ministeri Matti Puhakka (19452021) toimi kansanedustajana 17 vuotta ja ministerinä yhtäjaksoisesti kahdeksan vuotta. Lisäksi hänet valittiin vaikutusvaltaiseksi sos.dem. puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja puolueensa ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi, tehtävään jonka hän itse arvosti kaikkein korkeimmalle. Matti Puhakka valittiin Pohjois-Karjalan ensimmäiseksi maakuntajohtajaksi ja hän oli yksi maakunnan vaikutusvaltaisimmista henkilöistä. Silti hän oli aina Puhakan Matti työmies.

Nurmeksen kuntahistorian järjestyksessä kolmas osa tuo paikkakunnan ja sen väestön historiankirjoituksen nykyaikaan vuodesta 1910 vuoteen 2020. Tarkastelussa on viisi laajaa teemakokonaisuutta: väestö ja hyvinvointi, toimeentulo, sivistys ja hengellinen elämä, poliittinen elämä ja poikkeusolot sekä perusrakenteet. Historiateos peilaa Nurmeksen muutosta osana suomalaisen yhteiskunnan kehityslinjoja ja murrosaikoja sekä valottaa paikkakunnan erityispiirteitä ja vetovoimatekijöitä vankkaan ja monipuoliseen lähdeaineistoon tukeutuen. Tekstiainesta täydentää arkistoista ja yksityishenkilöiltä koottu runsas kuvitus. Teoksen varsinainen kirjoittajakunta koostuu Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukseen kiinnittyvistä historiantutkijoista. Mukana on myös syventäviä tekstejä alojensa erityisasiantuntijoilta.