Jukka-Pekka Pietiäinen

Kansanjohtaja Jumalan armosta? Jukka-Pekka Pietiäisen teos on ensimmäinen kokonaisvaltainen elämäkerta Vihtori Kosolasta, oikeistoradikaalista kansanliikkeen keulamiehestä, joka elää myyttisenä hahmona suomalaisessa historiamuistissa. Vihtori Kosola (1884–1936) muistetaan lähinnä lapuanliikkeestä ja Mäntsälän kapinasta. Hän oli paljon muutakin: edistyksellinen maanviljelijä, jääkärivärvääjä, kalterijääkäri ja vuoden 1918 sodassa armoton konekiväärimies. Hän oli 1920-luvulla johtava lakonmurtaja ja maalaisliittolainen järjestöjyrä, joka nousi hiukan sattumalta joulukuussa 1929 kommunisminvastaisen taistelun keulakuvaksi. Kosola ei koskaan mittauttanut kannatustaan vaaleissa, mutta lapuanliikkeen kiistaton johtaja hän oli. Lapuan kirkkoherra K. R. Kares julisti hänen olevan kansanjohtaja Jumalan armosta. Kosola oli uransa huipulla Talonpoikaismarssissa heinäkuussa 1930. Paikalla olivat presidentti, pääministeri ja Mannerheim sekä 12 000 osanottajaa tässä itsenäisen Suomen siihen asti suurimmassa marssissa. Vihtori Kosolan tarinalla on traaginen loppu. Lapuanliike lakkautettiin ja Isänmaallisessa kansanliikkeessä hän oli vain keulakuva, joka syrjäytettiin. Vihtori alkoholisoitui ja hänen elämänsä päättyi vain 52-vuotiaana joulukuussa 1936Jukka-Pekka Pietiäinen on Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti. Hän on julkaissut 16 kirjaa Suomen historian eri aloilta. Pietiäinen on toiminut myös tietokirjakriitikkona, tietokirjakustantajana ja viimeksi Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtajana. Pietiäisen edellinen kirja Ulkoministerin kujanjuoksu – Rudolf Holsti ja skandaali Genevessä(Minerva 2021) sai erinomaiset arvostelut ja se oli ehdokkaana vuoden 2021 parhaaksi historiateokseksi.

Ensimmäistä kertaa julkaistava sensaatiomainen silminnäkijäkuvaus Kansainliiton puheenjohtajan päivällisistä syksyllä 1938Valtakunnankansleri Adolf Hitler piti Berliinissä 26.9.1938 ennennäkemättömän aggressiivisen puheen. Siitä tuotiin englanninkielinen lyhennelmä Genevessä Kansainliiton yleiskokouksen puheenjohtajan Eamonn de Valeran päivällisille. Suomen ulkoministeri Rudolf Holsti käänsi sen ranskaksi pöytäseurueelleen laskien leikkiä ja irvaillen Hitlerin kustannuksella. Viisi viikkoa myöhemmin saksalaiset ilmoittivat, että ei ole mitään mahdollisuuksia hyviin suhteisiin Suomen ja Saksan välillä niin kauan kuin Rudolf Holsti on Suomen ulkoministeri. Keskeinen väite oli, että Holsti olisi nimittänyt Hitleriä hulluksi koiraksi, joka pitäisi ampua. Saksalaiset olivat saaneet tilaisuuden nöyryyttää saksalaisvastaista Holstia, joka oli muutenkin eroamassa ulkoministerin tehtävästä. Ero tapahtui 16.11.1938. Rudolf Holsti oli maailmansotien välisenä aikana Suomen kansainvälisesti tunnetuin poliitikko ja diplomaatti. Talvisodan puhjettua Holsti piti joulukuussa 1939 Kansainliitossa maailmanlaajuisen huomion saaneen puheen, jonka seurauksena Neuvostoliitto erotettiin maailmanjärjestöstä. Kotimaassa Holsti oli kiistelty poliitikko. Hän toimi ulkoministerinä ja lähettiläänä kansainvälisen politiikan polttopisteessä Genevessä. Demokratian vahva puolestapuhuja ei salannut mielipiteitään diktatuureista ja diktaattoreista. Osansa saivat Hitlerin lisäksi myös Mussolini, Göring ja Stalin. Jukka-Pekka Pietiäinen on Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti. Hän on julkaissut 15 kirjaa Suomen historian eri aloilta, hänen väitöskirjansa käsitteli Rudolf Holstia. Helsinkiläinen Pietiäinen on toiminut myös tietokirjakriitikkona, tietokirjakustantajana ja viimeksi Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtajana.

Vaikuttava elämäkerta poliittisen historian legendasta. Väinö Hakkila (1882-1958) vaikutti vahvasti Suomen myrskyvuosina. Hän tempautui mukaan sosiaalidemokraattiseen liikkeeseen, ja hänestä kasvoi yksi tasavallan suosituimmista ja kiistellyimmistä politiikoista. Hakkila toimi kansanedustajana, ministerinä, pormestarina ja eduskunnan puhemiehenä. Hän puolusti punavankeja, paljasti valkoisen terrorin laajuuden ja joutui äärioikeiston kyyditsemäksi. Mutta Hakkila myös kamppaili kommunisteja vastaan, tuki sotaponnistuksia ja hyökkäystä itään - ja oli vaarassa päätyä sotasyylliseksi. Lähes unohdetun suurmiehen tarina punoutuu kirjassa osaksi Suomen jännitteistä ja dramaattista historiaa.