Jukka Sarjala

1800-luvun alussa valtaosalla väestöstä oli korkeintaan virsikirja tai katekismus piirongin laatikossa. Kirjojen ympärille alkoi kuitenkin jo muodostua verkostoja, ja pientä mutta innokasta lukijoiden joukkoa kirjat liikuttivat, valvottivat ja toivat yhteen. Kirjojen kaipuu esittelee kirjallista elämää Suomen suuriruhtinaskunnassa ja vie Suomen alueen ensimmäiseen kirjapainoon sekä Turun akatemian ja Porvoon kymnaasin kirjastoihin. Lukuharrastus vaati tuolloin vaivannäköä: piti osata kieliä ja onnistua saamaan kirjoja käsiinsä, koska vähälukuiset kirjakauppiaat saattoivat avata ovensa vain tunniksi. Tietysti arvokkaat niteet kävivät myös ostajien kukkarolle. Lisäksi tutustutaan erilaisiin kirjojen käyttäjiin professoreista ylioppilaisiin, papinrouvasta tyttökoulun kasvattiin ja viipurilaiseen kauppiaaseen. Varhaisiin kirjaihmisiin lukeutuivat myös maaniset mittasuhteet kirjanhimossaan saavuttanut ylioppilas Anders Johan Sjögren sekä mademoiselle Baptiste, joka vaati lehti-ilmoituksella takaisin häneltä lainattuja kirjoja.

1800-talets första årtionden var en omvälvande tid i Europa med upplopp och krig på många håll. En följd var att Sverige förlorade Finland som blev ryskt storfurstendöme 1809. Den kungliga akademin i huvudstaden Åbo blev kejserlig. Men det var också en tid av innovation och förändring. Litteratur började produceras som aldrig förr och romangenren fick sitt stora genombrott. Det litterära uppsvinget nådde också Åbostudenterna. Läsivern gav upphov till bibliotek, läsecirklar och utgivning av egna tidningar, tidskrifter och böcker. Man började också systematiskt samla in den finska folkdikten, runorna. Med litteraturen kom nya idéer, framför allt influenser från romantikens tyska filosofer. Oftast gick vägen via Sverige - många Åbostudenter vistades i Uppsala kortare eller längre perioder, där de umgicks med bland andra Erik Gustaf Geijer, P. D. A. Atterbom och Lorenzo Hammarsköld. Det är den här kretsen av unga akademiker som senare har kallats Åboromantikerna. De nya idéerna utmanade professorskåren i Åbo och oroade den ryska överheten - man hade varnande exempel från studentupplopp vid andra europeiska universitet. Akademin bevakades hårt och friheten kringskars. Studenterna svarade demonstrativt med sång på gatorna vilket ofrånkomligen ledde till konfrontationer med stadens ryska garnison. I sin studie följer docent Jukka Sarjala Åboromantikerna i spåren, kartlägger deras inbördes nätverk och kontakterna till Sverige. Han analyserar hur den tyska romantiken influerade deras verk och visar hur de nationalistiska idéer som en senare generation finländare kom att bygga vidare på här fick ett tidigt uttryck.

Inspirerade av tysk filosofi och med goda kontakter med Uppsala formades en krets av unga akademiker som har kallats Åboromantikerna. De verkade i det litterära livet – men också i det politiska, med konfrontativa utspel mot den nya ryska överhögheten. Ges ut i samarbete med Svenska litteratursällskapet i Finland.

Turun romantiikan elinkaari oli lyhyt, mutta sitäkin kiihkeämpi. Yliopistoaktivismi, varhainen akateeminen joukkotoiminta ja katulevottomuudet olivat osa 1800-luvun alun ylioppilaselämää. Teos esittelee Keisarillisen Turun yliopiston opiskelijoiden ja nuorten maistereiden aatteellis-kirjallista liikehdintää, varhaisromantiikkaa, Suomessa ja osin Ruotsissakin. Kirjallisuuden ja kirjallisen kulttuurin ohella teos tarkastelee ajan pohjoiseurooppalaista yliopistolaitosta, uusia filosofisia virtauksia, aikalaismediaa sekä akateemisen maailman sisäisiä jännitteitä. Päosassa on verkostomainen yhteistoiminta. Turun yliopiston dosentti Jukka Sarjala on erikoistunut 1800-luvun kulttuurihistoriaan.

Nuori maisteri Harald Thalberg on matkalla kotiopettajaksi Satakunnan sydämessä sijaitsevaan pahamaineiseen Ristilän kartanoon. Äkkiä hän kuulee outoa ääntä ja näkee Stellan, nuoren naisen, joka on juuri vajoamassa usvaisen suon uumeniin... Näin dramaattisesti alkaa ensimmäinen suomalainen kauhuromaani Harmaa linna. Se ilmestyi alun perin ruotsinkielisenä nimellä Det gråa slottet vuonna 1851. Romaanin kirjoittaja Axel Gabriel Ingelius (1822-1868) oli monipuolinen kulttuurivaikuttaja, säveltäjä ja muusikko. Harmaassa linnassa hän loi kotimaisen vastineen goottilaisen kirjallisuuden synkille linnoille ja kummituksille. Eeva-Liisa Järvisen luistava suomennos tekee oikeutta kotimaisen kauhuromantiikan klassikolle.

Poeettisen elämän päähenkilö on Axel Gabriel Ingelius (1822-1868), suomalainen säveltäjä, kirjailija, konsertoija ja kriitikko. Hänen saavutuksiinsa kuuluu yksin- ja kuorolauluja, sinfonia, ooppera ja useita romaaneja. Tämä Topeliuksen luonnehtima "nerokas hutilus" tuli tunnetuksi myös säätyläispiirien ärsyttäjänä, teräväkynäisenä sanomalehtimiehenä ja ruotsalaiskirjailija C. J. L. Almqvistia jäljitelleenä seikkailijana. Musiikin kulttuurihistorian dosentti Jukka Sarjalan luoma henkilö- ja ajankuva pohjautuu seikkaperäisiin arkistotutkimuksiin. Teos valaisee Ingeliuksen monipuolista toimintaa ja tuotantoa, ystäväpiiriä ja niitä mahdollisuuksia, joita biedermeier-ajan Suomi taiteilijoilleen tarjosi.