Jukka Vornanen

Tapahtumaa järkyttyneinä seuranneet hajaantuivat vähitellen kuka minnekin, sotilaat pääesikunnan seinien suojiin, ohikulkijat omille teilleen. Verilammikko oli alkanut jo hyytyä ja imeytyä jalkakäytävän pintaa peittävään jääpolanteeseen. Kadulla kävelevät ihmiset hidastivat sen nähdessään vauhtiaan, jotkut pysähtyivät järkyttyneinä taivastelemaan veritekoa muiden paikalle sattuneiden kanssa. Eräs heistä kumartui ja pyyhkäisi huomaamattomasti katua valkoisella nenäliinalla. Eräänä kevättalven päivänä eversti Carl Johan Blodensköld, arvostettu upseeri ja tiedustelupäällikkö, osuu salamurhaajien tähtäimeen ja tempautuu mukaan elämänsä seikkailuun. Blodensköldin sukutausta ja everstin syventyvä ystävyys korkeatasoisen venäläisen tiedustelu-upseerin kanssa saavat aikaan kivivyöryn lailla etenevän tapahtumasarjan, jonka jälkeen eversti ei enää ole entisensä. Lopullisesti Carl Johanin elämän suunnan kääntää rakastuminen kauniiseen, vieraan valtion entiseen kapteeniin, Annaan. Taustalla vaanii kuitenkin peto: Venäjän johtotroikan verinen käsikassara, pahamaineinen Grigori Jasof, joka kylvää ynpärilleen tuhoa, pelkoa ja kuolemaa. Onnekas eversti on humoristinen vakoilutrilleri, joka nivoo taidokkaasti yhteen nykypäivän ja historian tapahtumat. Tarina kuljettaa lukijan keskelle valtapoliittisia juonitteluja, kansainvälistä vakoilua, piilotettuja sukusalaisuuksia - ja kaiken voittavaa rakkautta.

Apteekkimuseon ja Qwenselin talon uusi kirja on osa 60-vuotiaan museon juhlavuotta. Kirja kertoo Turun vanhimmasta säilyneestä puutalosta, joka kätkee sisäänsä 1700-luvun lopun säätyläiskodin ja lähes täydellisen 1800- luvun apteekkikokonaisuuden. Kirjassa tutustutaan lääketieteen professori Joseph Pippingin monilapsiseen perheeseen, joka asui Qwenselin talossa 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa, sekä saadaan tarkempaa tietoa säätyläiskodin esineistöstä ja opitaan mitä ovat olleet herrojen aamukävelyt. Teos valottaa myös Pippingin huomattavaa merkitystä Suomen lääketieteelle. Pipping aloitti isorokkorokotukset ja 1700-luvun valistusaatteiden mukaan edisti hygienian ja tautien ennaltaehkäisyä. Apteekkimuseon osuus kertoo ajasta, jolloin apteekkari apulaisineen valmisti kaikki lääkkeet omin käsin asiakkailleen ja tutustuttaa lukijan dekoktorion, offisiinin ja muihin apteekkimaailman salaisuuksiin kuten siihen, millaisia olivat ensimmäiset laastarit. Syventävät artikkelit kertovat Qwenselin talon tapeteista, lääkintätaidon historiasta Suomessa ja Julinien perheen apteekkidynastiasta Turussa 1800-luvulla. Talon monipuolisesta käytöstä ja lukuisista muista omistajista kertoo puolestaan artikkeli Qwenselin talon kolme vuosisataa. Kirjan teksteistä vastaavat museopedagogi Tuula Hänninen sekä tutkijat Johanna Viitaharju ja Jukka Vornanen.

Apteekkimuseon ja Qwenselin talon uusi kirja on osa 60-vuotiaan museon juhlavuotta. Kirja kertoo Turun vanhimmasta säilyneestä puutalosta, joka kätkee sisäänsä 1700-luvun lopun säätyläiskodin ja lähes täydellisen 1800- luvun apteekkikokonaisuuden. Kirjassa tutustutaan lääketieteen professori Joseph Pippingin monilapsiseen perheeseen, joka asui Qwenselin talossa 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa, sekä saadaan tarkempaa tietoa säätyläiskodin esineistöstä ja opitaan mitä ovat olleet herrojen aamukävelyt. Teos valottaa myös Pippingin huomattavaa merkitystä Suomen lääketieteelle. Pipping aloitti isorokkorokotukset ja 1700-luvun valistusaatteiden mukaan edisti hygienian ja tautien ennaltaehkäisyä. Apteekkimuseon osuus kertoo ajasta, jolloin apteekkari apulaisineen valmisti kaikki lääkkeet omin käsin asiakkailleen ja tutustuttaa lukijan dekoktorion, offisiinin ja muihin apteekkimaailman salaisuuksiin kuten siihen, millaisia olivat ensimmäiset laastarit. Syventävät artikkelit kertovat Qwenselin talon tapeteista, lääkintätaidon historiasta Suomessa ja Julinien perheen apteekkidynastiasta Turussa 1800-luvulla. Talon monipuolisesta käytöstä ja lukuisista muista omistajista kertoo puolestaan artikkeli Qwenselin talon kolme vuosisataa. Kirjan teksteistä vastaavat museopedagogi Tuula Hänninen sekä tutkijat Johanna Viitaharju ja Jukka Vornanen.

Apteekkimuseon ja Qwenselin talon uusi kirja on osa 60-vuotiaan museon juhlavuotta. Kirja kertoo Turun vanhimmasta säilyneestä puutalosta, joka kätkee sisäänsä 1700-luvun lopun säätyläiskodin ja lähes täydellisen 1800- luvun apteekkikokonaisuuden. Kirjassa tutustutaan lääketieteen professori Joseph Pippingin monilapsiseen perheeseen, joka asui Qwenselin talossa 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa, sekä saadaan tarkempaa tietoa säätyläiskodin esineistöstä ja opitaan mitä ovat olleet herrojen aamukävelyt. Teos valottaa myös Pippingin huomattavaa merkitystä Suomen lääketieteelle. Pipping aloitti isorokkorokotukset ja 1700-luvun valistusaatteiden mukaan edisti hygienian ja tautien ennaltaehkäisyä. Apteekkimuseon osuus kertoo ajasta, jolloin apteekkari apulaisineen valmisti kaikki lääkkeet omin käsin asiakkailleen ja tutustuttaa lukijan dekoktorion, offisiinin ja muihin apteekkimaailman salaisuuksiin kuten siihen, millaisia olivat ensimmäiset laastarit. Syventävät artikkelit kertovat Qwenselin talon tapeteista, lääkintätaidon historiasta Suomessa ja Julinien perheen apteekkidynastiasta Turussa 1800-luvulla. Talon monipuolisesta käytöstä ja lukuisista muista omistajista kertoo puolestaan artikkeli Qwenselin talon kolme vuosisataa. Kirjan teksteistä vastaavat museopedagogi Tuula Hänninen sekä tutkijat Johanna Viitaharju ja Jukka Vornanen.

Kasvanut syöpäriski, sydän- ja verisuonisairaudet ja kakkostyypin diabetes. Köyhtyvä luonto, metaanipäästöt, rehevöityvät vesistöt ja ahtaasti elävät tuotantoeläimet. Runsas lihansyönti on tikittävä aikapommi niin suomalaisten terveyden, ympäristön kuin eläintenkin kannalta. Silti suomalaiset syövät lihaa enemmän kuin koskaan. Miksi? Kirjassa selvitetään, mitä uusin tutkimus paljastaa lihankulutuksen vaikutuksista terveydelle ja miksei lihankulutusta suitsita valtion taholta voimakkaammin. Miksi kasvisruuan vaatiminen päiväkodeissa tai kouluissa kuohuttaa, mutta lihansyönnin arvostelua monet pitävät kiusallisena? Kuka päättää, mitä suomalaiset syövät? Vaikka suomalaiset ovat lihansyöjäkansaa, rantautui vegetarismikin maahamme jo 1800-luvun lopulla, jolloin kasvissyöntiä harrastettiin ensi sijassa terveydellisistä syistä. Mitä onkaan kasvissyönnin tiellä? Lihansyöjien maa nostaa lihansyönnin ongelmat ruokapöydälle.