Jurkka Jämsä

This book examines how the European Court of Human Rights approaches the matter of evidence, and how its judgments affect domestic law. The case law of the Court has affected many areas of law in Europe. One of these areas is the law of evidence, and especially criminal evidence. This work examines the key defence rights that may touch upon evidence, such as the right to adduce evidence, the right to disclosure, the privilege against self-incrimination and access to a lawyer, entrapment, and the right to cross-examine prosecution witnesses. It explains the relevant assessment criteria used by the Court and introduces a simple framework for understanding the various assessment models developed by the Court, including the Perna test, the Ibrahim criteria, and the sole or decisive rule. The book provides a comprehensive overview on the relevant case law, and will be a valuable asset for students and researchers, as well as practitioners, such as judges, prosecutors, and lawyers, working in the areas of criminal procedure and human rights.

Hovioikeusprosessissa hyödynnetään yhä enemmän sähköisiä toimintatapoja. Oikeudenkäyntiaineisto toimitetaan hovioikeudelle sähköisessä muodossa, ja sitä usein myös käsitellään sähköisessä muodossa hovioikeuden pääkäsittelyssä. AIPA-hankkeen myötä sähköisestä prosessista voidaan puhua hovioikeuden sisäistenkin työtapojen osalta. Oikeudenkäyntejä on mahdollista toteuttaa videoyhteyden välityksellä, ja henkilötodistelua voidaan tällä hetkellä rajoitetusti ottaa vastaan videotallenteilta. Vireillä oleva ehdotus suullisen todistelun tallentamista ja vastaanottamista yleisissä tuomioistuimissa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi tekisi videotallenteiden käytön hovioikeudessa pääsäännöksi Ruotsin tapaan. Tällä uudistuksella on tulevaisuudessa merkittäviä vaikutuksia sekä lainsäädännön tasolla että käytännön työnkulkujen tasolla niin käräjä- kuin hovioikeudessakin. Teoksessa käsitellään sähköisiä menettelytapoja hovioikeuden pääkäsittelyssä ja muussa työskentelyssä sekä esitetään käytännön kokemuksiin ja prosess

This book examines how the European Court of Human Rights approaches the matter of evidence, and how its judgments affect domestic law. The case law of the Court has affected many areas of law in Europe. One of these areas is the law of evidence, and especially criminal evidence. This work examines the key defence rights that may touch upon evidence, such as the right to adduce evidence, the right to disclosure, the privilege against self-incrimination and access to a lawyer, entrapment, and the right to cross-examine prosecution witnesses. It explains the relevant assessment criteria used by the Court and introduces a simple framework for understanding the various assessment models developed by the Court, including the Perna test, the Ibrahim criteria, and the sole or decisive rule. The book provides a comprehensive overview on the relevant case law, and will be a valuable asset for students and researchers, as well as practitioners, such as judges, prosecutors, and lawyers, working in the areas of criminal procedure and human rights.

Oikeudelliset todistelunrajoitteet rikosasiassa on oikeustieteellinen väitöstutkimus, jossa tarkennetaan todistusoikeuden käsitteistöä ja yleisiä oppeja jäsentämällä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä kehittyneitä periaatteita todistelunrajoitteista ja todisteen hyödyntämiskielloista suhteessa uusiin, kansallisiin todistelua rajoittaviin säännöksiin. Todistelun vapautta rajoittavien oikeusnormien vaikutusta pyritään kuvaamaan aikaisempaa monipuolisemmin ja kehittämään käsitteellinen viitekehys, jolla voidaan kuvata kaikkia oikeudellisia todistelunrajoitteita sekä niiden toimintatapaa. Perustana on tällaisten normien kolmen keskeisen ominaisuuden eli kohteen, joustavuuden ja ulottuvuuden erottaminen. Tutkimus on hyödyksi paitsi todistusoikeuden tutkijoille myös käytännön juristeille,jotka yhä useammin joutuvat arvioimaan oikeudellisten todistelunrajoitteidensoveltuvuutta ja vaikutuksia. OTM, KTK, VT Jurkka Jämsä on opiskellut Tampereen ja Helsingin yliopistoissa sekä työskennellyt valmistumisensa jälkeen pääosin tuomioistuinlaitoksessa.