Jussi Iltanen

MARTINLAAKSO ja VANTAANLAAKSO - keskiaikaisen Mårtensbyn perilliset vie lukijat aikamatkalle kivikaudelta 2020-luvulle. Teos kertoo niin martinkyläläisten kauppapurjehduksista Tallinnaan, sota-aikojen kohtaloista kylässä ja olympiakisoista Martinlaakson metsissä kuin ensimmäisten kerrostaloasukkaiden kohtaamista haasteista, palveluiden kehittymisestä kyläkaupoista supermarketeihin ja visioista tulevaisuuden asutuskeskuksesta. Martinlaakson ja Vantaanlaakson kaupunginosat ovat syntyneet keskiaikaisen Mårtensbyn kylän maille. Varhaisimmat merkit asutuksesta alueella ovat tuhansien vuosien takaa kivikaudelta. Kylän maatilojen juuret yltävät vähintään 700 vuoden päähän. Vantaankoskelle muodostui jo keskiajalla myllypaikka ja 1800-luvulla teollisuuskeskus ruukkeineen ja viilatehtaineen. Martinlaakso oli yksi maan suurimmista aluerakentamiskohteista, jonne kohosi vuosikymmenessä yli 15 000 asukkaan kaupunginosa. Nopeasti kasvaneen asutuksen myötä alue sai uudenaikaiset ostoskeskukset, koulut ja Suomen ensimmäisen kaupunkiradan. 2000-luvulla Martinlaakso on uudistunut, kun vanhojen rakennusten lomaan ja tilalle on kohonnut uusia tornitaloja ja kaupunginosa on kehittynyt monikulttuuriseksi asuinalueeksi.

Helsinki 1960 on aikamatka suurten ikäluokkien lapsuuteen - pääkaupunkiin, joka kasvoi kovaa vauhtia uusiin esikaupunkeihin. Vuonna 1960 Helsinki oli lähes 450 000 asukkaan kaupunki, jossa valtaosa väestöstä asui vanhassa kantakaupungissa ja jota ympäröi pääosin maaseutumaisesti asutetut Espoon ja Helsingin maalaiskunnat. Helsinki eli uuden ajan kynnyksellä: ensimmäiset lähiöt olivat kohonneet Herttoniemeen ja Munkkivuoreen, ja kantakaupungissa vanhat puutalot saivat väistyä modernien kerrostalojen tieltä Kalliossa ja myös Hermannissa. Kaupunki sai ensimmäisen yleiskaavansa, jossa kaupunkiin suunniteltiin lukuisia uusia asuinalueita ja valtaväyliä. Joukkoliikenteen selkärangaksi suunniteltiin sadan aseman metroverkkoa, ja lisääntyvälle henkilöautoliikenteelle rakennettiin maan ensimmäisiä moottoriteitä. Helsinki 1960 esittelee suurten muutosten kynnyksellä olevaa kaupunkia valokuvin ja kartoin. Koko kaupungin alueen kattava varhainen osoitekartta näyttää yksityiskohtaisesti, millainen kaupunki oli vuosikymmenen vaihtuessa. Kartta ulottuu lännessä Tapiolaan ja Leppävaaraan, pohjoisessa Tikkurilaan ja Hakunilaan ja idässä Östersundomiin ja Vuosaareen. Vanhan kartan rinnalla on esitetty nykypäivän kartta paikantamisen helpottamiseksi. Vanhat valokuvat kuljettavat nostalgisiin tunnelmiin helsinkiläisten arkeen ja juhlaan. Kirjan alkuosassa esitellään kaupungin nykyisyyttä ja tulevaisuudensuunnitelmia vuonna 1960 teemakartoin, kuvin ja tekstein.

Kehä III on yksi Suomen vilkkaimmista teistä, jota pitkin kulkee arkisin jopa 70 000 autoa vuorokaudessa. Kirkkonummen Jorvaksesta Espoon ja Vantaan kautta Helsingin Vuosaareen johtava tie yhdistää kaikki Helsinginulosmenotiet, maan päälentoaseman ja tärkeimmän sataman. Kun Helsingin ohikulkutien suunnittelu käynnistyi 1940-1950-lukujen taitteessa ja kun tie avattiin liikenteelle50 vuotta sitten 1960-luvun puolivälissä, liikennemäärät ja tienvarren maisemat olivat aivan toisenlaiset kuin tänäpäivänä. Ensimmäisessä vahvistetussa tiesuunnitelmassa ohikulkutiestä suunniteltiin soratietä, ja koko tielle kaavailtiin vain kolmea eritasoliittymää. Tiestä tuli kuitenkin nopeasti vilkas poikittaisliikenteen väylä, jota kulki niin Helsinkiä ohittava kaukoliikennekuin pääkaupunkiseudun sisäinen paikallisliikennekin. 50 vuoden aikana tie on ollut jatkuvien parannustöidenkohteena, ja työt jatkuvat myös tulevaisuudessa. Kehä III:sta on tullut valtaväylä, joka tunnetaan myösHelsinkiä kiertävänä susirajana. Valtaväylä ja susiraja kertoo Kehä III:n tarinan 50 vuoden ajalta. Kehä III:n rakentamista taustoitetaanaluksi kehäteiden yleisellä historialla. Samalla esitellään kattavasti Kehätien varhaiset suunnitelmat. Sen jälkeenkerrotaan tien rakentamisesta sekä tien varteen sijoittuneista palveluista. Omaan lukuun on koottu tietoja tienparannus- ja levennystöistä. Lopussa on tiivis tietopaketti Kehä III:n kehityksestä risteyksittäin lännestä itään. Kehätien vaiheita esitellään kirjassa laajasti myös kartoin ja kuvin.