Jussi Niinistö

Suursuomalaisen Karjalan puolesta. Heimosotaretken dramaattinen tarina. Suomalaiset vapaajoukot tekivät vuosina 1918–1922 useita heimosodiksi kutsuttuja aseellisia retkiä Itä-Karjalaan, Inkeriin, Petsamoon ja Viroon. Heimosota-retkistä ensimmäinen suuntautui Vienan Karjalaan keväällä 1918. Sen kyliin jääkärikapteeni Toivo Kuisman johtama vapaajoukko alkoi rakentaa suursuomalaista pienoisvaltakuntaa. Karjalaiset kuitenkin vastasivat armottomalla sissisodalla ja ajoivat englantilaisten tuella jääkärien johtaman pelkoa ja puutetta kärsineen suomalaisjoukon rajan taakse syksyyn tultaessa. Teos kertoo retkikunnan dramaattiset vaiheet Kalevalan laulumailla. Tilanteen traagisuutta alleviivaavat osapuolten hihanauhat. Suomalaisten käyttämässä valkoisessa nauhassa luki ”Karjalan puolesta”, karjalaisten vihreässä ”Karjalan vapauden puolesta”. Piskuisen vapaaehtoisten armeijan verisen kujanjuoksun lisäksi teos kertoo Toivo Kuisman värikkään elämäntarinan. Hän kaatui Aunuksen retkellä 1919. Kirjan runsas kuvitus antaa lukijalle mahdollisuuden eläytyä yli vuosisadan takaiseen heimosotaretkikunnan elämään Vienan Karjalassa. Monet kuvista ovat ennen julkaisemattomia. Filosofian tohtori, dosentti Jussi Niinistö on erikoistunut Suomen poliittiseen ja sotahistoriaan. Hän on kirjoittanut useita tietokirjoja, muun muassa elämäkerran Paavo Susitaival — Kolme sotaa, kaksi kapinaa, neljä linnareissua. Niinistö toimi puolustusministerinä 2015–2019.

Paavo Susitaival ehti liki vuosisadan mittaisen elämänkaarensa (1896-1993) aikana olla poikkeuksellisen monessa mukana. Hän oli todellinen Suomen nykyhistorian viimeinen mohikaani: viimeinen elossa ollut aktivisti, jääkärivärväri, vapaussodan komppanianpäällikkö, suojeluskuntapiirin piiripäällikkö, Mäntsälän kapinan johtohahmo, IKL:n kansanedustaja, talvisodan rintama- ja jatkosodan rykmentinkomentaja. Lisäksi Susitaival oli tuottelias kirjailija, joka tunnettiin myös kekkosvastaisena toisinajattelijana. Parhaiten mies muistetaan IKL:n kansanedustajana, joka talvisodan sytyttyä lähti rintamalle ja johti Ryhmä Suden legendaariseen voittoon Suomussalmella. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Susitaival komensi Jalkaväkirykmentti 29:ä Petroskoin valtaukseen asti. Jussi Niinistö on kirjoittanut ansiokkaan elämäkerran aatteen miehestä, joka asetti isänmaan edun kaikkien sääntöjen yläpuolelle. Jussi Niinistö on filosofian tohtori, joka on erikoistunut sota- ja henkilöhistoriaan. Hän toimi puolustusministerinä 20152019. Hän on kirjoittanut lukuisia historiateoksia.

Suomalaiset vapaaehtoisjoukot tekivät vuosina 1918-1922 useita heimosodiksi kutsuttuja aseellisia retkiä Itä-Karjalaan, Inkeriin, Petsamoon ja Viroon. Heimosotien tarkoitus oli irrottaa suomensukuisten heimojen asuinalueet Neuvosto-Venäjästä, ja joko itsenäistää ne tai liittää ne yhdeksi suureksi Suomeksi. Heimosoturit oikeuttivat toimintansa kansojen itsemääräämisoikeudella - opilla, joka ensimmäisen maailmansodan vuosina oli kulovalkean tavoin levinnyt ympäri Euroopan, vasta itsenäistyneeseen Suomeen asti. Puolustusministeri, Suomen historian ja Suomen sotahistorian dosentti Jussi Niinistön teos on ensimmäinen ajantasainen esitys Suomen käymistä heimosodista. Tekstiä täydentää yksityisarkistoihin pohjautuva runsas ja harvinaislaatuinen kuvitus.

"Tuli Isontalon Antti, Härmästä päin kera joukkojen rynnistäväin..." Vapaussoturin valloituslaulu kertoo eteläpohjalaisen jääkärilegendan ja seitsemän sodan veteraanin Antti Isotalon (1895-1964) soturimaineesta. Isotalo oli mukana ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla 1916, Suomen vapaussodassa 1918, Aunuksen retkellä 1919, Porajärven suojelusjoukoissa 1919-1920, Vienan Karjalassa 1921-1922 sekä talvi- ja jatkosodassa. Hänen uhkarohkeat jääkärivärväysseikkailunsa ovat tunnettuja. Tämä Antti Isotalo nuorempi oli yksi valkoisen Suomen henkilöitymiä. Hänen tarunomainen maineensa jääkärivärvärinä, vapaus- ja heimosoturina nostivat hänet yhdeksi aikansa pohjalaisen miehen esikuvista. Ihailtu ja pelätty oli niin ikään Isotalon samanniminen isoisä, myös laulusta tuttu "Isoo-Antti" (1831-1911), pohjalaisten puukkojunkkareiden kruunamaton kuningas. Kukapa olisi välttynyt kuulemasta rehvakasta rallatusta Isontalon Antti ja Rannanjärvi? Jotain tämän häjyn luonteesta, taistelunhalusta, uhmasta ja vapaudentahdosta periytyi myös pojanpojalle, mutta ajat ja keinot olivat toiset.

”Pirut taistelivat kuin heikkopäiset.” Suomalaiset vapaaehtoiset taistelijat nousivat Viron vapaussodan 1918-1920 kohtalonhetkien sankareiksi. Kirja tuo esiin tämän lähes unohdetun joukon tarinan myös runsaalla ja osin ennen julkaisemattomalla aikalaiskuvituksella. Viron vapaussodan alku oli ollut epätoivoinen: puna-armeijan hyökkäys eteni nopeasti Tallinnan porteille loppuvuonna 1918. Suomesta värvättyjen vapaaehtoisten saapuminen kuitenkin käänsi tilanteen, ja lopulta Viro teki edullisen Tarton rauhan Neuvosto-Venäjän kanssa 1920. Suomesta Viroon lähteneistä vapaaehtoisista muistetaan yleensä vain Pohjan Pojat. Heidän varjoonsa jäi kärkiosastona saapunut I Suomalainen Vapaajoukko, joille bolševikit antoivat nimen ”harmaat pirut”. Ruotsalaisen majuri Martin Ekströmin johtamat pirut taistelivat pelottomasti ja valtasivat hurjapäisellä koukkausoperaatiolla Narvan tammikuussa 1919. Narvan taistelua ei ole turhaan verrattu Kaarle XII:n suorittamaan samaisen kaupungin valtaukseen suuressa Pohjan sodassa. Molemmissa tapauksissa määrätietoisesti johdettu hyökkääjä löi huomattavasti lukuisamman puolustajan. Kun Viron kansalliset rajat oli saavutettu, otti suomalaisissa vallan kurittomuus. Joukko oli kotiutettava. Samalla harmaat pirut olivat jäädä historian unohtamiksi. Filosofian tohtori, dosentti Jussi Niinistön kirja jatkaa hänen Suomen itsenäistymisvaiheeseen liittyviä tutkimuksiaan. Niinistö toimi puolustusministerinä 2015-2019.