Jussi Suomela

Hyväntahtoinen, mutta erikoislaatuinen Tane on aloittamassa lukion ensimmäisen luokan ja odotukset paremmasta aikakaudesta ovat korkealla, sillä sosiaalinen nousu syrjitystä outolinnusta osaksi ryhmää on ollut tavoitteena jo vuosikausia ilman onnistumisia.Suurin haave on kuitenkin syventää suhdetta parhaan ystävän Suvin kanssa, joka on harmittavasti jäänyt kaveriasteelle aina tutustumisesta alkaen. Suvin poikaystävä Oliver on esteenä suunnitelmille, mutta heikoin lenkki on epäilemättä Tanen oma epävarmuus.Toiveet olosuhteiden muutoksesta osuvat oikeaan, mutta ei odotetulla tavalla ja katastrofaalisen kulkutaudin pyyhkäistessä maapallon puolelta toiselle vanhat tavat sekä tottumukset ovat ainoastaan kuin kuiskaus menneisyydestä. Tane on tosirakkautta pursuva selviytymistarina, joka seuraa nuoren miehenalun kasvua poikkeuksellisissa olosuhteissa vailla järjestäytyneen yhteiskunnan tukiverkkoa. Vaikeat ajat ovat tulleet jäädäkseen ja ainoastaan oma osaaminen mahdollistaa selviytymisen uudessa maailmassa.

Saksa on taas kerran liittolaistensa kanssa lähtenyt valloittamaan lisää elintilaa naapureiltaan. Tällä kertaa asialla on Saksan sosialistinen viides valtakunta. Keski-Euroopassa liiton laajenemisyritykset pysähtyivät harmittavasti Visegrad-maiden puolustukseen. Nyt heikko kohta itään, Venäjän suureen valtakuntaan, yritettiin löytää pohjoisempaa. Patrioottien hallitsema Suomi oli tässä avainasemassa. Ajalla, ennen kuin rautaesirippu uudelleen jakoi Euroopan kahtia, Ruotsi lähti innosta puhkuen mukaan rakentamaan uutta tuhatvuotista valtakuntaa Saksan rinnalle. Aluksi kaikki menikin hyvin. Kuherruskuukauden jälkeen sosialistinen paratiisi näytti kuitenkin todellisen luonteensa ja Ruotsista tuli viidennen valtakunnan uskollinen sätkynukke. Tämä kuitenkin sopi maan hallitukselle ja sen kannattajille enemmän kuin hyvin. Tätä he olivat halunneet jo vuosikymmeniä, olla osa globaalia valtakuntaa. Konservatiivisen patriarkalismin keinotekoinen tuote, kansallisvaltio, oli lopultakin saatu tuhottua. Vastarintaa maassa kuitenkin oli, ja koko ajan kasvavassa määrin. Eivät Ruotsin patriootit olleet luovuttaneet, vaikka heidät oli jo aikoja sitten ajettu maan alle. He olivat kaikessa hiljaisuudessa rakentaneet organisaatiotaan ja parantaneet iskukykyään. Tarina seuraa Ruotsin patrioottien vastarintaa ylivoimaista vihollista vastaan maihinnousun aattona ja sen jälkimainingeissa. Olisiko heillä mahdollisuus saada oma maansa takaisin vai vaipuisiko se ikiajoiksi sosialistien syliin? Tulisiko lopulta koko Pohjolasta osa sosialistista valtakuntaa?

Pohjoisen patriootit - trilogian päätösosassa välirauha on saatu solmittua Pohjolan sekä Viidennen valtakunnan välille. Nöyryytetty suurvalta ei kuitenkaan ole tyytyväinen sovinnolliseen rinnakkaiseloon.Se ei ole unohtanut Pohjolalle kärsimäänsä nöyryyttävää tappiota.Valtakunnan komissaarit tekevätkin kaikkensa saadakseen voimansa takaisin lopullista välienselvittelyä varten. Yksi valtakunnan tärkeimmistä tavoitteista on lopultakin tulla energiaomavaraiseksi. Suuret ja mahtavat eivät ole riippuvaisia kenestäkään.Viides valtakunta yrittää saada jo aikoja sitten suljetut ydinvoimalat tuottamaan uudelleen energiaa nälkäiselle valtakunnalle. Tämän mittaluokan operaatioon sen taidot eivät vain valitettavasti tahdo riittää. Pohjola on samaa mieltä ja lähettää asiantuntijatiimin auttamaan verivihollista estääkseen vääjäämättömältä vaikuttavan ydinonnettomuuden. Rautaesiripun vartijat väistyvät hetkeksi syrjään päästäen nämä harvat ja valitut kokemaan omakohtaisesti rauhan, sisaruuden sekä tasa-arvon paratiisin.Löytävätkö he sen vai aivan jotain muuta? Se jää nähtäväksi.

Elämme suurta murrosaikaa maailmassa. Vallitsevat olot, joita olemme tottuneet pitämään normaaleina ja ikuisina, ovat ohi. Liberaalin demokratian voittokulun väitettiin olevan pysäyttämätön ja valloittavan koko maailman. Ei pitänyt tulla enää uusia sotia. Ei pitänyt enää joutua kärsimään kauheuksista. Kaiken piti mennä hyvin. Kaikkien maailman ihmisten piti olla toistensa veljiä ja sisaria, elää rauhassa rintarinnan. Toisin kävi. Suurten siirtolaistulvien ensimmäisestä aallosta se kai alkoi. Olihan kansojen polarisaatio jatkunut jo vuosikymmeniä, mutta nämä tulvat olivat ikään kuin se viimeinen niitti arkkuun. Ei ole enää olemassa vain me. Nyt on olemassa me ja ne toiset, patriootit ja globalistit. Pohjoisen patriootit sijoittuu maailmaan, jossa jako patriootteihin ja globalisteihin on jo tapahtunut. Jako on erittäin jyrkkä. Toiseen leiriin kuuluvia ei siedetä edes oman perheen parissa. Suomessa patriootit voittivat. Ruotsissa sekä monessa muussa Euroopan maassa voiton veivät globalistit. Suomi ei kuulu enää läntiseen Eurooppaan, vaikka mitä väliä sillä on, kun koko maanosaa ei edes ole olemassa, ainakaan sen entisessä merkityksessä. Pohjoisen patriootit tarkastelee maailmaa uudelleen laskeutuneen rautaesiripun molemmilta puolilta muun muassa kapteeni Jari Niemisen sekä kurdikaverusten Agirin ja Serawin silmillä. Maailmaa, joka ehkä on jo aivan nurkan takana.