Jyrki Suominen

Från en rumlande, blandmissbrukande torghandlare i Varberg till Hallsbergs bibliotek. Vägen har inte varit så krokig som man kan tro, Jyrki Suominen gjorde snarare ett lappkast i livet 2002. Hans starka dikter med minnen från då och tankar från nu lämnar spår i både hjärta och själ.

Yritystoiminnan teesit Jyrki Suominen Yritystoiminnan teesit -kirjassa käydään läpi pienten yritysten toiminnan hallitsemisen kannalta ratkaisevan tärkeitä olosuhdetekijöitä Suomessa. Kirjassa on esitetty pienten yritysten monisäikeinen veronmaksutaakka, verojen maksuun rinnastettavien lukuisien maksujen taakka ja työehtosopimusten yleissitovuuden aiheuttamat toiminnalliset rasitteet. Kirjassa kuvataan seikkaperäisesti, miten pienten yritysten toimintaolosuhteet ovat riippuvaisia suomalaisen hallintoyhteiskunnan lukuisista toimijoista, hallintoyhteiskunnan vallankäytön eri muodoista ja hallintoyhteiskunnan asenteista pieniä yrityksiä kohtaan. Kirjassa esitetään pienille yrityksille kehitettyjä toimintamalleja, joita hyväksikäyttämällä rajallisten resurssien organisaatiot voivat tehostaa yritystoimintaansa: pienten yritysten sopimustekniikka, verkostot, talouden suunnittelun työkalut, brändäys, tuoteportfoliot, kannattavuuden seurannan työkalut ja markkinointi. Yritystoiminnan teesit -kirja on perustietopaketti henkilöille, jotka ovat harkitsemassa yritystoiminnan aloittamista osakeyhtiömuotoisena ryhmänä. Yritystoiminnan teesit -kirja on kirjoitettu pienten yritysten hallituksille ja omistajille muistilistatyyppiseksi ohjekirjaksi löytämään kustannustehokkaita toimintasabluunoita ja menettelytapaohjeeksi tunnistamaan kaikki hallintoyhteiskunnan yritystoiminnalle asettamat velvoitteet. Kirjoittaja on vuodesta 1984 lähtien ollut perustamassa pieniä osakeyhtiömuotoisia työnantajayrityksiä ja toiminut niissä yrityksissä sekä hallitusasiantuntijana että laskentatoimen asiantuntijana. 1990-luvulla kirjoittaja näki ja koki, miten suomalainen hallintoyhteiskunta kohteli kaltoin pieniä työnantajayrityksiä. Lamavuosien jälkeen kirjoittaja on seurannut aktiivisesti yritystoiminnan yleisten toimintaolosuhteiden negatiivista kehitystä Suomessa.

Mitä teet elämälläsiJyrki Suominen1960-luvulla suomalainen yhteiskunta antaa työläisperheen lapselle mahdollisuuden pärjätä oivallisesti ja monitahoisesti. Kärsivällisyyden ja työn tekemisen merkityksen nuori kansalainen oppii kahdeksan vuoden aikana telinevoimistelussa ja viulunsoitossa. Iskelmä-laulukilpailun voitto avaa teini-ikäiselle pop-tähdelle seitsemän vuoden pituisen tanssilavojen maailman. 1980-luvulla uteliaisuus heittää nuoren diplomi-insinöörin Saudi-Arabiaan, traumaattiseen parisuhteeseen ja näyttelijäksi lasten teatteriin. Duunariperheen pojalla ei ole kotikasvatuksen antamia oppeja yritystoiminnasta, mutta yritystalouden laskentatoimeen nuori toimistopäällikkö suhtautuu intohimoisesti. Kaksosveljensä kannustamana hän lähtee mukaan monipolviseen yritystoimintaan. ”Hullunrohkeana juppi-kapitalistina” hän kokee 1980-luvulla äkkirikastumisen, mutta yhtä nopeasti olosuhteet muuttuvat vuosien pituiseksi taisteluksi velkavankeutta vastaan. Lama-ajan kurjuuden helpottaessa päättää nelikymppinen yritysjohtaja osallistua yhteiskunnalliseen ja yrityspoliittiseen toimintaan. Kokemus poliittisesta järjestötoiminnasta on negatiivinen ja ahdistava. Vuosituhannen vaihtuessa keski-ikää lähestyvä, tuleva eläkeläinen löytää lopulta tavan, jolla huipputasoinen eläketurva saadaan aikaiseksi. Marraskuussa 2004 geoteknisen erityisasiantuntijan ambitiot muuttuvat, kun entisen viulunsoittajan palava rakkaus sävellysten maailmaan syrjäyttää kaiken muun. Säveltäjä pseudonyymi George Sonata tekee satoja sävellyksiä ja sanoituksia. Säveltämisen intensiivisyys tuottaa parisuhdekarikon ja yksinäisyyden. Tarinalla on onnellinen loppu. Mitä teet elämälläsi.

Turku. Joulukuu 1991. Dipl.ins. Jyrki Suominen, joka on vuosikymmenen ajan toiminut kahdeksan pienen työnantajayrityksen osakkaana ja neuvonantajana, joutuu toteamaan yritysten tilauskannan nollaksi. Suominen ymmärtää, että työntekijöiden lomauttaminen ei yritysten tilannetta kohenna. Lisäksi hän alkaa epäillä, ettei saa maksettua rakenteilla olevaa omakotitaloaan.1990-luvun lama oli Suomen pahin talouskriisi, joka ajoi yritykset konkurssiin ja työntekijät leipäjonoihin. Moni pieni yritys jäi täysin oman onnensa nojaan, ja lamavuodet muistetaankin yrittäjien alkoholisoitumisesta ja itsemurhaluvuista. Suominen kutsuu yhteiskunnan toimintaa yrityksiä kohtaan nimellä Taloudellinen pahuus. Taloudellinen pahuus sisälsi oikeustajun vastaisia yleispanttausvaatimuksia, vakuuksilla keinottelua ja pakkomyyntejä, Taloudellisen katastrofin viimeistelivät ongelmaluottoja hallinnoimaan perustetut Arsenal ja Garantia. Seitsemän vuoden kamppailun jälkeen talous elpyy hiljalleen ja Suominen välttää perheensä vararikon. Kirjassaan Suominen kuvaa laman etenemistä pienten työnantajayritysten näkökulmasta. Hän on säilyttänyt tarkoin omat muistiinpanonsa ja asiakirjansa tuolta ajalta. Taloudellisen pahuuden seurauksena yli 10 000 yrittäjää teki itsemurhan, noin 2 000 yrittäjää muutti ulkomaille ulosmittausta pakoon ja tuhannet yrittäjät ajautuivat ja käpertyivät varattomina alkoholismin armahtavaan ja passiiviseen maailmaan. Analyyttisiä tutkimuksia yrittäjien kohtalosta ei ole koskaan tehty. Taloudellisen pahuuden seurauksena Suomi menetti valtavan määrän resursseja. 2020-luvun Suomi on kaukana Keski-Euroopan monipuolisesta ja vahvasta pienyritysmaailmasta. Taloudelliset asetelmat Suomessa ovat nyt samat kuin mitä ne olivat laman kynnyksellä vuonna 1991. Pienten yritysten maksuvalmius on korona-ajan seurauksena heikko ja yrittäjien eläkerahastot ovat ajautuneet lähes vararikkoon. Nollakorkoaikojen jälkeen korkotason nousu tulee aiheuttamaan yritysten konkursseja samalla tavalla kuin devalvaatio aikaisemmin. Lue tämä kirja. Vielä on mahdollista ottaa opiksi 1990-luvun laman kokemuksista.

Muistijälki - identtisten kaksosten muistelmatKirja on ajankuvaus 1960- ja 1970-luvulta. Ajankuvaukset ovat muistijälkiä viisikymmentä vuotta myöhemmin. Lyhyesti kirjan syntymisprosessista: Ensi vaiheessa Jyrki on kirjannut tarinoiksi kaiken mitä hän muistaa 1960-luvun ja 1970 luvun tapahtumista. Sen jälkeen Jouni on käynyt läpi veljensä kirjoittamat tarinat ja kuvannut samat kokemustilanteet sellaisina kuin hän ne muistaa.* Suomisen veljekset aloittavat elämän taipaleensa ”Nummenpakan” työläiskaupunginosassa Savustamonkadulla joulukuussa 1955. Kaksoispoikien isä on kommunisti ja perheessä puhutaan yhteiskuntakriittisesti politiikkaa. Aina ja kaikkialla. Äidin ambitiot ovat toisenlaisia: ”Tästä voi tulla bankrotti, mutta pojille ostetaan viulu”.* Teini-ikäisenä Jouni pärjää kuvataiteen ja Jyrki matematiikan valtakunnallisissa kilpailuissa. Oppikouluaikana kaksoispojat treenaavat kahdeksan vuoden ajan kahta lajia, joissa vaaditaan kärsivällisyyttä: telinevoimistelu ja viulunsoitto.* Veljekset voittavat juniorivuosina joukkuevoimistelussa kolmena vuotena ikäluokan Suomen mestaruuden. Ja viulun soiton antamien musiikkieväiden ansiosta he voittavat 17-vuotiaina iskelmä-laulukilpailun Ponnahdus Pinnalle. Laulukilpailun voitto avaa seitsemän vuoden pituisen tanssilavojen maailman. Tanssilavojen takahuoneiden tarinoissa ”kollega-artisteja” ovat mm. Kai Hyttinen, Fredi ja Hurriganes.* Jyrki Suominen on tehnyt mittavan uran yritysjohtajana ja tuotteliaana säveltäjänä nimimerkillä George Sonata. Jouni Suomisella taas ura on kulkenut tietoliikenne-insinöörin ammatista taidemaalariksi ja edelleen tieteentekijäksi tuloksena kahden eri tieteenalan tohtorin tutkinto. Kirjaa tehtäessä on ollut kirjoittajille huikea yllätys, miten identtisten kaksosten muistikuvat ja kertomukset poikkeavat toisistaan. Lue jos et usko!