Saavuin kerran kotiin puolenyön aikaan, ja sattumalta teini-ikäinen poikani tuli sisälle samalla oven aukaisulla. Kerroin hänelle poliisin puhallusratsiasta ja juuri ennen sitä syömistäni liköörikarkeista. Odotin uteliaana hänen mielipidettään tarinan uskottavuudesta. Lopulta, syvän huokauksen jälkeen, hän totesi. ”Niin, sinulle sattuu aina kaikenlaista.” Totta, näin syntyivät myös tarinat käärmekeitosta ja muista sattumuksista. Kun alat lukea niitä, eläydy jokaiseen, niin kuin ne olisivat sinun omia kokemuksiasi. Lue kustakin tarinasta vain lause tai pari ja sulje silmäsi hetkeksi, ennen kuin jatkat. Ajattele, että sukellat muistoihisi uudestaan. Eläydy kertomuksiin ja nauti. Voit kokea todellisina niiden vahvat tuntemukset. Jos jokin tarinani koskettaa sinua erityisesti, ole hyvä ja kerro. Ehkä saan siitä kipinän aivan uuteen tarinaan.
