Kaarina Kilpiö

Musiken är alltmer närvarande i vår vardag. Digitaliseringen har gjort det enklare att producera, sprida och lyssna på musik. Men vad innebär det för minoritetsmusik och små musikkulturer? Förstärks de av de nya möjligheterna eller drunknar de i flödet? Vilka nya uttrycksformer skapas? Hur påverkas upplevelsen av kulturell sammanhållning? Och vilken roll tar de etablerade musikinstitutionerna, till exempel public servicebolag och operahus? I boken diskuterar fyra musikforskare hur digitaliseringen har inverkat på den finlandssvenska musikkulturen, med fokus bland annat på folkmusik, populärmusik, körsång och hiphop. Utgiven i samarbete med Svenska Litteratursällskapet i Finland.

Musiken är alltmer närvarande i vår vardag. Digitaliseringen har gjort det enklare att producera, sprida och lyssna på musik. Men vad innebär det för minoritetsmusik och små musikkulturer? Förstärks de av de nya möjligheterna eller drunknar de i flödet? Vilka nya uttrycksformer skapas? Hur påverkas upplevelsen av kulturell sammanhållning? Och vilken roll tar de etablerade musikinstitutionerna, till exempel public servicebolag och operahus? I boken diskuterar fyra musikforskare hur digitaliseringen har inverkat på den finlandssvenska musikkulturen, med fokus bland annat på folkmusik, populärmusik, körsång och hiphop.

This Element focuses on how music is experienced, articulated, and reclaimed in urban commercial environments. Special attention is paid to listeners, spaces, and music, co- and re-produced continuously in their triangular relationship affected by social, legal, economic, and technological factors. The study of the historical development of background music industries, construction of contemporary sonic environments, and individual meaning-making is based on extensive data gathered through interviews, surveys, and fieldwork, and supported by archival research. Due to the Finnish context and the ethnomusicological approach, this study is culture-sensitive, providing a fresh 'factory-to-consumer' perspective on a phenomenon generally understood as industry-lead, behavioral, and global. This title is also available as Open Access on Cambridge Core.

This Element focuses on how music is experienced, articulated, and reclaimed in urban commercial environments. Special attention is paid to listeners, spaces, and music, co- and re-produced continuously in their triangular relationship affected by social, legal, economic, and technological factors. The study of the historical development of background music industries, construction of contemporary sonic environments, and individual meaning-making is based on extensive data gathered through interviews, surveys, and fieldwork, and supported by archival research. Due to the Finnish context and the ethnomusicological approach, this study is culture-sensitive, providing a fresh 'factory-to-consumer' perspective on a phenomenon generally understood as industry-lead, behavioral, and global. This title is also available as Open Access on Cambridge Core.

C-kasetti muutti musiikin kulutus- ja tuotantokäytäntöjä kaikkialla maailmassa 1960- luvun lopulta alkaen. Helppokäyttöinen tallennusalusta muovasi musiikin käyttöä perinpohjaisesti, ja suomalaisten arkeen ilmestyivät kotiäänittäminen ja kokoelmakasetit. Kirjassa syvennytään tähän karvahattuformaattiin aikalaisjulkaisujen, tilastojen ja aiempien musiikinkuuntelua koskevien tutkimustulosten avulla. Tärkeässä osassa ovat kasetinkäyttäjien omat muistot eri elämänvaiheissa. Kirja kertoo myös kasetin myötä syntyneistä kuuntelu- ja kulutustottumuksista ja siitä, kuinka ne ilmenevät nykyisessä mediankäytössä.

Ajatar on Forumissa... Ainutlaatuinen tutkimus suomalaisesta mainosmusiikista: sävelmistä, renkutuksista ja runonpätkistä, jotka me kaikki tunnemme! Audiovisuaalisen mainonnan musiikki on läsnä lähes jokaisen suomalaisen arkipäivässä. Mitä tuhannet pienet musiikinpätkät kertovat suomalaisesta lähimenneisyydestä? Kulutuksen sävel tutkii suomalaisen mainoselokuvan musiikkia kolmen muutoksentäyteisen vuosikymmenen ajalta. Pienimuotoista käyttömusiikkia tutkimalla kirja kuvaa aikaa, jolloin muokkautuivat uusiksi niin viestintä, populaarimusiikki, mainonta ja kuluttaminen kuin suomalaisten arkinen äänimaisema yleisestikin. Vai oliko kaikki lopultakaan uutta? Äänellisessä mainonnassa kuulemme edelleen runsaasti elementtejä, jotka ovat pysyneet samoina tai uudistuneet vain pinnalta. Kirjassa kohtaavat musiikkikulttuurin sekä suomalaisen arkielämän ja kuluttamisen historiat. Eri aikakausien mainosmusiikin tekijöiden näkemykset työstään ja kuulijoistaan kertovat, mitä mainosten ääniraidoille on kulloinkin päätynyt ja mistä syistä. Mainosanalyyseissa ovat mukana kaikki ääniraitojen elementit, ja mukana oleva dvd-levy vie lukijan kokemaan omakohtaisesti vanhojen mainosfilmien maailman. "Ei-akateemisen lukijan kannalta Kilpiön taloutta, sosiaalihistoriaa ja taiteentutkimusta yhdistävän väitöksen antoisinta luettavaa ovat käytännön mainosanalyysit. Esimerkiksi Kipparikvartetin mainosuraa käsittelevä pitkähkö jakso on mainiota ajankuvaa, joka sopii iltalukemiseksi jokaiselle vähänkin suomalaisen viihteen historiasta kiinnostuneelle." - Pekka Raittinen, Markkinointi & Mainonta "Kilpiön päätelmien taustalla vaikuttaa vankka historiantuntemus. Käsittely on johdonmukaista, ja siitä muodostuu tunne, että kirjoittaja hallitsee syvällisesti kohteensa." – Lotta Skaffari, Lähikuva "Mainosanalyysit ajankohtansa yhteiskuntakontekstissaan ovat ehdottomasti kirjan mielenkiintoista antia. Selkeinä ne aukeavat myös musiikintutkimuksen ulkopuolisille lukijoille." – Lotta Skaffari, Lähikuva