Kaija Heikkinen

Teos tarkastelee rintamanaisten muistelmien pohjalta naiseuden eri muotoja - miten rintamalla työskennelleet naiset, niin lotat kuin sotilaskotisisaret, sairaanhoitajat, apuhoitajat, palkkatyötä tekevät ja ns. työvelvolliset identifioivat itseään suhteessa suomalaisiin miehiin ja muihin suomalaisiin naisiin. Teoksessa kiinnitetään huomiota erikoisesti ns. työvelvollisiin, suurissa pesuloissa ja varuskorjaamoissa työskennelleisiin naisiin, jotka ovat joutuneet "huoran varjoon" lottien puolustaessa siveellisyyttään. Sotavankisairaaloissa ja suomalaisten miehittämässä Karjalassa rintamanaiset joutuivat tekemisiin myös vihollisten, niin naisten kuin miestenkin, kanssa. Varsinkin puna-armeijan naissotilaat tuovat esille suomalaisille naisille toisenlaista, hätkähdyttävää naiseutta.

Kirja Metsänpelko ja tietäjänaiset kertoo vepsäläisnaisten uskonnosta sellaisena kuin se näyttäytyi tutkija Kaija Heikkiselle ja valokuvaaja Mikko Savolaiselle Venäjän murroksessa 1990-luvulla. Koska ennen perestroikan aikaa ulkomaalaisen ei ollut mahdollista kulkea vapaasti maaseudulla, paljastivat kenttätyöt vepsäläisnaisten elämästä Vologdan alueen kylissä yllättävää uskonnollista ja rituaalista rikkautta. Teos tarkastelee naisten uskontoa sukupuolittuneesti, mietitään miesten rituaalista poissaoloa, pohditaan nykyrituaalien yhteyttä ortodoksisen kirkon ja kansanuskon muotoihin, verrataan ilmiöitä karjalaiseen ja pohjoisvenäläiseen kulttuuriin ja annetaan vihjeitä uskonnon tulevaisuudesta.