Kaijus Ervasti

Kirjassa esitellään herkullisia ruokaohjeita aina persikkasalaatista täydelliseen hampurilaiseen. Ruokien ohella kirja sisältää hauskoja tarinoita lakimiehistä ja oikeudellisesta elämästä. Kirjan kirjoittaja on tunnettu oikeustieteilijä Kaijus Ervasti, joka on intohimoinen ruuanlaittaja ja chiliharrastaja. Joitakin reseptejä ovat kirjoittaneet myös muut lakimiehet. Erikoisuutena ovat ulkomaisilta juristeilta pyydetyt reseptit Uralilta, Afrikasta ja Italiasta. Ruokia ryydittävät hienot valokuvat, jotka on kuvattu huippuvalokuvaaja Sanna Peurakosken studiolla. Kirja sopii niin juristeille kuin muillekin ruuanlaitosta kiinnostuneille. Se soveltuu myös mainiosti lahjaksi erilaisiin juhliin ja merkkipäiviin.

Oikeus on liian tärkeä asia jätettäväksi vain lainoppineille ja sivuutettavaksi yhteiskuntatieteissä. Yhteiskunta ja oikeus kietoutuvat toisiinsa monin tavoin. Aina, kun puhumme oikeudesta, puhumme myös yhteiskunnasta ja toisin päin. Yhteiskunnallinen oikeustutkimus syntyi 1960-luvulla, ja siinä oikeutta tarkastellaan osana yhteiskuntaa. Tutkimussuuntauksessa on keskitytty erityisesti siihen, kuinka oikeus toimii käytännössä ja miten ihmiset saavat tosiasiassa oikeutta. Teos käsittelee yhteiskunnallisen oikeustutkimuksen syntyhistoriaa, tutkimusmenetelmiä, lainsäädäntötutkimusta, oikeudensaantimahdollisuuksien tutkimusta sekä konfliktinratkaisututkimusta. Se soveltuu oppikirjaksi yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin sekä oikeuden ammattilaisille, kuten tuomioistuinjuristeille ja lainvalmistelijoille. Se on tärkeää luettavaa myös yhteiskunnan kehittämiseen osallistuville sosiaalitieteilijöille sekä kaikille oikeudesta ja sen toimivuudesta kiinnostuneille.

Oikeus on modernin yhteiskunnan keskeinen elementti ja koko yhteiskuntaa ylläpitävä rakenne. Sekä oikeus että yhteiskunta ovat muutostilassa. Käynnissä on samaan aikaan kaksi vastakkaista kehityssuuntaa. Yhtäältä yhteiskunta oikeudellistuu. Tällöin perusoikeudet ja oikeusperiaatteet saavat yhä enemmän jalansijaa. Samalla oikeus kuitenkin privatisoituu, jolloin muun muassa epävirallinen konfliktinratkaisu korostuu. Nämä molemmat kehityssuunnat ja niiden ymmärtäminen edellyttävät oikeuden hahmottamista osana yhteiskuntaa. Kirja on oikeussosiologian perusteos, joka luotaa monipuolisesti oikeutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Teoksessa on omat osionsa konfliktinratkaisun eri keinoista sekä lainvalmistelutyöstä ja tuomioistuinten toiminnasta sekä lakimiesten ammattikunnasta. Teos soveltuu hyvin sekä oppikirjaksi että asianajajien ja tuomareiden käyttöön. OTT Kaijus Ervasti on Helsingin yliopiston yliopistotutkija ja toimii dosenttina useissa yliopistoissa. Hän on tehnyt lukuisia tutkimuksia muun muassa tuomioistuinten toiminnasta, sovittelusta, konfliktinratkaisusta, oikeustieteen opetuksesta ja lainvalmistelun laadusta. Hän on opettanut eri yliopistoissa perus- ja jatko-opiskelijoita sekä kouluttanut lainvalmistelijoita, virkamiehiä, poliiseja, tuomareita ja asianajajia. Ervasti on oikeussosiologian eturivin asiantuntijoita ja kirja perustuu hänen laajalle tutkimus- ja koulutustoiminnalleen.

Siviiliasioiden tuomioistuinsovittelu otettiin käyttöön vuonna 2006. Sovittelu on perinteiselle oikeudenkäynnille vaihtoehtoinen konfliktinratkaisutapa, jossa sovittelijatuomarin tehtävä on auttaa osapuolia sovintoneuvotteluissa. Sovittelu poikkeaa menettelynä oikeudenkäynnistä sekä sovinnon edistämisestä oikeudenkäynnin valmistelussa. Menettely vaatii niin sovittelijalta kuin osapuolten lakimiesavustajiltakin erityistaitoja. Tuomioistuinsovittelun käyttö on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Etenkin vuonna 2011 kokeiluna alkanut ja keväällä 2014 vakinaistettu lapsenhuoltoriitojen asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu on lisännyt sovittelun käyttöä käräjäoikeuksissa. Tässä teoksen toisessa, uudistetussa ja laajennetussa laitoksessa lisääntynyt tiedontarve on huomioitu ottamalla mukaan oma jaksonsa asiantuntija-avusteisesta huoltoriitojen sovittelusta. Tämä tuomioistuinsovittelun käsikirja antaa tuomareille, lapsenhuoltoriitojen asiantuntijoille ja asianajajille käytännönläheistä tietoa tuomioistuinsovittelusta. Myös muut sovittelusta tietoa tarvitsevat lakimiehet ja sovittelun kanssa työskentelevät saavat tästä kirjasta ajantasaista tietoa sovittelusta. Kirjassa on mm. selvitetty sovittelun eri vaiheet sekä keskeisimmät sovittelussa käytettävät tekniikat. Oikeustieteen tohtori Kaijus Ervasti on Suomen johtavia vaihtoehtoisen konfliktinratkaisun ja sovittelun asiantuntijoita. Hänen teoksensa "Tuomioistuinsovittelu - käytännön opas" perustuu monivuotiselle kokemukselle tuomareiden ja asianajajien tuomioistuinsovittelukouluttajana.

Ensimmäinen Suomessa julkaistu perusteos konflikteista ja konfliktinratkaisusta! Konfliktiteoreettinen ymmärrys on kasvanut Suomessa viime vuosien aikana. Tämä aiheuttaa paineita suomalaisten järjestelmien kehittämiselle. Tiedontarve konflikteista, konfliktiteoriasta ja sovittelusta kasvaa koko ajan. Suomessa rikossovittelutapausten määrä on noussut vuoden 2006 lakiuudistuksen myötä 4 000:stä noin 12 000:een. Tuomioistuinsovittelu laajenee voimakkaasti asiantuntija-avusteisen huoltoriitojen sovittelun myötä. Myös perhesovittelua sosiaalitoimessa sekä työyhteisö-, koulu- ja ympäristösovittelua kehitetään systemaattisesti. Näitä kaikkia sovittelun osa-alueita käsitellään kirjassa omina jaksoinaan. Teos tarjoaa tukea kaikenlaisten konfliktitilanteiden ratkaisemiseen. Tuomarien, asianajajien ja muiden konfliktien kanssa tekemisissä olevien juristien lisäksi teos soveltuukin esimerkiksi sovittelun parissa työskentelevien psykologien ja sosiaalitoimen asiantuntijoiden käyttöön. Teoksessa käydään läpi mm. Konfliktien tyypit, syyt ja kehittyminenKonfliktinratkaisun vaihtoehdotNeuvottelumallitSovittelumallit ja -tekniikat sekä sovittelun vaiheetSovittelijan rooli ja etiikkaSovittelun sovellukset ja muut konfliktinratkaisumenettelytTeos tuo vankan teorian arkeen käytännön tilanteita kuvaavilla tapausesimerkeillä.

Erilaiset vaihtoehtoiset konfliktinratkaisutavat, kuten sovittelu, ovat lisääntyneet länsimaissa viimeisten vuosikymmenien aikana. Kirja kertoo perusteet ja taustat tuomioistuinsovittelusta, jossa siviilioikeudenkäynti käräjäoikeudessa keskeytetään ja asia siirtyy sovitteluun käsiteltäväksi sovittelutuomarin johdolla. Tuomioistuinsovittelu otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2006, ja tuomioistuinsovittelulaki uudistettiin kokonaan 2011. Sovittelun käyttö onkin lisääntynyt, kun asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen sovittelukokeilu käynnistettiin, ja tällä hetkellä sovitteluita tehdään noin 500 kappaletta vuodessa. Asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen sovittelukokeilu laajenee syksyllä 2012 neljästä käräjäoikeudesta yhteentoista, ja järjestelmä on tarkoitus valtakunnallistaa. Myös muissa siviiliasioissa sovittelun käyttö on lisääntynyt. Joissain käräjäoikeuksissa jopa 20 prosenttia asioista menee sovitteluun.