Kaisa Peltola

Sielulla on kaikki avaimet niin merkitykselliseen elämään kuin kehitykseemme ihmisenä ja ihmiskuntana. Miten elää keskeneräisessä maailmassa ja luoda ennenkokematonta uutta todellisuutta? Miten siirtyä mielen ylivallasta sielutietoisuuteen? Henkisen kasvun ohjaaja Kaisa Peltola jatkaa Kun sielu palaa -teoksessaan siitä, mihin hänen aiempi kirjansa Häpeän alkemia loppuu. Olemme uuden aikakauden alussa, joka vaatii meiltä paluuta omaan sieluumme. Peltola kutsuu tätä kokonaisvaltaista prosessia sielullistumiseksi. Se on kuin metamorfoosi toukasta perhoseksi - todellinen luontomme avautuu ja sulautuu osaksi sitä ympäröivää maailmaa. Teos ohjaa sinut lempeästi läpi sielullistumisen prosessin. Sen avulla voit kokea olevasi yhteydessä kaikkeen ja olla mukana luomassa yhteistä maailmaa. Maailmaa, jonka olemme sisimmässämme tienneet mahdolliseksi. Teos avaa sielullistumista orgaanisena ja luonnollisena prosessina, joka on vääjäämätön osa ihmiskunnan kasvua ja evoluutiota. Henkisen kasvun ohjaaja, kirjailija, KTM Kaisa Peltola kokee pohjimmiltaan olevansa mystikko, elämän mysteerien intohimoinen tutkija ja näkymättömän näkyväksi tekijä. Hänen ensimmäinen teoksensa Häpeän alkemia - Erillisyydestä elävään yhteyteen (Viisas Elämä, 2020) avasi näkymättömiä sisäisiä ja kulttuurisia rakenteita, jotka pitävät luontomme lukittuna.

Epäterve häpeä on erillisyyttä. Häpeä erillistää meidät siitä, mikä on meille kaikkein luonnollisinta ja todellisinta: kehosta, elävästä yhteydestä toisiin, luovuudesta, rakkaudesta, syvästä luontoyhteydestä ja omakohtaisesta yhteydestä pyhyyteen; häpeä erillistää meidät elävästä elämästä. Kirjassa tarkastellaan häpeää ennen kaikkea kehollisena, neurobiologisena prosessina ja varhaisen kiintymyssuhteen traumana, ei niinkään psykologisena ilmiönä. Häpeästä vapautumisen matka on matka kehoon, kehon herättämistä eloon ja elävyyteen, sen luonnolliseen aistillisuuteen ja syvään tietoisuuteen. Suomalainen häpeä ei ole pelkästään menneestä johtuvaa, vaan elämme edelleenkin hyvin häpäisevässä ja erillistävässä kulttuurissa. Häpeä on ennen kaikkea kollektiivista, ja häpeästä vapautumisen matkalla on tärkeää hahmottaa, mikä on omaa häpeää ja mikä on systeemistä ”häpeäverkkoa”. Kun olemme sinut oman häpeämme kanssa, pystymme olemaan se voima, joka ensin tunnistaa ja sitten murtaa kollektiivisen häpeäilmapiirin otetta ja häpäisijöiden sanatonta valtaa. Voima, joka luo rehellisyyden, rakkauden ja myötätunnon ilmapiiriä, jossa elävä ja luova yhteys on mahdollinen. Henkisen kasvun ohjaaja Kaisa Peltola on työskennellyt vuosia häpeän parissa ja vetänyt suosittuja Häpeän Alkemia -työpajoja.