Kalevi Hölttä

Onko valtiolle vaihtoehtoa? Millainen olisi oikeusjärjestys ilman valtiota? Oikeustieteen tohtori Kalevi Hölttä esittelee teorioita valtion käsitteestä, alkuperästä ja tarkoituksesta ja luo historiallisen katsauksen valtiomuotoihin. Pääkysymys on, missä määrin valtio on tarpeellinen nykyisessä laajuudessaan. Kysymys valtiottomasta oikeusjärjestyksestä liittyy osaltaan marxilaiseen teoriaan valtion kuoleutumisesta kapitalismin jälkeisessä kommunistisessa yhteisössä. Hölttä nostaa kriittiseen keskusteluun Suomen hallinto-organisaation ja erityisesti valtion väkivaltakoneiston tehtävät. Voidaanko tehtäviä siirtää itsehallintoelimille? Samalla eritellään perusoikeusjärjestelmää demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta sekä eri oikeudenaloja. Helppolukuinen kirja sopii kaikille poliittisesta teoriasta kiinnostuneille – niin opiskelijoille kuin työläisillekin.

Tietokirja toimii hyödyllisenä ja helppolukuisena oppaana paikallisen sopimisen joskus vaikeasti ymmärrettäviin kiemuroihin. Se sopii erityisen hyvin yrityksen johdossa sekä henkilöstö- ja taloushallinnon parissa työskenteleville. Teos tarjoaa ajankohtaisia työkaluja myös monille henkilöstön edustajille, muun muassa luottamushenkilöille ja ammattiliittojen toimitsijoille. Mukana on paljon käytännön esimerkkejä työpaikoilla tapahtuneesta sopimisesta, sekä hyviä että huonoja. Tapaukset käsitellään kirjassa selkeästi, minkä lisäksi niissä on mukana taloudellinen ja oikeudellinen arvio. Talous- ja lakitietoa paikallisille sopijoille sisältää monia tarpeellisia välineitä yrityksen taloudellisen tilan oikeaan arvioimiseen. Kirjan avulla esimerkiksi perinteinen tilinpäätösanalyysi tunnuslukuineen sekä kassavirtalaskelma tulevat tutuiksi. Opas tarjoaa yksissä kansissa kaiken, mitä sinun pitää tietää paikallisesta sopimisesta.

Työtaisteluvapautta on yleensä tarkasteltu yhteydessä työmarkkinoiden edunvalvontaan, etujärjestöjen painostustoimintana tulonjakokamppailussa. Tässä mielessä myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset määrittelevät niin sanotun lakko-oikeuden - ja toisinaan myös työsulkuoikeuden - järjestöille kuuluvaksi perustavaa laatua olevaksi oikeudeksi. Tällöin tarkoitetaan nimenomaan lakko-oikeutta, joka on työnantajaan kohdistuva työntekijöiden kollektiivinen toimintaoikeus. Tässä tutkimuksessa työtaisteluun avataan valtiosääntöoikeudellinen näkökulma. Se tarkoittaa enemmänkin työtaisteluvapauden kuin -oikeuden systematisointia. Työtaisteluvapaus on tässä yhteydessä osa yleistä toimintavapautta muiden perusoikeuksien rinnalla ja lomassa. Tutkimuksessa päädytään yleisen työtaisteluvapauden käsitteeseen, joka on demokraattisessa oikeusvaltiossa ilman pääsäännöstä. Työtaisteluvapaus yleisenä toimintavapautena ulottuu myös poliittiseen vaikuttamiseen ja osallistumiseen. Työtaisteluvapaudella on myös sananvapauteen ja perustuslaissa taattuun yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvä ulottuvuutensa. Tutkimus jakautuu yleiseen toimintaoikeuksia koskevaan osaan ja erityisesti työtaisteluvapautta koskevaan osaan. Edellisessä käsitellään poliittisia perusoikeuksia, kuten sananvapautta, yhdistymisvapautta ja ennen kaikkea kokoontumis- ja mielenosoitusvapautta. Näiden rajoituksia käsiteltäessä esitetään tulkintasuosituksia sekä arvioidaan viranomaisten, etenkin poliisin toimintaa perusoikeuksien rajoittamisessa. Jälkimmäinen osa keskittyy työtaisteluvapauteen ja sen rajoitusedellytyksiin demokratian oloissa.