Kalle Kniivilä

Elokuun 20. päivänä 2020 Aleksei Navalnyin oli määrä kuolla. Boksereihin sivelty hermomyrkky ei kuitenkaan ennättänyt vaikuttaa riittävän kauan, ja ambulanssihenkilökunta pelasti hänen henkensä. Venäjän turvallisuuspalvelun yritys päästä eroon Navalnyista oli osoitus siitä, kuinka vaarallisena häntä Kremlissä pidettiin. Murhayrityksen jälkeen Navalnyi palasi Venäjälle. Hänet vangittiin, tuomittiin ja laitettiin vankileirille. Helmikuun 16. päivänä 2024 Venäjän vankeinhoitolaitos ilmoitti Navalnyin kuolleen vankilassa. Kuka Navalnyi oli? Mistä hän tuli, mitä hän halusi, ja keitä hänen kannattajansa ovat? Miten etenivät päivät ja vuodet ennen hänen kuolemaansa? Kirja kertoo maailman tunnetuimmasta poliittisesta vangista ja hänen kesken jääneestä taistelustaan Venäjän korruptiota vastaan. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2022, ja tämä vuonna 2024 päivitetty taskukirjapainos sisältää ennen julkaisemattoman päätösluvun.

Tämä on kirja siitä, miksi ja miten Ukraina ei ole Venäjä. Siitä, miksi Ukrainassa vallanpitäjiä voi arvostella ja vaihtaa vaaleilla. Kirjaan on haastateltu ukrainalaisia syksyllä 2022. Yksi heistä on 24-vuotias Anna Nikopolin, joka asuu kahden tyttärensä kanssa Arena Lviv stadionin VIP-aitiossa. Arena Lviv rakennettiin vuonna 2012 pidettyjä jalkapallon EM-kisoja varten. Ylellinen ravintolakerros on nyt sotapakolaisten makuusali. Kirja kertoo hänestä ja muista ukrainalaisista, jotka haluavat vain elää rauhassa. Se on heidän tarinansa Ukrainan itsenäisyyden ajasta, joka sai alkunsa Tšernobylin räjähdyksestä vuonna 1986 ja jolle Putin halusi panna pisteen vuonna 2022.

»Omedelbart fängslande läsning och historieskrivningen är utomordentligt pedagogisk« Kristina Lindquist, Dagens Nyheter»Dramatiska och pedagogiska bilder av dagens Ukraina.« Ulrika Knutson, Sydsvenskan »Ett upplägg som talar till både hjärta och hjärna, med sin blandning av fakta och människoöden.« Margaretha Levin Blekastad, Sundsvalls Tidning Ukraina vaknar. Det gör även flyktingarna som sover i långa rader av sängar i det futuristiska rymdskeppet i grå metall, Arena Lviv. Arenan byggdes för Europamästerskapet i fotboll 2012. Det som en gång var lyxrestaurang är nu en sovsal för krigsflyktingar. 24-åriga Anna från Nikopol bor i en av VIP-logerna med sina två döttrar." Jag vill tillbaka hem. Jag grät ett dygn när jag kom hit. Putin vill styra hela världen, han säger att han ska befria oss från något, men jag vill bara att det här tar slut, att vi ska leva som innan." Det här är Annas och många andras berättelse om det självständiga Ukrainas tillblivelse, från den stora smällen i Tjernobyl 1986 till den orangea revolutionen 2004, Majdanrevolutionen 2014 och kriget 2022. Det här är också en bok om hur och varför Ukraina inte är Ryssland. Hur det kommer sig att ukrainarna har fria val och fria medier medan ryssarna aldrig har kunnat rösta bort en makthavare de ogillar. Kalle Kniivilä är journalist på Sydsvenskan, född 1965 i Norra Karelen och bosatt i Lund. Han är Rysslandskännare och tidigare pressråd/ambassadråd på Sveriges ambassader i Moskva och Kiev 2018-19. Han har tidigare gett ut fem titlar på bokförlaget Atlas, och vann det finska Kanava-priset för årets bästa fackbok 2014 för boken Putins folk.

»Ett omistligt och medryckande reportage« Thomas Engström, Svenska Dagbladet»Rafflande reportage« Karin Olsson, Expressen »Boken är en essä, ett verk som med Krim och dess öde i fokus är ett sublimt J'accuse mot en skandalös regim.« Kristian Gerner, Sydsvenskan»Klassisk och god journalistik« Jan Eklund, Dagens Nyheter Behöver Krim frukta Vladimir Putin? Rysslands annektering av Krimhalvön i mars 2014 skakade om världspolitiken. Krimkrisen är fortfarande en tickande bomb vars yttersta konsekvenser ännu inte går att överblicka. Det är också en fråga som splittrar lokalbefolkningen. Anna i Sevastopol har fått sin statliga lön fördubblad. Hon har kunnat köpa den vita skänk hon så länge drömt om, men i övrigt är det mesta sig likt. I hennes grannskap välkomnar man president Putin. För Eskender är det annorlunda. Han fick möta de nya makthavarna när tungt beväpnade poliser knackade på hans dörr en tidig morgon och vände upp och ner på lägenheten. Eskender är krimtatar; för honom är Ryssland arvtagare till det Sovjet som en gång förvisade hela hans folk. Kalle Kniivilä har rest på Krim och träffat människor vars åsikter skiljer sig starkt från varandra. Annekteringen har rivit upp gamla sår och dragit nya konfliktlinjer mellan Krimborna. Är Ryssland ett hot eller en möjlighet? Kalle Kniivilä, född 1965, är journalist på Sydsvenskan. Han är Rysslandskännare, tidigare Moskvakorrespondent och har även varit pressråd vid de svenska ambassaderna i Moskva (2018) och Kiev (2019). Bokförlaget Atlas har gett ut fem av hans böcker om Ryssland. 2014 tilldelades han Kanava-priset med Putins folk för årets bästa fackbok.

20. elokuuta 2020 Aleksei Navalnyin oli määrä kuolla. Näin kertoo yksi murhamiehistä, kun Navalnyi itse soittaa hänelle muutamaa kuukautta myöhemmin. Navalnyin sinisiin bokserishortseihin pantu hermomyrkky ei kuitenkaan ennättänyt vaikuttaa riittävän pitkään. Venäjän turvallisuuspalvelun yritys päästä eroon Aleksei Navalnyistä on selvä merkki siitä, että hän on Vladimir Putinin pahin vihollinen. Mutta kuka hän oikein on? Mitä Navalnyi haluaa ja ketä ovat hänen kannattajansa? Ja ennen kaikkea: miksi hän päätti palata Saksasta takaisin Venäjälle? Putinin pahin vihollinen kertoo maailman tunnetuimmasta poliittisesta vangista, hänen korruptionvastaisesta taistelustaan Venäjällä ja hänen koko maailman suurimman valtion alueelle rakentamastaan poliittisesta verkostosta, joka nyt on lakkautettu "äärijärjestönä".

"en faktaspäckad, intressant och tankeväckande bok, viktig för alla som vill förstå vad som händer i vår omedelbara geografiska närhet och vad som kan hända inom den närmaste framtiden i Ryssland" ExpressenDen 20 augusti 2020 förgiftades den ledande ryske oppositionspolitikern Aleksej Navalnyj med ett militärt nervgift som nästan tog hans liv. Den ryska säkerhetstjänsten stod bakom mordförsöket, vars uppenbara syfte var att bli av med den jobbiga mannen som inte låtit sig tystas. När Navalnyj envisades med att inte dö försökte makthavarna tvinga honom att stanna utomlands och förvandla honom till ännu en marginaliserad regimkritiker i exil. Men han återvände till Ryssland, trots att han visste att Vladimir Putin i så fall kan låta bura in honom så länge han vill. Varför är han inte rädd och varför måste han tvunget återvända till Ryssland? Och framför allt, varför är Vladimir Putin rädd för honom, om det nu är så att majoriteten av ryssarna fortfarande tycker att Putin gör ett bra jobb, medan bara ett fåtal aktivt stödjer Navalnyj? Vem är egentligen Navalnyj och vilka är hans anhängare? Det är några av frågorna den här boken försöker ge svar på." Man vänder sidorna som i en andlös agentthriller" Dagens Nyheter"Det är en slagkraftig bok. Kalle Kniivilä skriver en knapphändig prosa, stilen är skarp som en skalpell" Västerbottens-Kuriren"Verkligt rafflande" Aftonbladet"Putins värsta fiende är skriven på effektiv och tydlig prosa och rör sig på två tidsplan. Navalnyjs personliga och politiska biografi löper parallellt med thrillern om en förgiftning som gick snett" Sydsvenskan

Palkitun tietokirjailijan teos venäläisestä elämästä sadan vuoden ajalta. Vuosi 1917 on alullaan Petrogradissa, sotaa käyvän Venäjän pääkaupungissa. Savitsevin perhe asuu kauniissa, kolmikerroksisessa kivitalossa Vasilinsaarella, jossa he pitivät leipomoa ennen vallankumousta. Perheen nuorin tytär Tanja Savitseva syntyy vuonna 1930. Kun sota alkaa, Tanjan perhe jää kaupunkiin, kun Leningradin piiritys alkaa saksalaisten saartaessa kaupungin. Yksi toisensa jälkeen perheenjäsenet kuolevat nälkään. Tanja kirjoittaa kuolinpäivät muistikirjaansa. Viimeiseksi merkinnäksi jää tämä: ”Äiti 13. toukokuuta kello 7.30 aamulla 1942. Savitsevit ovat kaikki kuolleet. Vain Tanja on jäljellä.” Tanjan ja muiden samalla pienellä kadulla asuneiden kertomukset elämästä Pietarin kaupungissa vallankumouksesta kuluneiden sadan vuoden aikana ovat nyt ilmestyvän Kalle Kniivilän teoksen Tanjan katu kulmakivi. Kirja ei kerro eliitin valtataisteluista, vaan siitä, miten vuosisadan 1917-2017 mullistukset Venäjällä ovat vaikuttaneet arkielämään. Elämää käydään läpi vuosikymmenittäin ja tärkeimpänä aineistona toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta toimivat Tanjan kadun asukkaiden haastattelut. Kirja päättyy kommunistien vapunviettoon Pietarissa vallankumouksen juhlavuonna 2017. Talous on kriisissä ja Venäjä käy sotaa. Mitä vallankumous merkitsee tämän päivän pietarilaisille ja minne Venäjä on matkalla? Kalle Kniivilä on Malmössä ilmestyvän Sydsvenska Dagbladetin Venäjään erikoistunut toimittaja. Neuvostoliiton hajotessa hän oli Kansan Uutisten kirjeenvaihtaja Moskovassa. Hänen kirjansa Putinin väkeä - Venäjän hiljainen enemmistö (2014) voitti Kanava-tietokirjapalkinnon. Kirja Neuvostomaan lapset - Baltian venäläiset (2016) oli ehdolla Bonnierin Vuoden kirja -palkinnon saajaksi.

Tanjas gata i Sankt Petersburg är bara en dryg kilometer lång, men här ryms hela det moderna Rysslands historia. Ett helt århundrade av människoöden. Treåriga Korina Klodt bor här våren 1938, när hon mitt i natten väcks av att okända män i mörka kläder för bort hennes föräldrar. Hon återser dem aldrig. Före revolutionen hade elvaåriga Tanja Savitjevas föräldrar ett litet bageri i samma hus. Vid belägringen av Leningrad under andra världskriget svälter hennes familj ihjäl, en efter en. Tanja antecknar förloppet i sin dagbok. Till sist är hon ensam kvar. I hennes lägenhet bor nu Aleksandr Uralov. Han minns hur folk på gatan trängdes för att läsa tidningsrubrikerna under Koreakriget. Då var han i tioårsåldern. Senare blev han en av de första i kvarteret som lyckades köpa en utländsk bil. Detta är några av de människor vi möter i ett reportage som sträcker sig från 1917 års världskrig och två revolutioner, fram till förstamajfirandet 2017. En sann berättelse om Tanjas gata.

Vuosi 1917 on alullaan Petrogradissa, sotaa käyvän Venäjän pääkaupungissa. Savitševin perhe asuu kauniissa, kolmikerroksisessa kivitalossa Vasilinsaarella, jossa he pitivät leipomoa ennen vallankumousta. Perheen nuorin tytär Tanja Savitševa syntyy vuonna 1930. Kun sota alkaa, Tanjan perhe jää kaupunkiin, joka pian joutuu saksalaisten saartamaksi. Yksi toisensa jälkeen perheenjäsenet kuolevat nälkään. Tanja kirjoittaa kuolinpäivät muistikirjaansa. Viimeiseksi merkinnäksi jää tämä: "Äiti 13. toukokuuta kello 7.30 aamulla 1942. Savitševit ovat kaikki kuolleet. Vain Tanja on jäljellä." Tanjan ja muiden samalla pienellä kadulla asuneiden kertomukset elämästä Pietarin kaupungissa vallankumouksesta kuluneiden sadan vuoden aikana ovat nyt ilmestyvän Kalle Kniivilän teoksen Tanjan katu kulmakivi. Kirja ei kerro eliitin valtataisteluista, vaan siitä, miten vuosisadan 1917-2017 mullistukset Venäjällä ovat vaikuttaneet arkielämään. Elämää käydään läpi vuosikymmenittäin ja tärkeimpänä aineistona toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta toimivat Tanjan kadun asukkaiden haastattelut. Kirja päättyy kommunistien vapunviettoon Pietarissa vallankumouksen juhlavuonna 2017. Talous on kriisissä ja Venäjä käy sotaa. Mitä vallankumous merkitsee tämän päivän pietarilaisille ja minne Venäjä on matkalla?

En miljon rysktalande bor i Estland, Lettland och Litauen. Det är en av de största minoritetsbefolkningarna i eu. Vid självständigheten efter Sovjetunionens fall blev många av Baltikums ryssar utan medborgarskap i något land, deras lojalitet till sina hemländer har ifrågasatts och de lever fortfarande ofta i enklaver separerade från majoritetssamhället. Ett samtal om Rysslands övertagande av Krim kan räcka för att splittra en rysktalande familj i Baltikum så polariserad är frågan. Men är de rysktalande verkligen Putins femte kolonn, redo att sticka kniven i ryggen på sina baltiska grannar? Kalle Kniivilä har rest genom Baltikum och träffat såväl ryska nationalister som reformister, äldre människor som minns Sovjettiden med värme och en ung generation som längtar till Europa. Sovjets barnbarn är ett reportage om hur storpolitiken präglar lokalsamhällena i en region där vi ännu inte kan veta hur Putins planer ser ut.

Kanava-palkintovoittaja 2014. Tämä ei ole kirja Vladimir Putinista – sellaisia on jo liikaakin. Vähemmän on kerrottu tavallisista venäläisistä, jotka Putinia kannattavat. Ja heitä on paljon.

Käytkö usein Tallinnassa? Tiesitkö että tallinnalaisista lähes puolet puhuu äidinkielenään venäjää? Latvian pääkaupungissa Riiassa venäjää puhuu kotonaan useampi kuin latviaa. Onko venäläisvähemmistö näissä maissa turvallisuusriski, Putinin ”viides kolonna”, kuten erityisasiantuntijat huolestuneena toistelevat? Uudessa kirjassaan Kalle Kniivilä antaa Baltian venäjänkielisten puhua. Matkallaan maiden läpi hän tapaa 84-vuotiaan Marian, joka kertoo siitä ihanasta toukokuun illasta muutamia viikkoja Stalinin kuoleman jälkeen, kun hän Kohtla-Järven kaivoskaupungin tansseissa tapasi tulevan miehensä. 15-vuotias Kjara Riiassa valmistautuu latviankieliseen ylioppilastutkintoon, ja Tadžikistanissa syntynyt ohjelmoija Jevgeni kertoo elämästään Visaginasin venäjänkielisessä ydinvoimakaupugissa Liettuassa. Monet ovat muuttaneet paikkakunnalta sen jälkeen kun Tšernobyl malliset reaktorit EU:n vaatimuksesta suljettiin. Kymmenet haastattelut piirtävät monipuolisen kuvan Baltian venäjänkielisistä.

Varför älskar ryssarna president Vladimir Putin? I väst är Putin en fruktad politiker. Han har kvävt den ryska demokratin i sin linda, krossat oberoende medier och hetsat mot minoriteter genom repressiva lagar. Men för Renat och Galina i den lilla staden Sjumerlja, sextio mil öster om Moskva, är det av mindre betydelse. De har fått det bättre. De har röstat på Putin och tänker göra det igen. Putin har medvetet vänt ryggen åt storstädernas medelklass och satsat allt på att erbjuda ekonomisk trygghet åt vanliga ryssar. Kalle Kniivilä har rest i Ryssland för att möta Putins väljare, vars röster sällan hörs i västliga medier. Ändå är det dessa väljare som kommer att avgöra Rysslands framtid. Vågar de riskera förändring? Putins folk tilldelades det prestigefyllda Kanava-priset i Finland för 2014 års bästa fackbok. »En oavbrutet fascinerande bok, ett reportage som ökar förståelsen av Ryssland och ryssarna.« Ann Heberlein, Dagens Nyheter »Den bästa svenska boken om Ryssland på många år.« David Isaksson, Helsingborgs Dagblad »Kniivilä förmedlar viktig ny kunskap.« Stig Rredriksson, Sydsvenskan »Ett strålande reportage.« Martin Aagård, Aftonbladet

Tämä ei ole kirja Vladimir Putinista - sellaisia on jo liikaakin. Vähemmän on kerrottu tavallisista venäläisistä, jotka Putinia kannattavat. Ja heitä on paljon. Mikä on Putinin suosion salaisuus? Miksi Venäjällä ei kaivata demokratiaa? Entä mitä venäläiset ajattelevat lännestä? Toimittaja Kalle Kniivilä haastatteli Venäjän hiljaista enemmistöä, jota miellyttää vakaus, talouskasvu ja Venäjän suurvalta-aseman palauttaminen. Monen mielestä 90-luku oli kaamea vuosikymmen ja Putin on palauttanut maahan järjestyksen. Samalla hän on murskannut riippumattomat tiedotusvälineet ja hyökännyt naapurimaihin. Mikä on venäläinen mentaliteetti 2010-luvulla?