Kalle Rantala

Teemu Pukin seurana kirjan kannessa on 1960-luvun menestysjakson maajoukkueen kapteeni Pertti Mäkipää. Hän oli 1966 Palloliiton vuoden jalkapalloilija. Mäkipää kuoli elokuussa 2019, eikä ehtinyt nähdä historiallista kisapaikan saavuttamista. Kuva Suomen jalkapallohistorian ensimmäisestä EM-karsintaottelusta 1966. Erotuomari viheltää kolmesti pilliinsä hieman ennen ilta-yhdeksää loppuunmyydyllä Töölön jalkapallostadionilla 15. marraskuuta 2019. Pelaajat ryntäävät kentälle, katsojat ryntäävät kentälle, ilotulitteet paukkuvat taivaalla. Sadattuhannet suomalaiset juhlivat kaupunkien keskustojen katsomoissa ja kotisohvillaan. Kauan odotettu unelma on totta. Huuhkajat pelaa jalkapallon EM-kisoissa 2020! Kivinen kisamatka on kertomus Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen pitkästä matkasta ensimmäisiin jalkapallon arvokisoihinsa. Tätä ennen maajoukkue ehti osallistua tuloksetta 13 EM-karsintaan ja 19 MM-karsintaan. Teos kuljettaa lukijan maajoukkuejalkapallon alkuvihellyksestä 1911 marraskuun 2019 kansanjuhliin. Tutkittuun tietoon perustuva teos pureutuu maajoukkuehistoriaan aiempia kirjoja syvemmältä. Legendaaristen pelaajien, valmentajien ja otteluiden lisäksi valokeilaan nostetaan valmennusmenetelmien ja harjoitusolosuhteiden muutokset, kannattajakulttuurin kehittyminen ja siirtymä amatööripelaajien ajasta ammattilaisuuteen. Uutta tilastotietoa ovat Suomen ja sen vastustajien kokoonpanot kaikista pelatuista A-maaotteluista. Lisäksi tarjolla on listaus A-maajoukkuepelaajista sekä 33 karsintaprojektin ottelut ja sarjataulukot. Kokonaisuuden viimeistelee näyttävä kuvitus, jossa arkiston helmet yhdistyvät Suomen eturivin valokuvaajien parhaisiin otoksiin. Juha Kanerva on urheiluhistorian syvällisesti tunteva Ilta-Sanomien urheilutoimittaja. Kirjoittajatiimissä on kolme Urheilumuseon erikoistutkijaa: Vesa Tikander on tallentanut ja kirjoittanut suomalaista urheiluhistoriaa päätyönään. Väitöskirjatutkija Kalle Rantala on kirjoittanut urheiluhistoriaa monipuolisesti suunnistuksesta e-urheiluun. Väitöskirjatutkija Jouni Lavikainen tutkii parhaillaan suomalaisen urheilun ammattilaistumisen historiaa. Markku Kasila on suomalaisen jalkapallotilastoinnin ykkösosaaja.

Suomen suosituimman lajin vaiheet luonnonjäiltä maailman huipulle. Jääkiekolla on Suomessa lähes sadan vuoden historia. Varhaisvuosina Suomen Palloliitto ja Luistelu-liitto kamppailivat lajin hallinnasta ennen kuin Jääkiekkoliitto perustettiin 1929. Laji kuitenkin kehittyi hitaasti, ja useimmat pelaajat olivat jääpalloilijoita. MM-kisoissa Suomi on pelannut Baselin vuoden 1939 kisoista ja olympialaisissa Oslon kisoista 1952 lähtien. Sotien jälkeen jääkiekkoa kehitettiin innolla. Ruotsista saatiin varusteita ja vaikutteita. Kaupungistuminen hyödytti suomalaista jääkiekkoa. Agraari-Suomi hiihti ja yleisurheili, vaurastunut ja länsimaistunut Suomi pelasi jääkiekkoa. Merkittävää oli jäähallin valmistuminen Tampereelle 1965 ensimmäisiä omia MM-kisoja varten. Suomalaiset saivat odottaa pitkään jääkiekkomenestystä. Ennen Calgaryn olympiahopeaa 1988 koettiin monia kirveleviä tappioita. Jääkiekko selvisi voittajana 1990-luvun lamasta. Hekumallinen ensimmäinen MM-kulta saavutettiin 1995. Yhteensä miehet ovat ottaneet 19 arvokisamitalia.1990-luvulta alkaen on panostettu myös naisten jääkiekkoon. Naiset ovat saavuttaneet kaksitoista pronssia MM-kisoista ja kolme olympiakisoista. Koko kansan leijonat kuvaa Suomi-kiekon kehittymistä koko kansan leijoniksi ja naarasleijoniksi. Kirjan tekijät ovat professori Markku Jokisipilä, FT Jouko Kokkonen, FM Kalle Rantala ja dosentti Ossi Viita. Lisäksi teoksessa on jääkiekkoasiantuntijoiden erityisartikkeleita.

Energiajuomaa, miljoonia dollareita ja väkivaltaviihdettä - sekö on elektronisen urheilun koko kuva? Vai pelkkä mielikuva. MITÄ E-URHEILU EDES ON? Kaikki e-urheilusta viiltää auki digitaalisen kilpapelaamisen historian ja nykypäivän terävällä otteella. Kirjassa tarkastellaan e-urheilun juuria atomienergian tutkimuslaitokselta aina nykypäivän olympia-areenoille. Maailman nopeimmin kasvavan urheilumuodon lajikattaus käydään lävitse genreittäin. Kirjassa kuvataan e-urheilun ekosysteemi ja sen keskeiset toimijat tarkoitusperineen. Teos on ensimmäinen tietokirja, joka palastelee kilpapelaamisen kokonaisuuden ja pohtii samalla syvällisesti kilpapelaamisen ja urheilun yhteyksiä ja yhtäläisyyksiä.