Kari Alanne

Emeritusprofessori Olli Seppäsen alkuperäisidean ympärille on muodostunut jokaisen rakennusalan ammattilaisen ja aiheesta kiinnostuneen perusteos. Kirja sopii johdatuksesi ja käsikirjaksi myös rakennusalaa opiskeleville ja oppilaitoksille. Rakennusten energiatekniikka avaa energian käyttöä ja energiatehokkuutta rakentamisessa sekä kuvaa näiden yhteiskunnallista merkitystä kohti vähähiilisempää rakennuskantaa ja rakennettua ympäristöä. Artikkelien kirjoittajat ovat alansa huippuasiantuntijoita: Olli Seppäsen lisäksi mukana ovat Pekka Vuorinen, Jarek Kurnitski, Mika Vuolle, Rauno Holopainen, Jaakko Ketomäki, Samuli Könkö, Jorma Railio, Esko Kaappola, Petri Pylsy, Kari Alanne, Juhani Hyvärinen ja Jukka Yrjölä. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Myös EU:n Fit for 55 -valmiuspaketti asettaa EU-maille tiukkoja ilmastotavoitteita: esimerkiksi 55 prosentin energiansäästövaatimuksen. Siksi Rakennusten energiatekniikka on tärkeää julkaista juuri nyt.” Kun rakennusten osuus päästöistä ja energian käytöstä on 30–40 prosenttia sekä Suomessa että EU:ssa, on rakennusten energiatehokkuuden parantaminen keskiössä. Tähän tähtää vuoden 2023 lopussa sisällöltään hyväksytty EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. Se edellyttää merkittäviä muutoksia Suomen lainsäädäntöön ja rakennusalalta innovaatiota nollaenergiarakentamiseen. Kirja tarjoaa ajankohtaista tietoa uusien ilmastotietoisten ratkaisujen käyttöönottoon”, Seppänen sanoo. Kirjan sisältö on jaettu 18 aihepiiriin, joiden sisällä luvut sekä toimivat itsenäisinä kokonaisuuksina että linkittyvät toisiinsa. Artikkelit käsittelevät muun muassa rakennusten energiatehokkuutta, lämpöoloja, säätä ja sen vaikutuksia, automaatiota, elinkaarikustannuksia ja rakennusten mallintamisia. Esimerkit, taulukot, kuvat ja laskutehtävät havainnollistavat aiheen käsittelyä. Rakennusten energiatekniikka antaa perustiedot rakennusten energiatekniikasta ja nykyaikaisesta energiataloudesta. Kirja on käytännönläheinen ja helposti lähestyttävä opas, uuden sukupolven tietokirja. Aihepiirit:1) Energiakäytön ja energiatehokkuuden sääntely2) Energian käyttö Suomessa3) Sisäilmasto4) Primäärienergiasta energian käyttöön5) Sää ja sen vaikutukset energiankäyttöön6) Lämmönkulutus rakennuksissa7) Sähkönkulutus ja tuotto rakennuksissa8) Lämmitystavat9) Ilmastointitavat10) Lämmöntuotanto11) Lämpöpumput12) Maalämpö13) Energiatehokas kiinteistönpito14) Hajautettu energiantuotanto15) Säätö, rakennusautomaatio16) Energian kulutuksen käsilaskenta17) Rakennusten mallintaminen ja energiatekninen simulointi18) Elinkaarilaskenta

Hoitoalan tekijöille omistettu romaani, kertomus sairaanhoitajan elämästä, arkipäivän sankaruudesta ja matkasta sovintoon. Maria Virtanen työskentelee hoitajana helsinkiläisessä sairaalassa. Eräänä päivänä hänen osastolleen tuodaan koomaan joutunut mies, jonka Maria tunnistaa opiskeluajoiltaan. Työn ja ihmissuhteiden ristiaallokossa elävä nainen ajautuu etsimään vastauksia toinen toistaan vaikeampiin kysymyksiin. Missä mies on ollut viimeiset kymmenen vuotta? Palaako hän tajuihinsa? Mitä tajunta lopulta on? Entä mitä pitäisi ajatella väitteestä, jonka mukaan potilas tietää tulevia asioita? Lohduttajan kasvot on omistettu hoiva- ja hoitoalan tekijöille. Se kertoo sairaanhoitajan elämästä ja tutustumisesta omaan itseen. Kuvaus sairaanhoitajan työn aliarvostuksesta olisi jo yksinään kokonaisen kirjan arvoinen teema. Kysymyksessä onkin paitsi romaani, myös eräänlainen pamfletti. Teos on kaiken kaikkiaan monitasoinen seikkailu ristiriidasta sovintoon, menneestä tulevaan, kuolemasta elämään. Se tarjoaa lohdullisen ja toiveikkaan ikkunan mahdolliseen maailmaan, jossa kaiken perustana ovat myötätunto ja pyyteetön rakkaus. Nykyisenä pandemioiden aikana teos on mitä ajankohtaisin. Korona-aikaa on ennakoitu ja käsitelty kirjassa mahdollisesti yhtenä ensimmäisistä sairaalamaailmaa käsittelevistä fiktiivisistä teoksista, vaikkei se olekaan pääteema. Esikoisteoksensa Tempus ater tekijä kirjoitti sikainfluenssapandemian aikoihin. Kantavana teemana olivat tuolloin maailmanlaajuinen mutatoituneen H1N1-viruksen aiheuttama pandemia sekä siihen liittyneet salaliittoteoriat. Tämänkertainen teos pohtii oheisteemanaan tietoisuuden olemusta sekä ottaa kantaa tekoälyn moraaliin. Voiko koneesta tulla tietoinen? Pitäisikö sen olla tietoinen pystyäkseen toimimaan ihmisten kanssa? Onko sillä sielu? Yksilön ja yhteiskunnan haasteet, kuten mielenterveyden ongelmat, eutanasia, kestävä kehitys ja tasa-arvoisuus antavat kertomukselle raamit. Pakkoajatuksista kärsivä henkilö on romaanin päärooleja. Tämäkin on hyvin tärkeä aihe. Kukapa meistä ei tuntisi ympäristöstään yhtään tällaisista neurooseista kärsivää? Teoksen päähenkilö eli kertoja on vuonna 1980 syntynyt nainen, joka käy tarinassaan läpi pitkän aikaperspektiivin vuosituhannen vaihteesta aina 2050-luvun mahdolliseen tulevaisuuteen, jossa ovat vuorovaikutuksessa pelon yhteisön ja ihanneyhteiskunnan elementit. Mieskirjailija eläytyy naisen osaan ja sairaalamaailmaan herkällä ja sensuellilla otteella. Naisen kipuja ja vuoropuhelua oman sekä vanhemman ja nuoremman sukupolven kanssa kuvataan lämpimällä ja elämänläheisellä tavalla. Teos korostaa, että yksilön ja yhteisön valinnat ratkaisevat, millainen tulevaisuuden maailma on. Tämän kirjan henkinen ja hengellinen anti lienee monelle lukijalle suureksi lohduksi näinä vaikeina ja epävarmoina aikoina, joita parhaillaan elämme.