Kari Kallonen

”Minulla on teille hyviä uutisia. Te lähdette Vietnamiin.”Vietnamin sodassa taistelleet sotilaat eivät palanneet kotiin sankareina. Moni oli menettänyt sodassa terveytensä, heiltä haluttiin viedä myös kunnia. Sotaa pidetään amerikkalaisten sotana, mutta todellisuudessa sen pohja luotiin jo vuosikymmeniä aikaisemmin siirtomaavallan aikana.Suomalaisia sotilaita on taistellut Vietnamissa jo Ranskan muukalaislegioonan riveissä Indokiinan sodassa. He olivat nuoria seikkailijoita, merimiehiä ja kotimaansa jättämään joutuneita sotilaita, jotka osallistuivat myös kuuluisaan Dien Bien Phun taisteluun.Osa palasi kertomaan tarinansa, toiset saivat kaukaisen hautapaikan vihamielisestä maasta. Ranskan jälkeen Yhdysvallat otti läntisen maailman vahtivuoron Vietnamissa. Tähtilipun alla palveli niin amerikansuomalaisia siirtolaisia kuin sotasankareita ja heidän poikiaan. Eräs nuorukainen joutui sotaan Suomen kansalaisena pääkonsulin virheen johdosta, toista Suomen armeija epäili sotilaskarkuriksi. Suomalaisia taisteli Vietnamissa myös Australian univormussa.Suomalaisten Vietnam-veteraanien rehellisissä tilityksissä kerrotaan myös Vietnamissa käytetyn kasvimyrkky Agent Orangen aiheuttamista ongelmista sotilaille sekä sodan päättymisen jälkeen koetuista traumaperäisistä stressihäiriöistä. Aihe on jälleen noussut ajankohtaiseksi tämän päivän rauhattomassa maailmassa.Sotahistorioitsija Kari Kallonen on selvittänyt kymmenien miesten kohtalon. Hän kuului suomalaisamerikkalaiseen retkikuntaan, joka löysi Vietnamin sodan salaisessa tehtävässä kadonneen legendaarisen Lauri Törnin helikopterin onnettomuuspaikan viidakkovuorelta.

Talvisodan 105 kunnian päivää ovat synnyttäneet lukuisia sankaritarinoita ja legendaarisiksi nousseita taistelukuvauksia. Pieni Suomi selviytyi itsenäisenä suuren itänaapurin hyökkäyksestä, mutta kuinka todenmukaisia tarunhohtoiset tarinat ovat?Tarkoista tiedoistaan kiitetty tietokirjailija Kari Kallonen selvittää nyt, mitä myyttien takana oikeasti on. Näkikö kansallistaiteilijamme Akseli Gallen-Kallela talvisodan lumipukuiset soturit maalauksessaan jo 40 vuotta ennen sodan syttymistä? Olisiko puna-armeija katkaissut Suomen kahtia ilman joukkojensa tuhoutumista Raatteen tien taisteluissa?Entä mikä merkitys maineikkailla mestarihiihtäjillämme kuten Olavi Alakulpilla oli Lapin hangilla käydyissä puolustustaisteluissa? Ampuiko talvisodan tarkka-ampuja Simo Häyhä todellakin 500 vihollista? Kuinka tuleva Mannerheim-ristin ritari Lauri Törni aloitti uskomattoman sotilasuransa, joka päättyi lopulta Vietnamin viidakossa?Miesten ja myyttien lisäksi teos piirtää talvisodasta poikkeuksellisen kokonaiskuvan, joka avautuu niin tavallisten suomalaisten sotilaiden kuin sotasankareiden kohtaloiden kautta. Yli 20 tietokirjaa julkaissut Kari Kallonen on tuotannossaan selvittänyt useita suomalaisen sotahistorian salaisuuksia.

Mannerheim-ristin ritari Lauri Törni on yksi Suomen suurimmista sotasankareista, jonka motiiveista tutkijat ovat esittäneet ristiriitaisia teorioita.Törnin elämänvaiheet Viipurin pikkukaduilta aina Vietnamin viidakkopoluille olivat uskomattomampia kuin elokuvassa, ja tämä teos käy ne läpi yksityiskohtaisesti todisteiden nojalla.Törnin taistelut alkoivat jo talvisodassa, jatkosodassa uskaliaita partiomatkoja tekivät Törnin jääkärit, joista yksi oli presidentti Mauno Koivisto. Seikkailuhenkinen sukellusvenematka Saksaan toi sodan jälkeen Törnille tuomion ja presidentin armahduksen. Yhdysvalloissa Lauri Törnistä tuli vihreiden barettien legenda Larry Thorne, jonka tarunomainen onni viimein päättyi hänen kadotessaan Vietnamin sodan salaisessa helikopteritehtävässä vuonna 1965.Tietokirjailija Kari Kallonen on seurannut vuosien ajan Törnin jälkiä kolmella mantereella. Kymmenissä ainutlaatuisissa haastatteluissa puheenvuoron saavat Lauri Törnin omaiset ja läheiset, aseveljet niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin.Tekijä oli mukana myös suomalais-amerikkalaisessa etsintäpartiossa, joka lopulta löysi viidakkovuorelle kadonneen kapteenin.Lauri Törnin koko tarina on auktorisoitu elämäkerta, joka käy läpi arkistolähteet, tarkistaa tutkijoiden tiedot sekä selvittää Törnin kiistellyn persoonan hänet tunteneiden henkilöiden haastatteluiden avulla. Uutta ja yllättävää materiaalia sisältävä teos palauttaa Lauri Törnin syntymän satavuotisjuhlavuotena lopullisesti sotasankarin kunnian ja upseerinarvon.

Suomen tunnetuimmasta sotasankarista Lauri Törnistä on kirjoitettu menestyselämäkertoja. Nyt kootut harvinaiset valokuvat antavat uudet ja monipuoliset kasvot miehelle, joka kantoi asetakissaan Mannerheim-ristiä.Lauri Törni kokosi valokuviaan sota-aikana koivukantiseen albumiin, joka on tallella. Noustuaan Yhdysvalloissa erikoisjoukkojen upseeriksi hänen itse ottamansa valokuvat mm. pelastusretkikunnasta Iranissa tai Vietnamin sodasta ovat myös säilyneet. Törnin jääkäri presidentti Mauno Koivisto ikuisti puolestaan mietteliään komppanian päällikön osastonsa keskellä rauhan tultua. Törnin ainoan suuren rakkauden Marja Kopsin sisar kuvasi Ruotsissa kihlajaisten aattona haikeakatseisen nuoren upseerin, joka sovitti ensimmäisen kerran sodan jälkeen ylleen asepukuaan.Ennen julkaisemattoman kuvamateriaalin lisäksi Albumi sisältää Lauri Törnin tarinan sekä jääkäreiden historian aseveliluetteloineen. Teksti on sekä suomeksi että englanniksi, joten kirja on myös erinomainen lahjakirja. Törni on Suomen tunnetuimpia kansainvälisiä sotasankareita, Hollywood-elokuvassa hänen hahmoaan esittää John Wayne.Kaksinkertainen Vuoden sotakirja -voittaja Kari Kallonen kuului suomalais-amerikkalaiseen retkikuntaan, joka nouti salaisessa tehtävässä kadonneen Lauri Törnin Vietnamin viidakosta. Materiaalin kokoamisessa on korvaamattoman avun antanut Osasto Lauri Törnin perinnekilta.

Olavi Alakulppi jäljitti jatkosodassa Lapin kyliin hyökänneitä julmia neuvostopartisaaneja ja palkittiin urheudestaan Mannerheim-ristillä, sodanjälkeen vaihtuneet vallanpitäjät vangitsivat hänet epäiltynä asekätkennästä. Sotasankari karkasi vartijoiltaan ja matkasi muukalaispassilla muidensuomalaisten upseerien, Marttisen miesten mukana Ruotsin kautta Yhdysvaltoihin.Kylmän sodan aikana suomalaisille kaavailtiin USA:n armeijassa erikoistehtäviä. Miehet opettivat myös talvisodankäyntiä ja rakensivat muun muassa armeijan ensimmäisen ahkion, hiihdon maailmanmestari Alakulppi koulutti sotilaita talviurheilussa. Korean sodassa vihollinen ei pystynyt murtamaan Alakulpinviestinvälityksessään käyttämää kummallista koodia, suomen kieltä. Suomalainen kapteeni kohosi lopulta Yhdysvaltain armeijan everstiluutnantiksi.Sota ja sotilaan elämä vaativat kuitenkin veronsa.Partisaanit surmasivat Alakulpin veljen, yksi lapsista menehtyi vauvana vaikeina sotavuosina, toisen hän joutui hautaamaan nimettömänä, kolmas kaatui taistelussa Vietnamissa. Murtunut isä haki poikansa metalliarkussa kotiin ja kertoi pitkän lentomatkan aikana kaiken, mitä oli jäänyt sanomatta.Olavi Alakulppi ei koskaan unohtanut pohjoisessa kohtaamiaan partisaanien surmaamia siviilejä. Hän yritti saada YK:n komissiota tutkimaan lasten ja naisten säälimättömiä murhia sotarikoksina jo vuosia ennen, kuin tapahtuneista voitiin puhua avoimesti.Sotahistorioitsija Kari Kallonen on tutkinut arkistoja, haastatellut Olavi Alakulpin läheisiä ja matkannut sotasankarin jäljillä Lapissa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Vietnamissa.

Ajantasainen uusi päivitetty laitos kertoo nyt myös Ranskan muukalaislegioonan vaikutuksesta Ukrainan sotaan. Maata puolustaa taistellen lukuisia entisiä ukrainalaisia legioonalaisia ja myös ulkomaisia sotilaita, joukossaan suomalainentäysinpalvellut legioonalainen.Ranskan tarunhohtoisen muukalaislegioonan riveihin on Suomesta matkannut kautta aikain merimiehiä, seikkailijoita ja sotasankareita. Miehistä monet ovat kohonneet legendoiksi, kuten Kollaan sankari Aarne ”Marokon kauhu” Juutilainen, Per ”Sahara” Andersson tai Kyösti ”Karl Peters” Pietiläinen.Ensimmäiset suomalaiset taistelivat muukalaislegioonassa jo 1800-luvulla, Suomen itsenäistymisen jälkeen yhä useampi halusi tulla tarunhohtoisen armeijan sotilaaksi. Motiiveja on yhtä monta kuin miehiä, tämän päivän suomalaislegioonalaiset haluavat usein vertaansa vailla olevan koulutuksen ja kokemuksen turvallisuusalalle. Arkistot ovat olleet vuosia suljettuina, joten kattavaa tietoa legioonassa palvelleista suomalaisista on ollut vaikea saada.Suomalaiset sotilaat muukalaislegioonassa pohjautuu lukuisiin haastatteluihin, suomalaislegioonalaisten omakätisiin teksteihin sekä ennen tuntemattomiin dokumentteihin.Teos tuo uutta tietoa suomalaisten osallistumisesta ranskalaiseen vastarintaliikkeeseen toisessa maailmansodassa sekä kohtalokkaaseen Dien BienPhun taisteluun Indokiinassa.Ranskan muukalaislegioona on nykyisin tehokkaan aseistuksen omaava moderni armeija, jonka sotilaat ovat osallistuneet kansainvälisiin tehtäviin myösYhdistyneiden kansakuntien lipun alla. Se sotii tänäkin päivänä terrorismia vastaan vieraalla maaperällä. Teos kertoo yksityiskohtaisesti, kuinka suomalaisen onmahdollista liittyä muukalaislegioonaan ja minkälaista erikoiskoulutusta voi saada.Tämä erikoispainos selvittää lisäksi muukalaislegioonan vaikutuksen Ukrainan sotaan - jossa vierastaistelijana on palvellut myös suomalainen ex-legioonalainen.Tietokirjailija Kari Kallonen on tehnyt useita sotahistoriallisia teoksia ja tullut tunnetuksi muun muassa tarkoista tiedoistaan kiitetystä Mannerheim-ristinritari Lauri Törnin elämäkerrasta.

”Ihmisen elämän riistäminen on helppoa, mutta sen pelastaminen vaikeaa.” - Rauno JuholaKainuulaisen maalaispojan Rauno Juholan matka osana tarunhohtoista armeijaa on poikkeuksellinen. Ranskan muukalaislegioonan 13. puoliprikaatin nuori sotilas määrättiin vuonna 1994 loppuelämäänsä vaikuttavalle komennukselle. Ruandassa surmattiin sadan päivän aikana yli 800 000 ihmistä. Operaatio Turkoosin tehtävänä oli pysäyttää kansanmurha.Kahdeksan palvelusvuotensa aikana Rauno Juhola toimi myös kuusi vuotta legioonan kovimmassa rykmentissä, laskuvarjojoukoissa. Sotilasuransa jälkeen hän työskenteli turvallisuusalalla ja kohtasi kuuluisuuksia, asuen eri puolilla Eurooppaa. Tänä päivänä Juhola on menestyvä yritysjohtaja, joka on soveltanut ammattisotilaana oppimiaan turvallisuuden ja tehokkuuden lainalaisuuksialiike-elämässä. Yrityskaupat ovat nostaneet hänet taloudellisesti riippumattomaan asemaan.Operaatio Turkoosin todellisista tarkoitusperistä on kiistelty Ranskassa vuosia. Lähes kolmekymmentä vuotta- Rauno Juhola on myös syvimmissä mietteissään pohtinut, kuinka kansanmurhan kokeneelle kansakunnalle lopulta kävi. Tässä kirjassa on etsitty vastauksia.Sotahistorioitsija Kari Kallonen oli suomalaisamerikkalaisessa etsintäryhmässä, joka löysi Mannerheim-ristin ritari Lauri Törnin helikopterin Vietnamin viidakossa. Nyt hän matkasi Rauno Juholan kanssa Kainuun vaaroilta Ruandan tuhansille kukkuloille.

Suomalaisen sotahistorian yksi koskettavimmista kipukohdista on jäänyt ilman riippumatonta selvitystä. Neuvostopartisaanien jatkosodassa suorittamissa tuhoiskuissa sai surmansa suuri joukko suomalaiskylissä asuneita siviiliuhreja, naisia, lapsia ja vanhuksia, mutta ketään ei ole rangaistu sotarikoksista. Itärajan toisella puolella partisaanit ovat sotasankareita.Aikalaistodistajien kertomukset sekä uudet arkistoista paljastuneet dokumentit osoittavat kiistattomasti, että neuvostopartisaanien joukoissa toimi myös suomalaisia. Heitä lähetettiin Suomeen myös vakoojina ja desantteina, kiinni jääneiden kohtalona oli usein kuolema. Mutta keitä nämä entistä isänmaataan vastaan sotineet suomalaiset olivat?Suomalaiset eivät jättäneet säälimättömiä tekoja myöskään rankaisematta. Partisaaneja jäljittivät metsässä liikkumaan tottuneiden suomalaissotilaiden joukossa myös kaukopartiomiehet ja Mannerheim-ristin ritarit. Tässä perusteellisessa ja kokonaisvaltaisessa teoksessa kuvatut raportit ovat jännittävyydessään ja raadollisuudessaan edelleen hätkähdyttävää luettavaa.Tietokirjailija Kari Kallonen on julkaissut useita sotahistoriaan liittyviä menestysteoksia. Hän kuului myös Mannerheim-ristin ritari Lauri Törnin Vietnamin viidakosta löytäneeseen retkikuntaan ja selvitti suomalaisten sotilaiden kohtalot Ranskan muukalaislegioonassa kautta aikojen.

Amerikan Suomalaisen Legioonan sotatie on jäänyt talvisodan kirjailijoille lähes tuntemattomaksi. Virallinen sotahistoriakin erehtyy sekä vapaaehtoisten että talvisodassa kaatuneiden lukumäärässä.Kun isänmaa kutsui, valtameren takaa lähti Suomea puolustamaan niin mestaripainija kuin aatelisherra, muukalaislegioonalaisia ja vapaussodan jääkäreitä. Nyt ei kysytty millä puolella oli aiemmin taistellut, ja mukaan mahtuu muutama huijari ja murhamieskin. Tähtilippu talvisodassa tuo elävästi esille miesten matkan, virallisten dokumenttien lisäksi kirjeiden ja lehtihaastattelujen avulla. Sota on karua. Rintamalle lähtee mieleltään sairastunut mies, sotilaita kaatuu omien luoteihin, veljesparit menehtyvät lähes samanaikaisesti ja venäläiset hävittäjät tulittavat säälimättömästi amerikkalaisia ambulanssikuljettajia.Palkittu tietokirjailija Kari Kallonen on kirjoittanut aiemmin muun muassa Mannerheim-ristin ritareiden Lauri Törnin ja Olavi Alakulpin elämäkerrat.

Vanha Rauma on idyllinen pienoiskaupunki, jonka turvalliset sisäpihat tarjoavat asukkaille sekä sopivasti yksityisyyttä että liki toisiaan rakennettujen talojen yhteisöllisyyttä. Purjelaivakaudella nykyiseen kukoistukseensa nousseessa puukaupungissa on vierailijankin helppo ymmärtää, mitä tarkoittaa ihmisen mittainen asuinympäristö.Vanhan kaupungin henki sisältää suojelunhalua vaaran uhatessa, mutta myös kunnioitusta nokkeluudesta, jolla alue on säilynyt elävänä työpaikkana monelle pikkuliikkeessään ahertavalle käsityöläiselle, kauppiaalle tai taiteilijalle. Vanha Rauma on sykkivä kaupungin sydän, jonka vaalimista ei saisi unohtaa tänäkään päivänä.Suomen ensimmäisen maailmanperintökohteen arkeen ja juhlaan voit nyt kurkistaa kahden luontokuvaajana tunnetun raumalaisen valokuvaajan kuvien kautta.Kirjan teksti on suomeksi ja englanniksi.

Suomen suosituimman uuden polven sotakirjailijan Kari Kallosen uudessa teoksessa tuodaan tekijän kiitetyllä ja mukaansatempaavalla tyylillä historia mielenkiintoisesti tutuksi tavalliselle lukijalle. Leijonalegioona kokoaa ensimmäisen kerran yhteen mittavan armeijan tarunhohtoisessa Ranskan muukalaislegioonassa palvelleista suomalaisista, kaukaa historiasta aina tähän päivään. Suomalaisia löytyi legioonasta jo vapaussodan jälkeen, toinen aalto syntyi talvi- ja jatkosodan päätyttyä isänmaansa syystä tai toisesta jättämään joutuneista miehistä.Muukalaislegioonassa palveli aatteen miehiä ja seikkailijoita, onnettomia merimiehiä. Tunnetuimpia lienevät Marokon Kauhu, Kollaan sankari kapteeni Aarne Juutilainen sekä karkaamisellaan kuuluisuutta hankkinut Ensio Tiira. Eikä tässä läheskään kaikki, sillä tekijä onnistuu jälleen kerran löytämään suomalaisista seikkailijoista yllättäviä tietoja. Tänä päivänä suomalaisia palvelee Ranskan muukalaislegioonassa mm. rauhanturvatehtävissä.